› Keskustelut › Metsänhoito › Räme / turvekangas uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Räme / turvekangas uudistaminen

    Lähetetty: 22.1.2015, 09:13

    Päätehakkasin 1,5 ha 90-v männikköä siemenpuuasentoon 2012. Asiantuntijan mukaan kuvio on rämettä, turvekangasta joka ravinteisuudeltaan vastaa kuivaa kangasta (turvetta on paikoin paksusti). Muokattiin kaivinkoneella seuraavana keväänä. Ennen muokkausta alue oli lähes kokonaan haruksen korkeudelle varpua. Innostuin heittelemään sinne myös männyn siementä, varmistuksena. Viime kesänä alkoi hiipimään pelko turhasta työstä, kun alue on osittain kasvamassa horsmaa. Pitäisikö paikata kuusen istutuksella rehevämmät kohdat. Hämmästelin tuota kohtuullisen karuna kasvupohjana pitämäni alueen horsman yms. lykkäämistä.

    Kysymys kuuluu että kun kuivatuksen myötä suo muuttuu niin muuttuuko se uudistuksen/muokkauksen myötä edelleen. Vai onko tämä selitettävissä suoalueiden ravinteikkuudeen vaihtelulla pienelläkin allalla? Onko kokemuksia?

    Tekijä
    Jansson
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuitupuunkasvattaja 22.1.2015, 11:21

    Suotyyppien opiskeluun olisi ainakin täälläpäässä pitänyt panostaa aikoinaan lisää, mutta kun…

    Omana kokemuksena on kuitenkin, että ojitettunakin räme saattaa kasvaa korkeaa varvikkoa mm. suopursua ja juolukkaa. Suotyyppi saattaa olla varputurvekangas ja kasvultaan jää rehevien soiden alle selvästi. Isovarpuinen räme on vaikeakulkuinen maasto niin kävelijälle kuin maatiastraktorille. Ojituksen seurauksena turve alkaa laskeutumaan, mutta maasto saattaa olla vielä täynnä mättäitä ja tämä haaraväliin ylettyvä varvikko vielä hidastaa liikkumista.

    Joskus varputurvekankaalle on tehty valtaojia tai muuten syvää ojitusta ja ojamaiden mukana on noussut pintaan kivennäismaata. Jos nämä kivennäismaat on vielä leväytetty laajalle alueelle on puuston kasvu parantunut huomattavasti. Samoin varvikko alkaa pikkuhiljaa mataloitumaan ja alueelle tulee mm. puolukkaa.

    Jos ojitusmätästyksessä on tullut kivennäismaata runsaasti pintaan ja maata on sekoiteltu, ovat kasvuolot mielestäni parantuneet lähtötilanteesta. Horsma on yksi merkki tästä.

    raivuri 22.1.2015, 15:23

    Horsma ei vaadi kovin hyviä olosuhteita. Älä ainakaan kuusta istuta noin karuun paikkaan. Kannattavuus tuossa kohteessa romahtaa saman tien. Itse en tekisi mitään ja katsoisin mitä tulee. Karut suot ovat hankalia, ja niille kannattavasti tehtävät investoinnit vähäisiä.

    pihkatappi 22.1.2015, 15:33

    Horsman seasta taitaa mäntykin nousta ihan hyvin. Joskus nuorena katsoin kun yksi männyn istutusala kasvoi puolentoista metrin horsmaa eikä sille mitään tehty, ajattelin että siinä nyt llaiskotellaan, kuitenkin tuohon nousi ilman heinäyksiä täysitiheä männyntaimikko. Ja horsma nousee VT-pohjille, muokkaus parantaa olosuhteita.

    paskolammi 25.1.2015, 20:05

    Näitä olen minäkin pohdiskellut. Meillä on vajaa 10 hehtaaria syväturve (2,5-4 metriä) kuvioita, joista noin kaksi hehtaaria on hakattu myös muutama vuosi sitten. Vähävarpuisammalle alueelle suositeltiin kuusen istutusta; vadelmaakin kasvaa. Hyvin varpuiselle ehdotettiin ojitusmätästystä ja männyn istutusta. Siellä on kuitenkin melkoisesti hieskoivua tulossa.
    Jospa antaisi alueen koivulle ?

    Jansson 27.1.2015, 08:15

    Kiitos hyvistä kommenteista. Tämän kuvailemani alueen ympärillä on hyvinkin rehevää pohjaa, vadelmaa ja saniaistakin olen nähnyt. Noin 1,5 ha siis isoa varpua tämän alueen keskellä.
    Ja kaikki kommentit pätevät, mitä tässä ketjussa on tullut. Mutta silti muutos muokkauksen jälkeen hämmästytti.

    Muistan joskus lukeneeni näiltä palstoilta että suopursu olisi myrkyllinen ja sen hävittäminen parantaisi olosuhteita jonkinverran.
    Että olisi jopa Metlan tutkimuksen mukaan samanlainen vaikutus kuin lannoituksella. Tuskin tuo muokkaus lopullisesti varpuja hävitti?

    Pitää seurata, katsotaan kestääkö hermot odotella siemennystä. Vai onko keväällä kuusi ja mäntypotteja putkessa.

    Kuitupuunkasvattaja 27.1.2015, 12:48

    Aloittajalla lähtötilanne taisi olla siis kankaalla olava turvemaapainanne. Koska maa kasvoi varpua hyvin, on kyseessä varmaan niukkaravinteinen varputurvekangas.

    Voimakas kaivinkonemuokkaus saattaisi nostaa ravinnetason tulevaisuuteen puolukkaturvekankaaksi. Varsinkin, jos maata on kunnolla sekoitettu ja kivennäismaata on tullut mukavasti esille. Puolukkaturvekangas on nimensä mukaisesti vielä selkeää männyn kasvumaata.

    Pelkkä suopursun hävittäminen tuskin lisää puunkasvua. Suopursu on ihmiselle syömäkelvotonta, mutta tuskin suopursu sinällään vaikuttaa männyn kasvuun mitenkään. Maaperän vesitalouden parantuminen ja sekoitus muuttavat tilannetta. Olikohan niin, että kaivinkone oli raapaissut jonkinlaista ojaa samalla? Jos kaivinkone olisi vasta tulossa esittäisin reippaat isot ojat notkelmaan ja rajun sekoituksen maalle. Navero-ojat ja pikkuraapaisut ovat usein itsensä pettämistä.

    Jos reunametsä on ravinteikasta vähintään tuoreen kankaan maata, niin voisijan raju kaivinkonemuokkaus ja vesitalouden parantaminen muuttaa varputurvekankaan jopa paremmaksi kuin puolukkaturvekangas.

    Varputurvekangas saattaa muuttua puolukkaturvekankaaksi reippaalla tuhkalannoituksella. Puuntuhkaa 10 000kg/ha tai lannoitus auttavat männyn kasvua. Jos muokkaus on tehty hyvin ja kasvuolot tuntuvat hyviltä, voisi kuvion istuttaa keväällä. Kovalla työllä notkelman saa tietenkin väkisin muutettua vaikka kuusen kasvulle sopivaksi: tuhkaa, lannoitetta ja maan sekoitusta vain riittävästi.

    (Korjattu muutama kirjoitusvirhe ja lisätty parit tarkennukset.)

    kuusessa ollaan 28.1.2015, 12:21

    Taisi olla Metsälehdessä taannoin juttu suon uudistamisesta kaistalehakkuu+lisäojitus -menetelmällä?

    Eli aiemmin olleiden 40 metrin ojien väleihin kaivettiin uudet ojat, ojalinjat hakattiin 20 metrin levyisiksi ja ojamaista muodostettiin sille alueella mättäitä. Reunametsä siemensi muokatun alueen, kun uudistettu kaistale on riittävästi järeytynyt, kaadetaan välimetsät ja perataan niiden ojat. Ja taas siemennys reunametsistä…

    Suo-pienaukkouudistus vai Suo-JK ?

    Pähkäilijä 28.1.2015, 15:00

    Tuo kaistalehakkuu lisäojitus kuullostaa vähän hankalalle jos 20 metrisessä sarassa on 10 metrin kaistale taimikkoa ja 10 metriä sitte aukkometsää. Eikös tulevaisuutta varten ois parempi tehdä tuo sarka kerrallaan? Toki ojan kaivaminen kaukaa sivusta on ongelmallista…

    kuusessa ollaan 28.1.2015, 15:09

    Idea olisikin, että oja olisi keskellä kaistaletta ja sen molemmilla puolilla olisi 10 metrin kaistale taimikkoa. Puustohan kasvaa hyvin ojien molemmilla penkoilla….

    Pähkäilijä 28.1.2015, 16:25

    Yhtäpaljonhan tuohon ojanpenkkaa tulee jos saran leveys on 20 metriä. Tosin voihan sarka kerrallaan hakatessa sitten kaivurilla puhdistaa molemman puolen ojat ja silloin 10 metrin levitys onnistuu kerralla ojan pintareelta kaivettaessa.

    edit

    eikös mahdollinen tuhkalannoituskin onnistus helpommin myöhemmissä vaiheissa kun sen voisi tehdä sarka kerrallaan ettei oja keskellä haittais?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3