Kyllähän jokainen metsäalalla oleva voi hyvinkin arvioida tukkisaannon kun leimikko vähänkin tutkii. Tosin lahot jää huomaamatta. Minusta tukkiprosentin arviointi ei niin mahdoton tehtävä ole kun vain tietää teollisuuden laatuvaatimukset.
Kuinkas sitten jos pienemmän litrakoon leimikosta toinen tarjoaa vaikka pikkutukin tai parrun ja toinen pelkkä runkohinnoittelun ja senkin sen jälkeen kun hakkuu on tehty. Usein näillä parruilla on huomattavasti parempi kuutiohinta kuin kuidulla.
Eipä taida olla konstia arvioida ainakaan ilman isoa vastaavilta leimikkotyypeiltä kerättyä aineistoa etukäteen runkohinnalla myytävän ja puutavaralajeittain norm. pystykaupalla myytävän leimikon kantohintoja. Vaikeaa kuulostaisi olevan ostajan mielestä tehdä sopiva tarjous runkohinnalla, kun on vaihtelevan kokoista puuta leimikolla.
Melko paljon oli jäänyt yläharvennusleimikossa 2,7 m pitkää paksua puuta kuitupuukasaan tukin sijaan . Osa selvästi lahon takia ; osa olisi kelvannut hyvin sorvipuuksikin. Mutta kun ei ollut sorvipölkkyjä kauppasopimukseen kirjattu, niin sinne ne menee extra-alennuksella sellukattilaan. Monissa kuusipölkyissä tavallista tummempi sydänpuu ei ollut lahoa eikä lahon alkua tai kovaa lahoa vaan luultavasti kasvuolosuhteiden muuttumisesta (ojituksesta) johtui värierot kuten kasvun huomattava nopeutuminenkin. Ensi kerralla (jos semmonen vast. tulee) pitää koettaa olla viisaampi ja käydä leimikko tarkemmin läpi etukäteen ja kirjata sen mukaan enemmän ptv-lajeja kauppasopimukseen.
Nyt on kyllä myyjälle käynyt puukin tapauksessa virhe. Yleensä jos yläharvennus tehdään niin metsän järeimpiin puihin silloin kajotaan. Joten katkonta sen mukaan.
tämäkin uudistus on tehty metsäyhtiöiden vaatimuksesta, joka tarkoittaa metsäomistajan tappiota kaupoissa .miksi muuten pitää muuttaa vanhaa systeemiä?
Yläharvennuksessakaan ei korjata vain suurimpia puita pois. Puuston koko, laatu ,tiheys ja latvuskerrosten erirakenteisuus määrittää korjuutavan toteutuksen. Virhe tuli kun en kirjauttanut sopimukseen sorvitukkeja mukaan . Seuraavalla kerralla myyn semmoselle joka ostaa myös pikkutukkeja. Siinä tulee suurempi ero harvennuksilla kok.hintaan helposti.
Harvennusleimikko meni myyntiin runkohinnalla. Lopullinen mottihinta selviää korjuun jälkeen. Kuulemma pari euroa/motti on keskimäärin etua mo:lle, että ostaja saa katkoa puut tarpeensa mukaan vaikka halkomitalla. Etua ehkä on ehkä ei . Melko selkeä kauppatapa silti.
metsänkasvattaja…”miksi muuten pitää muuttaa vanhaa systeemiä?..”
Se on yksi vaihto-ehto ja hyvä sellainen. Ja siinä loppuu se pölkkyjen ja pinojen potkiminen, kun ei ole ”syytä epäillä”. Konekuskillakaan ei ole pistoolia ohimolla. On silkkaa typeryyttä ollut haalia satojen mottien kuituleimikosta muutamaa tukki-, tai parrumottia kaikkien riesaksi.Ne lihottavat osaltaan kuitenkin kuidun kantohintaa kauttaaltaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.