Asiallista tekstiä, suosittelen lukemaan ja miettimään omia metsänkäsittely tapoja. Hieno vaihtoehto tuo jatkuva kasvatus, mutta myrkkyä mhy-uskovaisille.
Aika hyvä nillittää kuvista, itse lähettää kuva jossa ei ole kuin kuusentaimia ja puhua sekametsästä. Tuosta kuvasta jo näkee, että yhtään tukkipuuksi kasvavaa mäntyä tai koivua tolle alalle ei ole tulossa. Miksi puhutaan vain hyönteisistä ja tuulituhoista? Koska kaikki me tiedämme, että noihin kuuseentaimiin tulee monenlaista lahovikaa kun noita isompia puita aletaan poistamaan.
Ite jotennii sympatiseeroo näetä toisiajattelijoeta kun suavat aiena nii kaaheen kiihkeetä rittiikkiä. Meellä on kuitennii semmonen ilimasto ja muaperä että mehtee tulloo tekpä nii tae näen. Passoo kasvattoo jatkuvvaan tae hakata jatkuvvaan jos vuan siltä alakaa tuntuva. Ite ee kehtoo tuomita ettee tulis tuomituks.
Luonnonlakeja meidän on mahdotonta muuttaa. Se on vain tosiasia että ku otat isoimmat pois nii pienemmät täyttää kasvutilan ja aukkopaikat täyttyy taimilla. Ite ainakin mieluummin myyn tukkia kuin kolme kertaa halvempaa sellupuuta.
Tuossakun tein taas vaihteeksi kuusikon alusraivausta ja kääpästä oli niin oli niin heräsi kysymys, että millä tavalla arvometsä tutkii aluspuiden kunnon? Tottakait he tutkivat tapauskohtaisesti puiden kunnon?
Ei tuota lahoa tosiaan raivatessa alikasvos kuusesta näe ennenkö leikkauspinnasta. Olen pannut merkille, että kun lahoa on jossain tuppaleessa, niin sitten ne on kaikki lahoja, mutta parin kymmenen metrin päässä voi olla ihan terveitä alikasvos kuusia.
Severran pajon tullut harsinta jätemetsiä aukotettua että voin kyllä todeta ettei se on pitkäjänteisen puuntuottamisen keino tuo harsinta, peitettiin se sitten millä sanahelinällä tahansa.
Silloin se käy kun kysessä ei ole talousmetsä jonka pitäisi tuottaa puuta, vaan peitteisyys yms arvot ovat ne pääasilliset tavoitteet.
Tietysti kun on hyvää metsää niin saahan siitä pari jopa kolmekkin hakkuukertaa rahaakin, mutta siihen se sitten jää.
Jatkuvakasvatus on eri juttu kuin ns.yläharvennus. Mutta jos pohditaan esim männikköä, niin siellä ensimmäiseksi tukkikoolle ehtivät puut ovat parempikasvuisia ja ne poistetaan. Seuraavassa hakkuussa otettaisiin tukiksi varttuneita lisävaltapuita ja sitten jääkin jäljelle vain aluspuita, jotka ovat syntyneet samaan aikaan kuin ne ensimmäiset poistetut.
Uusia mäntyjä ei alle synny, kuusentappeja tulee, mutta maa on niille liian karu.
Harsintakokeissa on todettu, että kuusikkokin lakkaa uudistumasta, kun kuntta ja sammalkerros on kehittunyt liian paksuksi.
Kyllä yksi isäntä voi metsänsä pilata harsimalla kolmekin kertaa peräkkäin, mutta sitten se onkin pahoin vajaatuottoinen, eikä avohakkuusta tule muuta kuin hädintuskin uudistuskulut.
Jatkuva kasvatus sovellettuna metsänkasvatukseen on hyvä menetelmä. Se ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu kaikkialle. Soveltuu reheville maille, mutta käsitettä laajentamalla soveltunee myös yleisemminkin ja on metsäomistaja lähtöisenä varteen otettava menetelmä hoitaa metsiä.
Luontaiseen metsän uudistamiseen kuuluu myös avohakkuut. Sen anti lähtee valopuista ja täydentyy kuuselle. Myöhemmin toistuvilla hakkuilla kiertoaikaa voidaan jatkaa.
Harsinta ei kuitenkaan ole jatkuvaa kasvatusta. Harsinta on harsintaa ja sillä tarkoitettaneen läpimittaluokkien poistamista.Tällä hetkellä lyhytkiertoa ja massatuotantoa, joka tukin tuottamiseen ei sovellu ja on siinä mielessä pidettävä metsän hävittämisenä.
Käsitteitää on tosiaankin laajenneltu ja supisteltu, mutta aina lopputuloksena on jätemetsä, jos sieltä todella rahaakin joskus otetaan.
Silloin kun on kyseessä joku alue, joka halutaan pitää metsäisenä koko ajan, joku mökin vierusta tms. Myös karut kivikot joissa normaali metsätalous ei tuota. Jotku järven rannat tms
Tälläiset kohteet voi pitää niin harvoina että uudistuminen on todella mahdollista, jopa männylläkin. Tälläisistä kohteista jos puuta sitten poistetaan, niin tietysti ne voi myyntipinoon panna, mutta kyseessä ei kuitenkaan enää ole metsätalous.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.