› Keskustelut › Metsänhoito › Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 36 37 38

  • Ristiin rastiin jätetyt puut raivauksessa

    Sent on: 21.2.2020, 08:32

    Metsäkeskuksen lehdestä poimittua:

    ”Minulla on se kokemus että ammattilaiste tekemän raivauksen jälkeen metsä on kulkukelvotonta. Puut on jätetty ristiin rastiin nojaamaan toisiinsa. Katkaisu on tehty korkeaan kantoon niin että kulkeminen on todella hankalaa. Tavoite ammattilaisella on tehdä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri pinta-ala. Jos haluaa siistiä raivuujälkeä kannattaa tehdä työt itse vaikka se kestääkin huomattavast kauemmin.”

    Vastaus:

    ”raivaus taksat on painuneet niin alas että jälki on tuonlaista mutta jäävän puuston kasvuun se ei vaikuta, kosmeettinen haitta jonkun vuoden.”

    Kysymys raadille:

    Onko haitta todella pelkästään kosmeettinen? Kai ne ristiin jääneet puut hinkkaa pystyyn jääviä, tulee vaurioita, lumen tullessa kaataa ja katkoo alleen jne jne? Itse en jätä ristiin nojailemaan…

    Tekijä
    isotee
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 21.2.2020, 15:23

    Mäyriksille pitää olla alle 5 cm kannot jos tuohon mennään.  Mutta joskus ollut metsuri töissä isohkon taimikon raivauksessa tankkipalkalla. Katkoi isoimmat raivauspuut 2- 3-osaan , ei jäänyt konkeloita eikä pitkiä kantojakaan.  Ennakkoraivaukseen ei oikein sovi pitkät kannot jos korjattavia puita on lähellä raivauspuita.

    Metsänmies 21.2.2020, 15:23

    Taimikonhoidossa pitkistä kannoista on pelkkää hyötyä. Vesottuminen vähenee. Kaikki puut tulee kaadettua niin, että ei jää taimia vasten nojalleen. Ei hidasta yhtään työn tekoa. Hakkualueen ennakkoraivaus on eri työmuoto. Siinä pyritään mahdollisimman lyhyeen kantoon, etenkin puiden juurilta. Kaikki pitempi raippa maahan saakka .Aliskasvos on sama, jääkö pystyyn, vai pitkälleen, kunhan on sahattu.

    Metsuri motokuski 21.2.2020, 15:23

    Mikä on pitkä kanto ? Itse raivaan maksimissaan 15 – 20 cm cm kantoon riippuen maastosta. Kiven vierestä voi kanto olla pitempikin. Nuo nojaavat puut ovat vähän suhteellinen käsitys. Ainakin meillä Keski-Suomessa ne kaatuu jo seuraavassa myrskyssä tai talven lumen painosta. Sitten jos kaadettu puu on stä luokkaa että se työntää taimen nurin niin silloin sitä ei voi jättää.

    Ennakkoraivuussa tahdon jättää aika paljonkin puita nojaamaan. Siirrän vain risun tyveä niin paljon että kouran saa hyvin kiinni puuhun. Koneella kun harventaa niin kyllä ne nojaavat puutkin lähtee kun päälle kaatuu.

    Kumikettu 21.2.2020, 15:33

    Tähtään samaan Puukin metsurin ja Metsänmiehen kanssa. Mielestäni pitkä kanto on tuon Mm:n ilmoittaman mitan ylittävä. Jätkä tietänee virallisen mitan pitkälle kannolle.

    Jätkä 21.2.2020, 15:37

    Mikäli olen huomannut, niin Viherpipertäjät ja ”ulkoilijat” , koirien kouluttajat, marjastajat ja sienestäjät änkeävät aina sellaisiin palstoihin, jotka on vast` ikää hkattu tai raivattu. Niitäkään ei tehdä vuosittain kuin muutamalle prosentille metsäpinta-alasta. Avohakkuualueelle laumoittain tunkevat, varsinkin jos sille pääsee autolla.

    Viherpipertäjää en ole tavannut yli viidensadan metrin päässä autolta.

    Joku tolkku pitäisi säilyttää nuoleskelussakin.

    Riistatiheikköjen teko kaavamaisesti joka kuvioon tuhoaa metsien monimuotoisuuden. Joku nauttii katsellessaan karuja männikkökankaita, joissa aluskasvit ovat etupäässä kenttäkerroksessa, muutamia leppiä ja vastaavia lukuunottamatta. Toinen vaatii ehdottomasti tureikkoa, mutta jos hän on kerran sellaisessa ollut, toista kertaa ei mene ja lopettaa kyllä niiden kehuskelun.

    Missään oikeissa taimikkojen raivaus-sopimuksissa, jossa puhutaan talousmetsästä ja ammattilaisen työn vaatimuksista, ei yleensä ole mainittu, että puut pitäisi kaataa maahan asti. Ei ole näkynyt myöstää kannon korkeudesta muuta kuin korkeintaan se, että eläviä oksia ei saa jäädä kantoon.

    Toisaalta turhaa työtä ilmaiseksi ei ole kielletty tekemästä, joten ”Se on makuasia” sanoi mäyräkoira…

    Metsänmies 21.2.2020, 17:36

    Olen tehnyt monelle metsäfirmalle raivaustöitä. Taimikonhoitotöissä ei ole tullut mitään ohjetta kannon pituudesta. Ennakkoraivauksessa kaksi ohjetta. Toisessa on ohjeena, että kannot on sahattava niin lyhyiksi, että eivät haittaa moton työskentelyä. Toisessa selvempi, kannon pituus puiden juurelta , metrin säteellä, enintään 10 senttiä, muualla ei pituudella väliä. En ole pitänyt ongelmana sahata myös lyhyttä kantoa, mutta taimikonhoidossa se jää yleensä pitemmäksi, kuin ennakkoraivauksessa.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 21.2.2020, 18:11

    Minulla tuntipalkka metsuri pudottaa kaikki puut alas, käyttäen yleensä katkaisua pudotukseen. Onhan se ny järjetöntä, jos puu on pystyssä, vaikka se on irti kannosta. Kanto alle 10 cm oli ennakkoraivaus tai taimikonhoito. Hän sanoo ettei näillä asioilla ole kovin oleellista merkitystä työn etenemiseen.

    Jos jätetään pitkiä kantoja, niin vain männystä voi olla varma ettei ”veso”. Esimerkiksi kuusella ei tarvitse olla kuin yksi neulanen kannossa, niin johan siitä lähtee uusi kasvu. Olen tutkinut muutamia kymmeniä 80-luvun kantoja joista on kuusi lähtenyt kasvamaan. Ne eivät ole yleensä olleet edes yli 10cm pitkiä, mutta oksia saattaa silti olla useita. Lehtipuun kanto tietysti täytyy olla mahdollisimman lyhyt, että kantovesat on myöhemmin helppo poistaa.

    Toisaalta olen saanut hyvän kokemuksen todella pitkistä lehtipuun kannoista, jos ensimmäine raivuu on juhannuksen tienoilla ja toinen sitten ennen letien kellastumista. Toisessa raivuussa vedetään sitten alle 10cm.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    oksapuu 21.2.2020, 18:30

    Lyhyeen kantoon ja lappeelleen tulee raivattua…

    Ei vaan anna luonto periksi katsella sitä konkeloon jäänyttä rytöä. Raivuukelit vaan jatkuu ja päivässäkin alkaa olla jo pituutta…

    Metsäkupsa Metsäkupsa 21.2.2020, 18:59

    Lyhyttä kantoa ja kun en vieraalle urakoi, niin  maatavasten kaadettutavara, en nojailemaan yleensä jätä ainakaan näkyvälle paikalle.

    Timppa 21.2.2020, 20:03

    Itselle olen ”urakoinnut”.  Kivisessä maastossa kanto tulee vaistomaisesti pitkäksi, kun varoo terää.  Toinen syy on se, että ulottuu hivenen pitemmälle, mistä siitäkin on etua kivillä kiipeillessä.

    Joskus jää konkeloon sellainen puu, joka varmasti kaatuu seuraavana talvena.  Mielestäni siitä ei ole haittaa, jos ei vaaranneta jääviä taimia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 372)
1 2 3 … 36 37 38