Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuinkas moni metsänomistaja ymmärtää edes mikä on tukki?
Kun kaikki toimijat siirtyvät tilavuusperusteiseen runkohinnoitteluun , ovat kaikki samalla viivalla. Kaksi muuttujaa on huomattavasti helpompi hallita ,kun kymmenen.
Mm..”Eikä aina voi luottaa ostajankaan arvioon. Lopullisen metsän järeyden saa vasta sitten tietää kun se on mennyt terien läpi…” Kyllä mutta jos /kun perushinta on käypänen ja siirtymästä ei voi oikein tinkiä, kauppa on helppo päättää. Ostajan tarjouksessa on mukana lopulta myös muutkin leimikkotekijät,kesä/talvi, korjuumatka jne.
Itse en osaa ainakaan hinnoitella edes omia leimikoita järeyden perusteella, vaikka puukauppaa olenkin jonkin verran tehnyt viimeisten vuosikymmenten aikana.. Enkä nyt aina haluaisi sitten kysyä neuvoa esim metsänhoitoyhdistyksestä, seuraavan kerran kun kilpailutan päätehakkuita ajattelin pyytää metsäliitoltakin tavaralajitarjouksen aivan kuten muiltakin ostajilta niin pystyy sitten tasapuolisesti vertaamaan tarjouksia. Joku minua viisaampi varmaan tekee asian toisella lailla.
Kun puukauppa on tehty runko- tai tilavuusperusteiseen runkohinnoitteluun perustuen, ei metsänomistajalla ole hakkuun jälkeen käytännössä mitään mahdollisuutta kritisoida kaupan hinnoittelun oikeellisuutta. Tätähän ostajataho luonnollisesti haluaakin. Juuri tämän takia puunmyyjien on syytä selvittää mahdollisimman tarkkaan, mitä ovat myymässä. Tuleeko jonkinlainen kaupantekoa edeltävä otantamuotoinen nykytekniikkaa hyödyntävä pystymitta tämän takia käyttöön?
Kylläkai myhistykset ukot mielellään ravaavat korvausta vastaan tekemässä arvioita.
En tartte.
”…ei metsänomistajalla ole hakkuun jälkeen käytännössä mitään mahdollisuutta kritisoida..” – eikä tarvitse, sillä kun perusteon sovittu, täytyy olla sanansa mittainen. Ptl-kaupoissakin on sama tilanne, mutta sekasortoinen jälkipeli tulkintoineen valtaa mielet…!
Hakkuu valmis puutavaralajikaupassa. Vertailisin vähän, että olisiko pitänyt tehdä runkohintakauppa, mutta en mistään löydä tietoa, että mitä olisi kuutiohinta tyypillisesti ollut vuosi sitten eli tammikuun 2025 paikkeilla?
Itsellä oli mänty-ja kuusitukki 87€/m3 ja kuitu 32-35€/m3, että ehkä keskimääräinen mitä vuosi sitten maksettiin, niin joku keskimääräinen arvio kiinnostaisi tuosta runkohinnasta.
Pirkanmaa, mäntypainotteinen, ei kauhea järeätä puuta. Avohakkuupainotteinen, eikä harvennus.
Muistaisin nähneeni jossakin että runkohinta ollut 82€/m3 mutten mitenkään ymmärrä miten voisi olla noin korkea, että latvan kuituosiosta voisi saada noin paljon, niin tuohan olisi yliveto
Mainitsisin, että valinta kauppatapojen väliltä kannattaa tehdä sopimusta laadittaessa. Jos on taitoja, vertailua moteilla tuloksen perusteella seuraavaa vastaavaa kauppaa varten avartaa näkemystä valinnalle.
Jos mäntyleimikko vähänkään heikkolaatuinen , rungot erikokoisia, keskitilavuus alle puolenkuution, niin ehdottomasti runkokaupalla omat kokemukset. Eilen hakkuu päättyi elokuussa myydyssä runkohintaleimikossa, joka 81 euron runkohinnalla myyty. Leimikko oli tosin 2 000 m3 kooltaan, lähemmäksi 10% siitä vielä turposi.
Tässä tuli ostettua viikolla metsätila, jossa ei ole kantoja, eikä ole tehty sitten 1970 luvun jälkeen mitään. Siellä kuusikot ja männiköt ovat runkohintakohteita, koska puusto on erikoista, vain pituutta tasaisen reilusti. Tämän hetken runkohinta tarjous lisineen 75 euroa. Tila-arviossa tukki ja kuitupuiden suhde karkeasti tasan. Siitä voi päätellä jotain.
Runkohinta ei välttämättä muodostu ihan suoraan tukkiprosentista ja tukin sekä kuidun hinnoista. Runkohinnoittelu mahdollistaa ostajalle katkoa arvokkaampia pöllejä. Jos esim. latva-lpm 18 cm tukista saa sahatavaraa, jolla on hyvä hinta, kannattaa tukin teko lopettaa siihen. Minimi latva-lpm:aan ajetusta tukista saatu tavara saattaa olla sellaista bulkkia, jonka markkina-arvo on paljon heikompi. Yhdeltä mäntysaha vierailulta on jäänyt mieleen, että arvottomin lauta on sellainen, joka on puoleenväliin oksaton ja toisesta päästään kuivaoksainen. Tarkassa tukin katkonnassa tuollaisia syntyy väistämättä. Toki muutenkin, sillä eihän kuivaoksaraja ole aina tukkipituuksille jaollinen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään