Keskustelut Puukauppa Rajan merkintä ja hakkuu rajalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)
  • Rajan merkintä ja hakkuu rajalla

    Merkitty: 

    Tein elämäni ensimmäiset (ja luultavasti viimeiset) puukaupat avohakattavasta kuusikosta. Rajoja ei ole pidetty auki eikä merkitty sen kummemmin. Naapuri hakkautti kesällä oman puolensa aukoksi ja kun puhuin heidän motokuskinsa kanssa, sanoi vain, että heidän hakkuuesimies merkkasi rajan tuohon.

    Mikäs on käytäntönä rajalla olevien puiden hakkuista? Naapuri on vienyt omansa, onko nyt loput meidän, jos moton mielestä raja menee tuossa? Vai onko tapana jättää joku ”suojavyöhyke” rajalle puita pystyyn, ettei vahingossakaan mene naapurin puolelle? En kyllä ole tuollaista puukaistaa koskaan nähnyt.

     

    Onko ok, jos nyt ennen omaa hakkuutani käyn merkkaamassa rajan esim. aurauskepeillä myöhempää istutustakin varten?

  • Metsuri motokuski

    Olen monta vuotta tehnyt leimikon suunnittelija ja merkkauksia maastoon. Tilanne on hyvinkin tuttu. Yleensä nuo tehdään niin että tilanteissa käytetään karttaa gps paikannusta. Monesti tai sanotaan viikottain tulee niin että karttaan merkitty raja tai gps paikka eivät vastaa todellista rajalinjan. Sen vuoksi rajat kannattaisi pitää auki. Rajan ”väärällä puolella” kuuluvat puut kuuluu sen maan metsänomistajalle vaikka ne ovat jätetty pystyyn. Joskus ollaan tehty niin että kun se toinen puoli hakataan niin ostaja ostaa myös ne toisen metsänomistajan puut jotka ovat jääneet edellisestä hakkuusta pystyyn. Nehän eivät kuitenkaan pystyssä pysy.

    Viimekädessä todellisen rajalinjan vahvistatte te kaksi maanomistajaa. Jos ette pääse yhteisymmärrykseen rajalinjan paikasta niin sitten teidän on maksettava rajankäynti.

    Näissä epäselvissä rajoissa on hyvä neuvotella naapurin kanssa ja sitten kun olette päässeet yhteisymmärrykseen rajalinjasta niin teidän maan puunostaja voi ostaa ne naapuripuolen puut ja tehdä siitä kauppakirja naapurin kanssa.

    Rajalinjojen aukipitäminen on metsänomistajalle tärkeä asia ja olen suositellut että merkatkaa pyykit ja viisarikivet vaikka muovisilla auraus kepeillä.

    mehtäukko

    Ainakin Komatsulla uusimpien motojen gepsi on senttien tarkkuudella. Kenen puolella puu on, kyllä selviää.

    Metsuri motokuski

    Ei se ole ihan noin selvää.  Gps:n tarkkuteen vaikuttaa moni seikka ja häiriöitä tarkuudessa tapahtuu usein. Olen joskus kaatanut ison kuusen motolla pimeässä jossa gps:n mukaan oli lähempään rakennukseen noin 40 – 50 m. Kun puun kaadoin lähti mökistä räystäältä lumet.

    Toisaalta myöskään karttaan merkityt rajalinjat eivät aina vastaa todellista rajaa. Rajoissa saattaa olla muutamien metrien heittoja kartan ja todellisen rajalinjan välillä. Olen sen niin monta kertaa todennut. Olen myös keskustellut vastaavien tehtäviä tehneiden muiden henkilöiden kanssa ja niillä on samoja havaintoja ollut.

    mehtäukko

    ”Joskus” on vähän eri asia kuin nykytekniikka… Ei myhistyksen merkkaajaankaan ole luottamista, ellei tekniikka ole viimeistä huutoa.

    Nuakka

    Nykygps on parhaimmillaan tarkka. Ongelma on ettei kartta-aineistoa ole välttämättä ikinä tehty olemassaolevien pyykkien perusteella. Asia tuli ilmi kun lunastin vesijättöä ja maanmittari tsekkasi vähän epävarman tiedon varassa olleet venevalkamapalstat. Gps rajapyykin ja luonnossa olleen rajapyykin välillä oli matkaa yli 5 metriä. Sijainti tuli korjattua karttoihin. Kannattaa pitää huolta pyykeistä, niistä löytyy tarkin totuus rajoista.

    mehtäukko

    Kun senttien tarkkuiset motot ovat käytössä, työmaakartat ovat tietenkin oltava todellisen paikannuksen tasolla. Aloituksen muihin seikkoihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, kuin että kenelle puut kuuluvat.

    Muutenhan koko hommalta on pohja ja tarkoitus pois.

    Metsäkupsa

    Usein kovin metsä rajalinjalla, kun molemmin puolin on aikojen saatossa jätetty ¤ varoalue”. Jos on synkeä metsä, niin Gps pomppii yllättävästi. Olipa kerran maamittarin vehkeet ison kuusen juurella vaitonaiset, no puolen tunnin kuluttua sentään satelliitti sitten kohdalle ilmeisesti tuli. Asia on tosiaan niin, että pyykit maastossa ovat se oikea rajan paikan määrittäjä. On paljon singaloimattomia pyykkejä ollut ilmakuvauksissa tai jopa merkattu viisarikiviä. Nämä aiheuttavat Gps/ karttoihin virheitä.

    kimmo.lammintausta

    Tännehän on tullut hyvin vastauksia, kiitos.

    Eli siis maastossa olevat rajapyykit on lopullinen totuus? Meillä hakkuiden raja on viivasuora ja pyykit löytyvät mutta maasto on sen verran mäkistä, että linjaa on mahdoton löytää. Itse yritin kännykän gepsillä etsiä rajaa mutta se oli ihan yhtä tyhjän kanssa.

    Näyttää maanmittauslaitoksen rajankäynti maksavan 1000 euron luokkaa, ei oikein sekään houkuttele.

    Naapuri on minulle tuntematon mutta kai sitä sitten pitäisi yrittää selvittää hänen tietonsa ja käydä yhdessä haarukoimassa rajan paikkaa.

    mehtäukko

    Jos ”varoalue” on maanmittarin tulkitsema, sitä on syytä noudattaa. ”Maastossa olevat rajapyykit on lopullinen totuus”, ei vaan Nuakan… ”Ongelma on ettei kartta-aineistoa ole välttämättä ikinä tehty olemassaolevien pyykkien perusteella..”  Jos kartta-aineisto on päivitetty todelliseen tilaan sitä tulkitsevan (moton) gepsin kanssa, mikä voi mennä systeemin niin toimiessa pieleen?

    Nuakka

    Jos maastosta löytyy siirtämättömät pyykit, ne ovat totuus johon kaiken gps-aineiston pitää perustua. Usein aineisto onkin oikein digitoitu, mutta aina löytyy pyykkejä joita ei merkitty maastossa ilmakuviin yms. Jos Komatsun gps ja pyykki näyttävät rajan eri paikkaan, on Komatsu väärässä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)