Keskustelut Metsänhoito Raivurin terä

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 353)
  • Kuokkija

    Onko faktatietoa miten strandin tyyppinen kaksoishammasterä oikeasti toimii? Tai siis mikä sen pikkuhampaan rooli on? Tekeekö se oikeasti jotain oleellista, vai onko sen merkitys enemmän se että saadaan reilusti iso purutila, ja terä voidaan silti terottaa normi pyöröviilalla? Kaadon ohjaus tuntuisi toimivan erityisen hyvin kaksoishammasterällä. Vai auttaako siihenkin, jos on iso purutila?

    arto arto

    Purun poistaa sahauurasta paremmin kuin normi hammas. Sen voi tehdä joka terästä jokaisessa terässä on kolo ennen hammasta viilaa sitä yhtämukaa  leikuuhampaan kanssa.

    Kokenut kaiken tietää

    Se onkin vähän niin ja näin, mitä se muu, kuin ensin puuhun osuva milli tekee. Kolmioteriähän toiset loveaa sieltä tylsästä osastakin, itse olen sitä mieltä, että se kärjen aivan uloin kärki tekee varsinaisen leikkuun. Mutta on sillä muutakin vaikutusta, v- kligga, ja tuunattu kolmioterä mahdollistaa kasvuston murskaamisen pystyyn, se on hyvä ominaisuus taimia etsiessä. Se tuplahammas strand on vähän sinnepäin, ei ole niin liukas, eli heittää tyveä, ja joka voimalla on aina vastavoima, eli potkii, on ” ärhäkkä”. Kannattaa kokeilla eri teriä, ja teroitella  vähän eri tavoilla, niin tietää miten missäkin kasvustossa terät toimii. Tuo tiheähampainen terä ei ole kovin raju, eli jos on 26 hampainen kovapalaterä, niin voisi koittaa vaikka ottaa joka toisen terän pois. Siinä vaan sitten joka palaan kohdistuva voima tuplaantuu, jolloin pala ja kiinnitys täytyy olla parempaa, mitä keskiverto kiinan laatu. Se vauhtipyörävaikutus on eri terillä myös erimoinen, eli kuinka paljon sitä massaa on siellä keskiöstä vähän kauempana. V- kligga ja tuplahammas strand aika kevyitä, 350 mm kolmioterä aika painava, se käsittely on siten erimoisia. Sen eron huomaa normi 200 vs 225 terilläkin. Silloin 90 luvun alussa corollan viritykseen kuului vauhtipyörän kevennys, otti kierrokset nopsempaan.

    metsassa-since1979

    Kun aikoinaan varustelin Tilhi 460 225mm terällä ja siihen passelilla sektori suojalla niin tuntui kuin olisi siirtynyt raivaussahasta metsäkone luokkaan.Paluuta entiseen ei ollut,olen kyllä kokeillut,mutta lelulta tuntui.

    Kenties kytkin vähän tiukemmalla,mutta saahan tuolla sen 100ha ,elikkä 1-2 kytkimen vaihtoa/ kesäkausi.

    Työn tuotos kasvoi,työ helpottui kun leikkaus nopeus kasvoi ja kookkammat puut kertahipaisulla poikki niin suuntaus onnistui paremmin.

    Kuokkija

    Strandista vielä, olen katsellut että se pikkuhampaan kärjen alusta / purukolo näkyy tulevan aika ryönäiseksi pihkasta tai hartsista, tai mitä lie se puun töhnä on. Siksi aloin miettimään, että tekeekö se pikkuhammas sahatessa lopulta kuinka paljon kun ei sen alusta pysy edes kunnolla puhtaana. Erinomainen terä strandi joka tapauksessa on, oli sen toimintamekanismi mikä hyvänsä!

    Raivaussahasta metsäkoneluokkaan siirtymistä on täälläkin koettu, kun pyhitin vanhan tilhin 450:n pihatrimmeriksi ja ostin tarjouksesta uuden tilhin 490:n. Vanha saha oli 200 mm perinteisellä terällä, ja uudella olen ajellut suurelta osin 225 mm strandilla. Uuden sahan mukana tuli tietysti kunnolliset valjaatkin lantiovyöllä. On alkanut latu maittamaan ihan eri malliin raivaushommissa!

     

    miksuliini65 miksuliini65

    460.STHLI on leikkaulu isolla 225.terällä

    Metsuri motokuski

    Perkaukseen erinomainen kone.

    Husq165R

    Ja vaikka vähän paksumpiinkin! Kaksi noita ”leikki kaluja” on käytössä ehkä viidettä vuotta ja kaikki raivattavat puun alut on ongelmitta nurin menneet. Yleensä rengeillä käytössä, mutta myös itsellä! Ok, maine voi hifistely piireissä olla karva lakki:tyyppinen, mutta mitä sitten!

    Ei mitään vikoja tähän mennessä, varma käyntiin lähtö jne.! Olkoon terän koko mikä hyvänsä!

    Metsuri motokuski

    Tuo on ihan totta. Isompaan puustoon kun vaihtaa 200:n terän niin hyvin soittaa. Se on selvä tuossa koneessa että isolla terällä kiihtyvyydestä on puutteita mutta kun on tekijämies ja pitää terän liikkeessä niin hyvin toimii ihan leivän tuojanakin.

    metsassa-since1979

    Kaikki sahuut varhaisperkauksesta nuoren metsän kunnostukseen ja ennakko raivauksen olen tuolla yhdistelmällä tehnyt leikitellen.Urakka palkkaus ja tilit hyvät.

    Tilhissä jos voima rupeaa loppumaan on syytä tarkastaa äänenvaimentimen karstaisuus joka pikkuhiljaa huomaamatta vie tehot.Monelle Tilhi miehelle tämä on ollut yllätys.Itse poltan toholla karstat 2 kertaa kaudessa ja saha käy raikkaasti.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 353)