Alavuden tapaus ja kaksi pannan vaurioittamaa karhua. Lisäksi monet todetut haaskat osoittavat että petopolitiikalle on kiireesti tehtävä jotain.

– Pannoitus lopetettava
– Haaskan pito kiellettävä KAIKILTA
– Luovuttava petojen määrällisistä tavoitteista.
– Lupia metsästykseen lisättävä, eikä mitään poikkeuslupia, vaan oikeita lupia.
– Kaikki sudet ja karhut, jotka tulevat pihapiiriin tai kotielainaitauksiin lainsuojattomiksi, ampuminen pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Tärkein huomioitava asia ampumisessa henkilöturvallisuuden takaaminen.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tanelin lista on ihan käyttökelpoinen sellaisenaan.Ongelmatilantessa ei ole aikaa ruveta saivartelemaan , miten voidaan toimia.
On olemassa jo riittävästi näyttöä siitä , mihin liian kankea byrokratia luvan saamiseksi jonkin ongelmayksilön poistamiseksi johtaa . On enemmänkin sääntö kun poikkeus , että tilanteen käydessä sietämättömäksi , tapahtuu ylilyöntejä ja kaiken kukkuraksi tilanne päättyy väärän yksilön eliminoimiseen.

siis

-haaskakoille täyskielto
-ongelmaykslöt hengiltä verekseltään asutuksen ja kotieläintilojen liepeiltä (otuksia kyllä riittää -liian kesyt joutaa poistaa)
-petojen seurantaan pantoja inhimillisempiä menetelmiä (suoraan sanottuna petojen touhuja on tutkittu jo aivan riittävästi !)

ja vielä yksi kysymys :

Miksi ongelmien on annettu syntyä , vaikka on ollut runsaasti seuranta-aineistoa näistä kovastikin harmia aiheuttaneista petoyksilöistä ? Jos otus luuhaa jatkuvasti ihmisten pihoissa , on sen poistaminen ensiarvoisen tärkeää muiden saloilla viihtyvien lajitovereidenkin kannalta.

Mistähän johtuu , että vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut otsikoita pihoihin tunkevista pedoista ? Jätteiden käsittely oli tuohon aikaan ”jonkin verran ” väljempää ja asutusta petojen elinpiirissä maaseudulla huomattavavsti nykyistä enemmän.
Touhu alkaa mennä kovin tyyriiksi , jos haja-asutusalueiden roskapöntötkin pitää tehdä karhunkestäviksi tai sijoittaa petojen takia johonkin bukkeriin. Kun asetetaan haaskoille täyskielto , poistuu tämäkin ongelma ilman suuria lisäinvestointeja.

RKTL:llä ei ole mitään tekemistä jätteiden ja roskapönttöjen kanssa. Karhu- ja hirvikannan paisuttamisen kanssa se on kuitenkin keskeisin tekijä alimitoitettuine laskelmineen ja mitäänsanomattomine tutkimisineen.

Ei karhuja tai hirviä tarvitsisi tutkia, jos niitä ei olisi niin paljon liikaa. Vältyttäisiin turhalta voimavarojen tuhlaukselta.

MMM:n vallanhalu on vertaansa vailla. Se kuvittelee, että mitä suuremmaksi kasvattaa ongelmaeläinten kannat, sitä enemmän tarvitaan tutkijoita ja sitä enemmän saadaan määrärahoja ja sen mukanaan tuomaa valtaa.

Eiköhän olisi otettava jo järki käteen velkaisessa lama-Suomessakin.

MMM:n päämääränä näyttää olevan hirvien ja karhujen ylisuurien kantojen avulla kasata yhteiskunnalle ja elinkeinoille niin paljon ongelmia, että se saa lisääntyvän rahoituksen turvin niin paljon valtaa, että pystyy paremmin vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin ja siten määräämään mieluisan maa- ja metsätalousministerin. Takavuosina Hemilä ja Anttila olivat mieluisia. Kuopion Yläjärvi ennen heitä ajatteli omilla aivoillaan eikä ryhtynyt kiistelemään, vaan lähti kesken hallituskauden hirvi-erimielisyyksien vuoksi.

Kun vaikutusvalta yli ministerin on saatu, hoidetaan sellaisetkin metsälaki- tai metsästysasiat pelkästään asetusteitse, vaikka asian vaikuttavuus vaatisi Eduskuntalaitoksen käsittelyä. Valta on jo turmellut ja sen annetaan turmella edelleen.