Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olen Visan kannalla siitä, että todennäköisesti tuulisähkö vaihtelevana tuotantomuotona ainakin lisää paineita nostaa siirton hintaa. Toisaalta tuulisähkö alentaa sähköenergian hintaa, jolloin siirto mukaan lukien se laskee sähkön hintaa.
Nyt täytyy vain sitten toivoa, että, tuulivoima todellakin nostaisi Suomessa sähkön hintaa:
Norjalaisen professorin Jonas Kristiansen Nølandin mukaan Suomen tuulivoimatuotanto voi olla muutaman vuoden päästä täysin arvotonta. Suomesta on tullut Euroopan huonoin markkina tuulivoimatuottajille. Tuulivoiman markkina-arvo on Suomessa puolittunut vuodesta 2019. Kannibalisaatiovaikutus voi tehdä tuulivoimasta täysin hyödytöntä Suomessa jo vuonna 2035. Vuonna 2024 Suomessa oli eniten negatiivisia sähkön hintatunteja koko Euroopassa, yhteensä 725 tuntia. Silloin sähkön tuottaja joutuu maksamaan siitä, että syöttää sähköä verkkoon. Tuulivoimaa myytiin 2025 alle puoleen sähkömarkkinan keskihinnasta.
Näinpä juuri. Kun asiantuntijatkin näkyvät ovat sähkön tulevista hinnoista täysin erimielisiä, niin eipä ihme, jos täällä keskusteluissakin tulee esiin näitä eri näkemyksiä. Viestintuojia on turhaa ampua, vaikka viesti ei aina vastaisi omaa mielikuvaa. Siitä voi kuitenkin olla täysin varma, että sähkön siirron hinta tulee täällä Suomessa edelleen jatkamaan nousuaan. Itse sähkö oli melko kallista tämän vuoden alussa. Puolen vuoden kuluttua olemme sitten taas viisaampia koko vuoden hinnoista.
Onko se viestintuojakaan asiantuntija jos enemmän perillä olevat asiantuntijat eivät sitä ole ? Sähkön hintaa vaikuttaa niin moni asia ettei sitä oikeastaan kukaan voikkaan tietää. Vähäisimpänä ei ole sää ja sateisuus.
Eikös se kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää hinnat? Tässä yhtälössä tuonti ja vienti on aika iso kysymysmerkki. Tapahtuu kyllä, mutta jokainen maa turvaa ensi sijassa oman verkkonsa. Mitä tekee Venäjä, alkaako lähetellä drooneja enemmälti meidän suuntaan?
Jos meille tulee paljon lisää sähkösyöppöä teollisuutta kuten yksi alumiinitehdas ja datakeskuksia, plus vetytehtaat vielä päälle, kysyntää on.
Kysymys on tietysti millä hinnalla näille myydään sähkö ja miten sen tarjonta saadaan tasaiseksi. Pakotetaanko kuluttajat kokonaan joustavan kulutuksen pörssisähköön, ja teollisuus saa tasaisen ja kiinteähintaisen sähkön?
Pohjois-Norjan sähkönkulutus kasvaa niin nopeasti, että maan kantaverkkoyhtiö on joutunut keskeyttämään uuden raskaan teollisuuden liittämisen verkkoon. Tästä syystä Norja säästää rajallista ja vakaata vesivoimakapasiteettiaan mieluummin korkean jalostusarvon nopeisiin teknologiahankkeisiin, kuten datanjalostukseen. Alumiininjalostuksen kaltaiset hitaat ja äärimmäisen sähkösyöpöt teollisuusmöhkäleet ohjautuvat siksi Suomeen, täällä hölmöläiset tyrkyttää hankkeille olematonta vapaata sähkökapasiteetti ulkomaisille yhtiöille. Suomessa sää vaatii lämmitystä 11 kuukautta vuodessa, ja hento reservi ei siedä 20 % lisä syömäreitä rohmuamaan hetkellistä ylimäärää. Suomen on valittava ne huippu tuottoiset sähkön jalostukset möhkäleen sulatuksen sijaan.
Koskahan alkaa marmatus sähkösyöpön alumiinitehtaan pykäämisestä Kokkolaan. Nostaahan se toteutuessaan tavisten sähkön hintaa. Tavisten halpa sähkö pitää ensisijaisesti turvata. Näin Suomi nousuun.
Jos Kokkolaan tulee ko tehdas, sitä parempi olisi jakaa Suomi ainakin kahteen sähkön hintavyöhykkeeseen. Näin etelän vetelien sähkön hinta nousisi ja pohjoisten ahertajien pysyisi ennallaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään