Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Isot ”datamurskaimet” ja kryptolouhimot kuluttavat valtavia määriä sähköä tuottamatta paikkakunnalle juurikaan hyötyä, niiden pitäisi kantaa vastuu paikallisesta energiayhteisöstä. Mutta ei mellastavat kuin Afrikassa , sinne ei voi mennä kun kuuma ja heillä terävät keihäät!
Suuryksiköiden sähkönkäytöstä perittävä hinta tai veroluontoinen maksu pitäisi ohjata suoraan paikallisten pienkäyttäjien eduksi, jolloin sähkö voisi olla heille lähes ilmaista. Sitten tervetuloa Vuoksen varrelle!
Kauppalehti: Kaksi japanilaisyritystä on yhdistänyt voimansa rakentaakseen datakeskuksen vanhaan laivaan. Sopimuksen osapuolista Mitsui O.S.K. Lines on yksi maailman suurimmista varustamoista ja Hitachilla on vahvaa osaamista datakeskusten operoinnista.
Ratkaisu olisi edullisempi kuin perinteisen datakeskus. Autonkuljetusalus, jonka lattiapinta-ala on 5,4 hehtaaria, vetää vertoja Japanin suurimmille datakeskuksille. Yhtiöiden tavoitteena on saada kelluva datakeskus käyttöön 2027.
Kansalaisten käyttämän sähkön hintaa olisi helppo laskea kun laskettaisiin sen ja siirron verotusta. Molemmissa on erittäin kireä vero päällä, se näissä keskusteluissa unohtuu monesti.
Sähköverot kuluvat nyt kokonaan sähköinfran rakentamiseen, eikä ole näköpiirissä muuta kuin niiden nousu entisestään, eli lopulta kehitys on samankaltainen kuin polttoaineiden ja liikenteen veroissakin, joita aikoinaan perusteltiin liikenneväylien rakentamisella ja niiden ylläpidolla, mutta nyt niistä käytetetään siihen alkuperäiseen tarkoitukseen vain murto-osa, eli n. 20%.
Mitä reittiä Valtion keräämä sähkövero menee nyt kantaverkon ja jakeluyhtiöiden hallinnoivien sähkön siirtoverkkojen rakentamiseen? Paljonko tämän rahoituksen määrä on? Itse arvioin sen olevan 0€. Lisäksi Fingridin suunnasta on nyt rahavirta Valtion suuntaan osinkojen kautta eikä Valtiolta Fingridille.
Suunnitelmissa on kylläkin pääomittaa Fingridiä kantaverkon vahvistamiseksi, mutta rahaa ei ole siihen vielä osoitettu. Ehkä kehyriihessä tulee.
Polttoaine verokertymä laskee merkittävästi joka vuosi kun autokanta sähköistyy, eli autoverotus tullaan uudistamaan kokonaan, nykyinen diesel auto on melko kannattamaton omistajalle, vero + se että diesel kalliimpaa kuin bensa on melko järjetön. Sähköverot menee valtion kassaan suoraan tuskin siitä jaetaan muita kun teollisuuden energiatukia, Fingrid huolehtii verkoista ja samoin paikalliset verkkoyhtiöt, elenia yms..
Sähköinfra sisältää todella paljon muutakin kuin MaalaisSepon toistelemat siirtolinjat. Mistähän mahtavat esim. tulla ne kaikki lukuisat energia- ym. tuet, joilla ohjataan yhteistuntaan yhä enemmän sähkön käyttöön? Valtakunnassa on mm. 1,1 miljoonaa pientaloa 90 000 taloyhtiöytä, joihin aika moniin on maksettu lämmitysjärjestelmien muutoksiin ja sähköäautojen lataukseen tarvittavien muutosten tukia. Lähes kaikiin Suomen kuntiin on ohjattu valtiolta rahaa julkisten rakennusten latauspisteiden rakentamiseen. Fingridistähän jo maksettiin ulkopuolisia omistajia ulos yhtiöstä. Millähän rahalla se mahdettiin tehdä?
Ei pidä toki unohtaa sitäkään, ettei Suomeen ole rakennettu tuuli- ja aurinkopuistoa ilman tukipäätöksiä, sillä nehän ovat koko ajan olleet investointipäätösten ehtona.
Kaikkia veroja voidaan laskea, samalla voidaan laskea valtion verotuloja, voidaan myös ottaa lisää velkaa. Siinäpä se onkin urpo-petterin hallituksen ohjelma.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään