Keskustelut Harrastukset Saako hirvikannan koskaan tasaiseksi?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
  • Saako hirvikannan koskaan tasaiseksi?

    Hirvikannan ongelmista kesto-ongelmaksi on hirvestäjien mielestä muodostunut metsästyseuroittain enemmän tai vähemmän epätasaisesti jakaantunut talvinen hirvikanta. Tiheän hirvikannan vallitessa hirvet pyrkivät keskittymään laajoihin männyntaimikoihin tiheiksi ja paljon taimikkovahinkoja aiheuttaviksi laumoiksi.

    Hirvikannan pienentämisessä ja siten myös tasoittamisessa olisi varmasti apuna, jos hirvenmetsästys säädettäisiin vapaaksi pyyntiluvista. Sitä tarjoaa myös professori Kärkkäinen maanantain metsäradiossa.

    Petokantojen lisäämisellä aiheutetaan ainakin tiheän hirvikannan vallitessa, kuten nykyisin on valitettavasti tilanne, entistä suuremmat hirvien laumaantumiset talvehtimisalueille. Se tietäisi siellä entistä voimakkaampaa tuhoastetta männyntaimikoihin.

  • Metsäkupsa

    Kyllä saa,on joskus sotien jälkeen ollutkin.Hirviä tosin taisi olla sen verran vähän,että jos kuka sattui näkemään hirven, siitä maakuntalehti kirjoitti.Mutta se muisto vain,niin kauan kuin Suomessa lumitalvia on,hirvet kasaantuvat laumoiksi talvilaitumille.

    jees h-valta

    Tuo petokammo tuossa asiassa on turhaa. Pedot päinvastoin pitävät hirvet selkeillä suoalueilla joissa niiden on helpompi suojautua petojen hyökkäyksiltä. Pedot vain vähentävät hirvien siirtymisiä ja ”kohjaamista”. Ehkä ihan talvehtimisalueiden lähitaimikoissa voi olla enemmän tuhoja. Suoalueen lähellä. (kuten omanikin yksi alue on).

    suorittava porras

    Mehänpoika kirjoittaa asiaa petojen aiheuttamasta hirvieläinten laumautumisesta. Lisäksi pedot pitävät hirvet liikkeellä ympäri vuoden , jolloin kolaririski kasvaa , samoin ahdistettujen eläinten ruokahalu.

    jees h-valta

    Se on kyllä suorittava aivan päinvastoin. Kuten sanoin se petopaine pitää lauman paikallaan selkeissä hyvän näkyvyyden aloilla. Kuten soilla ja myös hakkuuaukoilla. Liikkeellä ollessaan hirvieläimet altistuvat hyökkäyksille ja sitä ne välttävät.

    suorittava porras

    Kyllä se hirvi pakenee koiraakin , saati sitten sutta. Susilla vain tuo metsästyskausi kestää koko vuoden. Kun hirven matkamittariin kertyy ahdistettuna kymmeniäkin kilometrejä , joudutaan ylittämään aika monta tietäkin , ja nälkä tuon maratonin jälkeen on melkoinen.
    Ennen hirvet pysyivät paremmin haukussa paikallaan , mutta nyt petojen ja ylipitkän metsästyskauden opettamana otetaan jalat alle ja menneään niin kauan , kun suden/koiran läähätys lakkaa kuulumasta.

    Mitä hirvikannan tasoittamiseen tulee , on operaation onnistumisen perusedellytyksiä riittävän tarkat ja kattavat tiedot hirvien esiintymisestä. Metsien peitteisyyden lisääntyminen on varmasti lisännyt hajontaa arvioissa. Moni hirvi pysyy helposti piilossa tiheiköissä koko jahtikauden ajan , jos koira ei satu ihan pahki kulkemaan. Kun ruokaa on yllinkyllin ja piilopaikka on hyvä , ei hirvi hevillä vaihda maisemaa.

    n-merkki

    Metsänpoikanen:

    ”Hirvikannan ongelmista on kesto-ongelmaksi muodostunut metsästyseuroittain enemmän tai vähemmän epätasaisesti jakaantunut talvinen hirvikanta. Tiheän hirvikannan vallitessa hirvet pyrkivät keskittymään laajoihin männyntaimikoihin tiheiksi ja paljon taimikkovahinkoja aiheuttaviksi laumoiksi ns. hirvien talvehtimisalueille.”

    Jos lopettaisit niitten männyntaimikoitten perustamisen niin ei hirvillä olisi paikkaa mihin keskittyä ruokaileman talvisin.
    Kuullostaa iljettävältä tuommoinen jatkuva valitus runsaasta hirvimäärästä kun olet itse sille luonut ruokamaat jotta se voi lisääntyä, kuten kaikki eläimet kun ruokaa on yllin kyllin tarjolla.

    mehänpoika

    N-merkin mielestä minun pitäisi lopettaa hänen hirvestysharrastuksensa turvaamiseksi männyntaimikoiden perustaminen siksi, että hirvillä ei silloin olisi ruokamaita, ja hirvet vähenisivät ikäänkuin ravinnon puutteeseen. Näin voi harrastaa hirvestäjien harjoittamaa toiveajattelua, mutta valitettavasti ajatusmallisi ei toimi. Hirvi kun ryhtyy paremman talviravinnon (männyntaimien silmut, havu ja kuori) puutteessa syömään vaikka kuusen kaarnaa pystypuista lehtipuiden versojen ym. lisäksi.

    Hirvillä ei paksulumisina talvina aina ole yltömatkalla, ainakaan lopputalvesta, läheskään aina ”yllin kyllin”ravintoa. Sen on huomannut siitä, kun tuhot jo vähentyneissä männyntaimikoissa ovat pahentuneet ja taimikoiden reunakuusikoiden tyvet on monesti kaluttu osittain kuorettomiksi.

    Männiköitä pitäisi kaiken järjen mukaan perustaa hirvien talviravinnoksi sen vuoksi, että varttuneet kuusikot säästyisivät tuhoilta. Palkkioksi metsänomistaja voi saada siitä alueen hirvien pyyntilupien leikkaukset, koska talvilaitumia oli parempaan uskoen lisätty.

    Anton Chigurh

    Hirvi on suoeläin joka kuuluu SUOLLE.

    Se kanta ei ole normaalioloissa tasainen; sen ei kuulukaan olla, koska soita EI ole kaikkialla. Niinsanottu ekologinen taso on 10000 yksilöä tässä maassa. Sen määrän nykyinen susikantamme pystyy paimentamaan sinne minne se kuuluukin. Ja pitämään siellä. Tämä on ihan perusekologiaa; ihmettelen suuresti, miksi jonkinlaisina ammattilaisina itseään pitävät edes väittävät jotain muuta.

    Siellä ydinhabitaatissaan sekä susista että hirvistä ei ole kenellekään mitään haittaa.

    Der Steppenwolf

    jees h-valta

    Kyllä säälittävää on tuo suorittavan ”asiantuntemus”. Verrata nyt metsästystilanteessa toimivan koiran hyökimistä suden käyttäytymiseen. Oi pojat nämä meitin hirvimahdit.
    Susi ei todella pyri ajamaan eikä hyökimään päin rauhallisesti käyttäytyvää pahaa aavistamatonta hirvikatrasta. Kyllä sieltä kytätään se helpoin rääppä ja varrotaan ja varrotaan kunnes hiukan erkantuu ja päästään ottamaan irti laumasta. (Sitten kyllä hyökitään). Sitä paitsi useimmiten myös koiran käytös on aivan per…stä kun ei hiukkaakaan osata ja viitsitä kouluttaa hirven haukkuun. Aletaan ajaa kuin ajokoira ympäri pitäjää. Siitähän tätä autorallia repeää.

    Anton Chigurh

    Hirvilaumallahan (jopa pienellä) ei ole ongelmaa pitää susilaumaa aisoissa, kunhan vain pysyvät paikoillaan. Siksi hirvillä on suokoivun väriset jalat. Että susi ei huomaisi, kun potku lähtee. Siellä suolla. Heikot ja muuten elinkevottomat sudet karsivat. Kuten kuuluukin. Luonnonlaki.

    Taimikot ovat hirvelle marginaalihabitaatti, joita ne JOUTUVAT käyttämää ravinnokseen, kun niitä (HIRVIÄ) on liikaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)