Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Luin ko. Keskisuomalaisen jutun. Kyllähän siinä lopulta myönnettiin, ettei kaikki datakeskushankkeet tule suunnitellussa mittakaavassa tässä vaiheessa toteutumaan. Samoin kerrottiin, että Suomessa paljon sähköä kuluttava teollisuus tulee olemaan vaikeuksissa sähkön riittävyyden suhteen. On lähdetty soitellen sotaan, mutta niinhän on tapahtunut toki ennennenkin.
Jos sähköä jalostetaan pitemmälle kotimaassa, sitten voisi jopa datakeskukset plus ydinvoima olla järkevä hanke. Ei pelkän ulkomaisten yritysten datan säilöntään ja laskentaan – siinä jalostusaste jää liian alhaiseksi. Vai mitä sanoo vihreät?
Sähkö ja kaivokset ovat kai ainoat alkutuotannot, jotka lisäänyvät. Parempi että edes jotakin tehdään lisää. Jatkojalostusta lisäksi enemmän kuin nyt on toivottavaa. Parempi datakeskuskin kuin sähkökattila.
Vaikka ne datakeskukset rakennettaisiin Ruotsin ja Norjan vesivoimaloiden viereen niin vaikutus Suomen sähkön hintoihin olisi Fingridin mukaan suunnilleen sama kuin jos datakeskukset rakennettaisiin Suomeen.
Kiannon sanoin; ” meidän on uudesti luotava maa” kohtaa tässä modernin bittiajan — aivan kuten vartioi rajoja, pitäisi meidän vartioida kansallisomaisuuttamme – eli halpaa sähköä ja sen jalostamaa dataa.
Datakeskus ei ole tehdas eikä työllistä tuhansia ihmisiä, se ei ole haitta mutta jos se on vieras elätettävä niin se on jopa ongelma. Moderni 100 MW datakeskus työllistää pysyvästi vain noin 30–50 henkilöä (vartiointi, huolto, jäähdytys, it-tuki).
Kun teknologia vanhenee tai yhtiö löytää halvemman maan 10 -15 vuoden päästä, jäljelle jää vain tyhjä halli ja massiivinen sähköliittymä. Tämä tekee investoinnista haavoittuvan verrattuna perinteiseen teollisuuteen.
Minne ne miljardit menevät? Kun puhutaan ”miljardi-investoinnista”, se tarkoittaa useimmiten . Nvidian siruja (raha menee USA:han). Erikoistekniikkaa (raha menee Saksaan tai muualle). Rakentamista rahasta jää hitu Suomeen, mutta usein ulkomaisille urakoitsijoille. Suomeen jäävä todellinen lisäarvo on usein vain se sähkövero, kiinteistövero ja pieni määrä palkkoja. Yhtiö siirtää voitot ulkomaille , suurin osa ”miljardeista” ei koskaan kierrä Etelä-Karjalan taloudessa. Suurta lisä sähköverkon kustannuksia maksaa kansa vuosikausi siirtomaksuissa saamatta siitä mitään.
Miksi valtio sitten ajaa tätä? Valtion strategia perustuu ehkä siihen, että jos emme ota näitä keskuksia, ne menevät Ruotsiin tai Tanskaan, ja Suomi jää paitsi sähköverotuloista ja datatalouden solmukohdista.
Mutta , sähkön hinta tulee jatkuvasti pysymään äärirajoilla tästä strategiasta lankeaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle, se on puhtaasti lisäkustannus paikalliselle kuluttajalle laajalle jota ei ne muutamat kaukolämpöön liitetyt taloudet vähääkään vastaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään