› Keskustelut › Metsänhoito › Säätöauraus Koillismaalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Säätöauraus Koillismaalla

    Lähetetty: 22.2.2013, 16:06

    Metsänhoitosuosituksissa: ”Säätöaurauksessa voidaan säätää muokkausjäljen syvyyttä ja leveyttä sekä jättää muokkauskatkoja.Kivennäismaiden aurauksissa suositellaan, että aurausvaon keskisyvyys jää alle 25
    cm. Säätöauraus soveltuu Pohjois-Suomen soistuneille, tiivispohjaisille sekä paksukunttaisille,
    verraten viljaville maille.”

    Koillismaalainen metsätalous tarvitsee monesti kosteusolojen ja maan lämpimyyden takia palletta pienien taimien kehittymiseksi puiksi. Palle metsänuudistamisen yhteydessä mahdollistaa kasvuun lähdön keinollisen kylvön tai istutuksen yhteydessä, koska taimille olosuhteet kasvaa isoiksi puiksi saadaan paremmiksi palteen päällä.Palle on hyvä monesti myös luontaisessa uudistamisessa. Uudistuksessa on järkevää saada kosteusolot paremmiksi ja lämpösummaa nostettua palteen ominaisuuksilla.

    Koillismaalla Kuusamossa on tapana puhua säätöaurauksesta, vaikka se tehdään puhtaasti yhdessä asennossa piennarauralla todellisuudessa pyrkimättä palletta tekemään istutettaville taimille.

    Palleauran muoto on sellainen, että puritään tekemään palle puiden taimien kasvuolosuhteiden parantamiseksi, varsinkin kosteusolojen kannalta. Piennaraura on vastaavasti sellainen siipimuodoltaan, ettei niillä voi synnyttää palletta. Vain kuntan ja kantojen siirtoa sivuun ja kivien mekaanista nostelua.Tehdään pahimmassa tapauksessa todella hyvät polut poroille, johon taimet on jouduttu istuttamaan palteen puuttuessa menetelmän heikkouden takia.

    jatkuu…

    Tekijä
    Santtu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Santtu 22.2.2013, 16:30

    ….jatkoa edelliseen

    Mikä on syynä. että Koillismaalla ei pystytä käyttämään oikeata palleauraa, mika isoilla kuvioilla on tehokas? Sertifiointi eikä kustannukset ole syy olla käyttämättä palleauraa sopivissa kohteissa.

    Mielestäni Kuusamolainen säätöauraus on tarpeeton, jopa haitallinen metsätaloudelle. Kohteet, joissa piennaraura riittää maanmuokkauksessa ovat hyviä äestyskohteita. Säätöaurauksella saadaa välillä pahan näköistä jälkeä hakkuutähdeiden, kantojen ja kivien noustessa kekoiksi ilman kivennäismaata.

    Ns. säätöauraus tekee monesti notkelmiin eräänlaisia patoja, joita ei luontojaan olisi lisäämässä maan liiallista vettä. Notkelmat jätetään käytännössä ojittamatta ja tuloshan näin tiedetään. Soistuminen kiihtyy ja istutukset kärsivät 10-20 vuoden päästä, kun puu kasvaa, puunjuuret kasvavat ja soistuminen kiihtyy.

    Olisiko Tapion uusiessa metsänhoitosuosituksia tarkennettava ainakin maanmuokkauksen tarkoitusta Koillismaalaisilla paksusammalalueilla?

    Mielestäni Kuusamolainen säätöauraus, mitä lie muuallakin, tulisi korvata hienojakoisilla soistuneilla alueilla kaivurimätästyksenä, jos palleauraa ei käytetä. Soistumattomilla karkeilla mailla taas äestys tai kaivurilaikutus ovat hyvä pohja uudelle metsälle.

    Jos nykyistä säätöaurausta(piennaraurausta) jatketaan, vahingot metsänomistajille vain kasvavat ja vakavat ongelmat alkavat tulla esiin taimikoiden soistumisena ja epäonnistumisina!

    Onko säätöauran käyttämiseen Koillismaalla syynä vastuuttomuus, kokemuksen puute, opin puute vai mikä?

    Mitä kokemuksia on muualla?

    Santtu 4.3.2013, 18:03

    Hienoa, että jo 285 lukijaa. Millaista asianhoitamista tähän ”säätöauran” käyttöön tarvittasiin, että muutos olisi saatavissa heti ja metsänomistajat ei kärsisi?

    Voisiko joku keksiä tälle ”säätöauralle metsänhoidollisen tai muun syyn, joka tekesi sille oikeutusta?

    Santtu 11.3.2013, 18:15

    Koillismaalla, erityisesti Kuusamossa on tapana puhua säätöaurauksesta, vaikka se tehdään uudistusaloilla todellisuudessa puhtaasti epäkelvolla piennarauralla yhdessä asennossa pyrkimättä palletta tekemään.

    Piennaraura on siipimuodoltaan sellainen, ettei se sovellu palteen tekemiseen. Piennarauraukset aiheuttavat vain kuntan ja kantojen siirtoa sivuun ja kivien mekaanista nostelua ylös. En ole Kuusamossa nähnyt yhtään maanmuokkauskohdetta, jossa piennaraura olisi saatu niin syvälle, että metsänmuokkaus olisi onnistunut ja täyttänyt metsänhoitosuositusten palteen muodostuksen määritelmän palteen osalta ja istuttaminen olisi tehty palteeseen.

    Kivennäismaata sisältävä palle on soistuneilla kankailla elintärkeä pienien taimien kehittymiseksi tulevaisuuden metsiksi. Palle metsänuudistamisen yhteydessä kuivattaa soistuneisuutta mahdollistaa kasvuun lähdön kylvössä tai istutuksessa sekä tärkeän maanlämpiämisen kasvukautena. Erityisesti oikealla hyvällä maanmuokkauksella saadaan maan, jossa juuret on, lämpiämään kasvulle otolliseen lämpöön.

    Kuusamolainen säätöauraus haitallinen metsän omistajalle. Säätöaurauksella piennarauralla saadaan välillä pahan näköistä jälkeä hakkuutähteiden, kantojen ja kivien noustessa keoiksi ilman kivennäismaata.

    Metsänmuokkaukseen soveltumaton piennarauralla tehty säätöauraus tulisi korvata hienojakoisilla soistuneilla alueilla kaivurimätästyksenä (ojitusmätästyksenä) tai palleaurauksena palleauralla.

    Säätöaurauksella (piennarauralla) on saatu aikaan isot taloudelliset vahingot metsänomistajille ja myös valtiolle Kemera- tukien hukkaan menemisenä. Metsänomistajille usein vahingot paljastuvat taimikoiden soistumisina ja taimien kasvun hiivuttua puiden kuollessa.

    Miten suomen metsäkeskuksen tulisi puuttua Koillismaalaisen säätöaurauksen epäkohtiin ja käytön vastuullisuuteen?

    Kuitupuunkasvattaja 12.3.2013, 18:45

    Näyttipä ainakin MHY Pudasjärvi tarjouspyynnössään vuosille 2013-2015 pyytävän tarjouksen nimenomaan palleaurauksesta. Piennaraura ei sovellu urakkaan.

    Vaikka aurauksen jälki on maalikosta hurjaa katseltavaa, on aurauksella varmasti paikkansa ainakin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa laajemminkin kuin pelkästään Koillismaalla.

    Meillä ensimmäinen auraus tehtiin vuonna 1972. Vielä 1980-luvun lopulla alueella oli vaikea ajaa talvella moottorikelkalla. Nyt jälki on jo huomattavasti tasoittunut ja hyvässä kasvussa.

    kepa 12.3.2013, 20:26

    Mitä on ostopalstojen mukana tullut auralla tehtyjä uudistamisia,niin on ollut kyllä kasvu huimaa esim. yhdellä palstalla on 25 vuotiasta männikköä ja alakas olla jo harvennuksen paikka.
    On kyllä niin kauhia vitikko alla että pitäs ruveta sitä tässä pikku hiljaa raivaamaan.

    Kurki 13.3.2013, 16:55

    <<<Mitä on ostopalstojen mukana tullut auralla tehtyjä uudistamisia,niin on ollut kyllä kasvu huimaa esim. yhdellä palstalla on 25 vuotiasta männikköä ja alakas olla jo harvennuksen paikka.
    On kyllä niin kauhia vitikko alla että pitäs ruveta sitä tässä pikku hiljaa raivaamaan. <<<

    Aurausaloilla istutettu kovassa kasvussa oleva mänty kasvaa 95 %:sti lengoksi.
    Kannattaa perata taimikko ja tarkistaa onko vielä mitään tehtävissä.

    Taimien tuleva suoruus tulisi varmistaa jo alle 2 metrin pituisena.

    Korpituvan Taneli 13.3.2013, 17:51

    Tiedän ettei minun pitäisi panna ollenkaan lusikkaani tähän soppaan, panempahan kumminkin.

    Kesällä Pudasjärvellä näin aurausta, enkä oikein käsitä miksi se on niin tärkeää siellä. Minusta tuntuu että kaivinkoneella saadaan siistimpi jälki ja sitten urat tai naverot jopa johtaakin jonnekkin sen veden.
    Väittivät tosin että tämä auraus on halvempaa.

    Sitä kai ei kukaan voi kiistää etteikö aurauksella ole saatu hyviä kasvutuloksia aikaan. Toisaalta sillä on vahingoitettu koko maassa metsätalouden mainetta kohtuuttomasti.

    Onko kaivinkoneella, ojitusmätästyksestä, olemassa siltä alueelta vertailukelpoisia tuloksia ja ovatko ne sitten tosiaan huonompia?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kepa 13.3.2013, 19:25

    Nyt puhutaan kyllä ennemminkin ennakkoraivauksesta kun taimikoon perkkaamisesta,onhan kehitysluokkakin 02.Jonkin verran aika järiää koivua poistetaan mäntyjen kyljestä ja annetaan vielä muutama vuosi kasvaa.Onhan siellä mutkastakin seassa mutta harjaantunut silmä on nähnyt metsän puilta ja huomannut että aivan riittävästi jää hyvääkin puuta kasvamaan
    Tanelille vielä että kyllä minäkin käytän ennemmin navero tai ojitus mätästystä,tulokset ovat yhtä hyviä.

    Korpituvan Taneli 13.3.2013, 19:46

    Pitkäparta:
    ”Tämä on yksi hyvä esimerkki, miten ylivertainen uudistusmenetelmä on lopetettu järjettömän median takia. ”

    Onko se tosiaankin niin ylivertainen se auraus sielläkään?
    Kaivinkoneella voidaan jälki saada paljon siistimmäksi ja kuvio tulee käsitellyksi joka paikasta. Tuo auraushan on vähän sellaista suurten alueitten hommaa. Kun on aura maahan pantu, niin sitten pitää ajaa ainakin puoli kilometriä, muuten se on yhtä aloittamista ja lopettamista.
    Ja ”Kepahan” sanoi että kaivinkoneella onnistuu yhtä hyvin. Niin miksi mokomaa möyrimistä sitten vieläkin tehdään? Tosin meille sanottiin siellä auran vierellä että uusia auroja ei enää tehdä, vanhat vain ajetaan loppuun.
    Sitten se vetovehe, catebillari, mitäs sillä tehdään kun ei voi aurata. Kaivinkoneelle yleensä löytyy ympärivuotisesti työtä.
    En usko edes siihen edullisuuteen. Aurauksessa jää osa kuviosta käsittelemättä, kustannukset pitää laskea hyötypinta-alalle.

    Terrveisin: Korpituvan Taneli

    Kuitupuunkasvattaja 13.3.2013, 21:02

    Aurauksen jälkeen olisi usein tarvetta myös kaivurille. Siinä mielessä jotta vältettäisiin kahden koneen käyttö, olisi järkevää laittaa kaivuri yksin hommiin.

    Yhdellä palstalla edellinen omistaja oli jättänyt ojitusmätästyksen valvonnan puolitiehen ja soistuvalla kankaalla on ojia liian harvassa. Nyt siellä ojien välissä on isoja laikkuja, joissa taimet ovat huonossa hapessa. Valvonta olisi auttanut, mutta heti tuli mieleeni, että auraaja ei olisi jättänyt noin leveitä välejä.

    Toisella kuviolla on myös soistuvaa kangasta ja maalaji on jotain saventyyppistä hiesua. Ojitusmätästäjä oli kaivanut syksyllä märkänä aikana. Keväällä mättäät olivat kovettuneet niin koviksi, ettei pottiputki uponnut. Ainakin puolella kuviosta jouduttiin möyhentämään mättään kuokalla ja istutukseen meni hyvinkin kolmin-nelinkertainen työ normaaliin verrattuna. Tässäkin tuli mieleen, että aurauksella olisi saattanut tulla esille enemmän istutuspaikkoja.

    Jättäisin aurauksen vielä keinovalikoimaan, mutta kun olen innokas ojitusten kannattaja tykkään itse kaivurista jopa vielä enemmän.

    Kaivurin etuna on tietenkin myös se, että ei tarvitse raapia kaikkia kantoja pystyyn tai kiviä esille. Kaivuri antaa mahdollisuuden pieniin ojanpätkiin ja maan laittamisen sinne mihin tarvitaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2