Risuliitto oli pään avaajana uudessa sopimusmalissa
Pekkassia 3.päivää pois ym joustoa ei niissä
Likoissa paljon varaa ole tuskin PAPERILIITON
DUUNARIT OLISI SUOSTUNEENEET eikö
EDESMENNYT kansantaiteileja lauleletteut
raharatkaisee
Anonymous19.5.2016 at 18:15
ARTO ON SUMEN K0VAN PALKASIN,METURI E1 PÄÄSE MUUT LÄHENLEKEKÄÄN.MINULA VIE PANKI MELKEN KOKO,TILIN MUTA VIELÄN OLEN MELK0N,HYVÄLÄ AUTOLA AJELTUT.EI OLE TARVINTUT KASTANTUS K0NTORIN,JONOON LÄHTIÄ NÖYRISTELEMÄN.E1 MINÄKÄN LÄHTE AKU ANKA TAKSOLA,SAHAMAAN SE ON HÖPELÖN HOMAA,VIELÄKÖN JOKU SITÄ TEKEE.MUTA JOKAN VUOSI ON PITÄÄ SAHATA,ENENMÄN ETÄ SAA PITETYÄ AUTON TUORENA.ELIN KUSTANTUS E1 OLE MINULA K0RKIA KUN.ASUN VUOKRALAN PIHAN MÖKISÄ ON,ÖLJYN KAMINA LÄNMITYS SEKÄN,SÄHKÖT TULEE VUOKRAN ISÄNTÄN MITARISTA.
Aijaa en ole ajatellut sitä noin, Mutta 30v kehitystä ja armoton tiedon nälkä alkaa palkita, ikää jo painaa mutta tekniikalla eteen päin. Kaikki elämässä opitut niksit yhdistettynä hyvään kuntoon ja Husqvarnan tuomaan leikkuutehoon ja pitkiin tankkaus väleihin kierros herkkyyttä unohtamatta. siinä muutama juttu joka tuottaa tulosta. Unohtamatta minun sitkeyttä….Mieli piristyy ja ilo paistaa naamasta kunnon sahauspäivän päätteeksi kun laskee päivän kaadettua risukkoa,
Pekkaspäivät sovittiin aikoinaan siksi, kun monilla aloilla viikottainen työaika on lyhempi kuin 40 tuntia.
Metsätyöt eivät kuulu siihen joukkoon, joten työajan lyhennys sovittiin sellaiseksi, että voidaan pitää joko viikottain, tai kokonaisina päivinä – joillakin työnantajilla jopa yhdistettynä vuosilomaan.
Monet työntekijät itkevät sitä, että valtion ja kunnan työntekijöillä on pidemmät vuosilomat, mutta heilläpä ei ole Pekkaspäiviä.
Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky ei ole kärsinyt pekkasista tai työntekijöiden korkeista palkoista, vaan teollisuuen liian paksusta siivusta.
Joku arvioi arton kovimmaksi ammattimieheksi – siitä en osaa sanoa mitään, mutta minulla on ollut muutamia aikuisopiskelijoita, joilta RS- työt sujuu kuin ajatus.
Ensimmäinen ehto on maastokelpoisuus, eli he menevät sahan kanssa kuoppien ja mättäiden yli kuin kävelisivät parketilla.
Toinen ehto on se, että saha on hyvä – Paras mahdollinen ja sen pitää kiertää, eikä olla jatkuvasti tankattavana.
HVA:lla ja Jonssilla on makeat sahat oikeisiin urakkahommiin.
Joskus ajattelen, että kuinkahan paljon arto sahaisikaan joka päivä, jos minä teroittaisin hänen teränsä?
Emmä ymmärrä miks pitäisi sahata 2 tuntia juomatta. Mulle tulee ainakin jano ja itse olen niin huonokuntoinen, että tempo ei ole sama pitkän varvin lopussa. Kahvikin on sellainen mitä ei missään nimessä saa metsässä juoda. Tauot nopeina, varvin lyhyinä ja tempo kovana.jos 6 tunnin päivässä 2 juomataukoa on ihan fakiireille. Minä olen ainakin tyytyväinen tilipussiin ja hehtaarituotoksiin.
Se on iso ero urakkatyön ja tunti-/kk-työn välillä.
Metsätyöuralla en ymmärtänyt, että metsätöitä voisi tehdä muuten kuin urakalla. Eläkkeelä ollessa ymmärrän nyt, että raivaustakin voisi tehdä tuntityömalliin vaikkapa 8 tuntia/pv.
Metsähallituksella oli aikoinaan kimppakyyti palstoille. Urakkatyöajaksi tuli 6 tuntia. Kyyti lähti silloin, kun aika tuli täyteen. Mielestäni 6 tuntia urakkavauhtista työtä päiväksi riittää.
Jälkeenpäin ajateltuna parempi olisi, jos tekisi 6 tunnin työn 8 tunnissa. Saattaisi jätkäkin sillä ajoituksella ja työvauhdilla nauttia eläkepäivistäkin s8uhteellisen terveenä.
Toinen juttu on sitten se, että huippumiehet ahneuksissaan repii parhaassa miehuudessaan kovia tuloksia. Työnantajat laskevat tietysti suoritukset huippumiesten saavutusten mukaan.
Jos minua tarkoitat, niin RS_ hommia olen tehnyt suhteellisen vähän. Sahana minulla on ollut lähes aina HVA, joka oikein säädettynä on pyörinyt tankillisella lähes kaksi tuntia. Tauon ja teroituksen kanssa kaksi tuntia.
Minun sahani eivät savua!
Kolme tankillista Huskulla on täysi päivä. Joka tankilliselle teroitus ja leipä kahvin kera. Runsaasti juomaa.
Kun pidimme metsänomistajille taimikonhoitokursseja, oli monella isännällä myös sen hetken huippusaha 252:nen, jossa sanoivat tankillisen kestävän alle tunnin. Tuuppasin heille sahan, joka oli säädetty justiinsa ja teroitin sen siinä silmien edessä.
Äijät eivät malttaneet lopettaa sahaamista ja takasivat vievänsä sahansa säädettäväksi merkkiliikkeeseen.
Huoltokurssilla he olisivat huoltaneet itse omat sahansa ja ne olis säädetty hyvään kuosiin.
$ Jos minua tarkoitat, niin RS_ hommia olen tehnyt suhteellisen vähän.”Jätkä”$
En tarkoita juuri sinua, Jatkä isolla jiillä om yleisnimitys 🙂
Tarkoitin, että kannattaa hyvissä ajoin tehdä maltilla ettei terveys mene ja liksatkin voisivat pysyä kohtuullisena.
Otampa esim. toisesta urakka-alasta:
– pääsin armeijan jälkeen työnjohtajaksi erään yleisen automerkin (VW) urakkahinnoitteluun.
– hinnat oli aikaistettu työvaiheittain hyvin tarkasti Saksassa. Siellä tehdashallissa hyvissä olosuhteissa oli ”Kello-Kalle” katsonut sekundaattorilla asentajan jokaiseen työvaiheeseen käytetyn ajan ja hinnoittanut sen. Todennäköisesti koeautona lienee ollut uusi auto.
– suomalaiset autokorjaamot eivät ehkä silloin olleet kovin järjestyksessä, joten asentajat purnasivat ensin aikaurakoita ja ahersivat työn perustuntipalkalla.
– sitten kaverit oivalsivat asian – työnjohtajan suostumuksella:
Huollettava auto ajettiin nosturille, vastaanotettaessa merkitsin koodilla työvaiheet joille oli merkitty aikaurakka.
Asentajat katsoivat valmiiksi huollossa / korjauksessa tarvittavat varaosat sekä työkalut auton viereen.
Sitten leimattiin koodikortti ja urakka alkoi!
Normaalisti 8 tunnin työaikana kertyi 11-12 aikatuntia.
Asiakkaat saivat auton nopeasti.
Korjaamon läpimenö oli vauhdikasta ja mikä tärkeintä
Asentajat saivat suunnitella päivänsä ja työtahti oli ripeää.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.