Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Eikö harmita visa että Suomessa on ollut noinkin edullinen sähkö ja pääosin tuuli ja ydinvoiman vuoksi? Mitä se olisikaan kun se tehtäisiin pelkästään polttamalla puuta ja turvetta. Kuluttajat maksaisivat sitten päästömaksut kilowatti hinnoissa.
Hirveästihän se Mm kieltämättä harmittaa, mutta onneksi se vastaavasti lohduttaa, että saa maksaa vuosittain nousevia siirtomaksuja, eikä niissä taida yläraja tulla ainakaan meidän aikana vastaan!
Noin 1000 kWh kuussa vie lämmitys maalämpötalossa keskitalvella etelärannikolla ilman puita. Tähän sisältyy tuloilman esilämmitys ilmanvaihtokoneessa kun kovilla pakkasilla lämmön talteenotto ei riitä. Tuota erää ei voi säästää muuten kuin laittamalla ilmanvaihdon pois päältä.
Muu kulutus on 500 – 600, joka toteutuu keskikesällä. Eli muu lienee suurimmalta osin käyttöveden lämmitys ja sähkölaitteet, joista eniten vie kai pojan pelikoneet, pyykkikone ja sähköhella. Pyykki kuivataan telineillä ja naruilla, ei siis koneellisesti. Valaistus on marginaalinen erä.
Onkohan A.J. lukenut sähkölaskunsa oikein? Maalämmöllä tuo kulutus tuntuu suurelta. Ei ole omia kokemuksia ko. lämmitystavasta, mutta erään tuntemani maalämmittäjän mukaan hänen mittarinsa pyörii kyllä takaperin talviaikana. Sähköä ei mene lämmitykseen oikeastaan ollenkaan. No, häneltä jäänyt kertomatta, että joka kevät puutavararekka tuo nuppikuorman koivukuitua pihaan, niin tänäkin keväänä. Ja kovilla pakkasilla savu nousee piipusta päivät pitkät. Voi tietenkin olla, että se on maalämmön lauhdehöyryä, mutta minusta haiskahtaa voimakkaasti koivutulen savulle.
Sähkölasku voi olla samaa luokkaa kuin sinun laskusi talvikaudella, jos ahkerasti polttaa puita ja on muutenkin säästäväinen. (Kannattaisi tosin polttaa sekaklapia, niin hormi nokeutuisi ehkä vähemmän.)
Maalämpötalon 170m2 + talli sähkönkulutuksen maksaisi reilusti myymällä nuppikuormallisen klapeja. Joten joidenkin laskuopilla ilmaista, kun klapit ei maksa mitään. Eikä tarvi pannuhuoneessa sotkea tuhkien kanssa.
No jos olettaisi että laskuni on Espoossa kesällä max 100 euroa, keväällä ja syksyllä 200 ja talvella 300 (todellisuudessa hieman pienempi), niin kaikkiaan vuodessa voisi säästää puuta polttamalla ehkä 4 x 100 + 4 x 200 = 1 200 euroa eli 100 euroa kuussa.
Miten se on niin vaikea uskoa, että polttopuut ei maksa minulle mitään. Siis raaka-aine. Ne kuuluisat ”rukkasenjäljet” tietenkin maksavat, mutta sen kustannuksen korvaan jättämällä ostamatta kävelysauvat, laadukkaat lenkkitossut, mäenlaskuvälineet ja kuntosalikortin. Kuntoa on jotenkin hoidettava ja hoidan sitä paljon mieluummin polttopuuranteella kuin kilkuttamalla asfalttia, mäenlaskussa, kolhvikentällä tai hikisellä kuntosalilla. Kaikki nuo kuntoilumuodot koen lähinnä rangaistuksena. Lähden mieluummin linnaan pariksi viikoksi, kuin pohjoisen mäenlaskukeskukseen viikoksi. Nokian Kontiot riittävät minulle hyvin kuntoilukengiksi. Ihmettelen miksi jonkun pieni sähkölasku hapottaa toistuvasti joitakin.
Mistä moinen purkaus? Ei olla hapoilla mistään, vaan vertaillaan kulutuksia ja hintoja. Klapit ovat tietysti joillekin lähes ilmaisia; ne hoituvat tekemiseen kuluvan polttoaineen hinnalla. Varsinkin jos kuljetus käyttöpaikalle hoituu muiden menojen ohessa.
Ilman sen suurempaa valehtelua niin meidän maalämpötalossa on sähkönkulutus vuodessa noin 10 000 kwh. Puita menee leivinuunissa ja saunassa noin 5 vuodessa. Onko se sitten kallista vai ei. Minusta on edullinen kun lämmitysneliöitä on 166. Ainoa harmitus oli että ei tullut laitettua maalämpöä paljoa aikaisemmin. Valinta tuli tehtyä siinä vaiheessa kun pannuhuoneeseen piti tehdä suurempi remontti varaajiin ja kattilaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään