Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Joka tapauksessa pitää haritusta olla, kaikissa erissä ei ole uutenakaan. On se strand/sthil tuplahammas ihan ok 225:na, pienempänä ei hintansa väärti. Ohuempana haritus saattaa herkemmin kadota, ja kiviosumassa monesti kärsii normi scarlettia pahemmin. Keskireikä vähän viimeistelemätön tai tiukka, pakkaa tarttumaan siihen holkkiin.
Kun käytän vain 225 mm teriä (pienemmät ovat leluja) Strandin/Stihlin tuplahammasterä on minun makuuni liian äkkinäinen, en enää osta niitä, kun nykyinen varastoni loppuu. Stihlin normaaliterä leikkaa pehmeämmin ja hyvin. Bahcon teriä ostin 10 kpl satsin, kun halvalla sain. Saa sitten aikanaan nähdä, onko niistä mihinkään. Jos ei ole, käytän vaikka shurikeneinä.
Laitoin Bahcon välillä lepäämään, ja sahasin eilen pari tankillista Strandilla. 225 mm molemmat. Kyllähän se strandi komeesti haukkaa, ja ohuempana kiihtyy selvästi paremmin. Yhdessä Tilhin 490:n kanssa ovat melkonen nuoren puun niittokone.
Tuossa parisen viestiä ylempänä sanotaan, että strandi ottaisi kivistä pahemmin osumaa. Onko muilla sama näkemys? Ajoin kesällä yhden tuoreahkon strandin kertalaakista ”lunastuskuntoon”, mutta se menikin oikein voimalla kiveen. Kun terä puree hyvin ja sahassa on tehoa, niin tulee innostuttua niittämään niin iso nippu vesakkoa kerralla että siinä voi jäädä joku kivi huomaamatta kun vetäsee sahalla laajaa kaarta. Teräosan päälle kerääntyy vesakkoa peittämään näkyvyyttä. Täytyy pitää paremmin maltti noissa tilanteissa.
Eihän minkään merkin terä kivistä tykkää,mutta melko pahasti kiveen sahatunkin terän saa kuntoon lattaviilalla hampaan selästä viilaamalla.Tietenkin joutuu myös hammas kouruakin työstämään syvemmäksi.Eipä sitä kesken päivän metsässä jouda tämmöistä terä remonttia tekemään vaan kotona iltapuhteella voi kunnostella vaihtoteriä.
On se kiveen ajettu terä tuolla varastossa tallessa jos iskisi joskus inspiraatio kokeilla selän viilausta. Aika pitkälle siinä oli kulma pyöristynyt. Ei ole tullut sitä selän viilaamista ennen kokeiltua.
Kyllä se selän viilaaminen kannattaa ottaa ohjelmaan, jos kivisiä maita raivailee. Rälläkän lamelilaikalla olen nykyään tasoittanut. Viilaus tietysti sivistyneempi ja tarkempi tapa.
Scarlett ja 6,3mm viila. Selän viilaus kerran päivässä, harituksen lisäys parin päivän jälkee, jos yleensä tarvetta. On kiihtyvyydeltään mukavampi mitä kovapalaterä, eli noin 100g kevyempi. Palstalla isoa pajua ja tuomea. Kovapalaterä kulkee nyt varalla repussa.
Tehtaallahan nuo teroitetaan koneella, ja taitaa suurempi riski olla karkeneminen kovaksi, ettei viila enää pure. Aika pehmeää tavaraa on alunperin, eihän siihen muuten viila pystyisikään. Itse vältän tuota kuumenemista joka tapauksessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään