› Keskustelut › Metsänhoito › Sekaistutus Kuusi/Mänty

  • Tämä aihe sisältää 48 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Sekaistutus Kuusi/Mänty

    Sent on: 6.3.2022, 07:15

    Merkitty: 

    Pikkuisten päätehakkuiden istutuksia tiedossa kesällä, maat keskisuomessa jyväskylä 76km ei ihan siinä ja tässä että voisi pelkkä kuusikin kasvaa mutta tulevaisuutta ajatellen mäntyä, 1v – 1.5v taimia pottiputkella molemmat, ajattelin kokeilla ekaa kertaa kuusi mänty sekaistutusta kun vielä itse tekee niin jatkossa syyllisen löytää peilistä. Koivuahan tulee monesti luontaisesti. Mitä ajatuksia herättää palstalaisissa? Vai onko jollain jopa kokemuksia asiasta? Hirviriski tässä kohteessa pieni mutta ei täysin pois. Koivikkoa on lähellä 3ha siitä tulee siementä, laikutus tulossa ennen istutusta, risut kerätty ei kannon nostoa.

    Tekijä
    Apli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jpjulku jpjulku 8.3.2022, 12:26

    Minä laittaisin kuuset ja männyt sekaisin. Silloin sekoituksesta olettaisi olevan eniten hyötyä esim. tuholaisia vastaan.

    Tomperi 8.3.2022, 12:30

    Jos on oikein kuiva maa toimii hyvin, kuusista ei tule edes kuitupuuta, vähänkin rehevämpi maa niin männyistä tulee parhaimmassa tapauksessa yhden pöllin kuitupuuta, otan kesän tultua kuvia naapurin metsästä jossa näin on käynyt.  Ovat rajan lähellä, siksi tuttuja  hyvin  tuttuja kohteita.

    aegolius 9.3.2022, 08:13

    >Minä laittaisin kuuset ja männyt sekaisin.

    Oletan, että tämä liittyy minun viestiini. Sekamenetelmää (kuusta 1200 + männyn kylvö) on siis vajaa 3 ha ja alueen halkaisee pelkän kylvön hehtaari. Olin ehkä vähän epäselvä.

    Puuki 9.3.2022, 08:19

    Eräälle äestetylle alueelle (lehtomaista kangasta oli ; ”väärä” maanmuokkausmenetelmä) istutettiin n. 1200 kpl/ha kuusen taimia. Luontaisesti tuli sekaan mäntyjä ja ra-koivuja. Osin siitä kuviosta tulee 2-jaksoinen koska ra-koivut varsinkin on kasvaneet paljon nopeammin kuin vähän juroneet kuuset.  Mätästysalueilla kuusen taimet kasvaa selvästi nopeammin kuin laikutus- ja äestysalueilla, jos mätästys ja istutus on tehty oikein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.3.2022, 08:44

    Kuusi-mäntysekametsän käyttöalue olisi mustikkatyyppi ja rehevämmän pään puolukkatyyppi? Lehtomainen kangas sopii paremmin kuusi-lehtisekametsäksi ja kanervakangas ja heikommat taasen pääosin männylle.

    Timppa 9.3.2022, 09:10

    Mätästysalueilla kuusen taimet kasvaa selvästi nopeammin kuin laikutus- ja äestysalueilla, jos mätästys ja istutus on tehty oikein.

    Juuri noin. Luulisin, että mätästys tekee maasta kuohkeampaa, mikä helpottaa juurten kasvua. Laikutuksen tai istutuksen muokkaamattomaan maahan välillä ei ole merkittävää eroa.

    Meillä on runsaasti niin kivisiä maita, ettei mätästys onnistu.  Sellaisilla mailla kantojen vierustat ovat hyviä istutuspaikkoja.

    aegolius 9.3.2022, 09:28

    >Kuusi-mäntysekametsän käyttöalue olisi mustikkatyyppi ja rehevämmän pään puolukkatyyppi

    Sellaista VT&MT tilkkutäkkiä on tuo oma alue. Vieressä on noin neljän hehtaarin kokoinen 15 v kuusentaimikko, josta reilu puoli hehtaaria juroo ja juroo ja luulisin männyn olevan siinä paljon parempi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.3.2022, 09:36

    Ruotsissa ollaan fiksusti kielletty kuusen istutus liian karuille maille. On myös fiksua riskien hallintaa harjoittaa sekametsätaloutta siellä missä se toimii. On kuusiporan ja muiden tuholaisten jälkeen jotain jäljellä.

    Puuki 11.3.2022, 06:26

    Mätästyksestä vielä ;  laikkumätästyksessä kääntyy pintamaat vastakkain ja se lisää ravinteiden määrää ja hajotusta kunhan mätäs ei ole liian paksu , taimien juurten pitää yltää siihen kerrokseen .  Muita  etuja on vähän maanpintaa ylempänä olevan mättään sopiva pienilmasto ja heinän kasvun haitan väheneminen  taimille.        Liian syvältä ei kannata kaivaa mättäisiin raakaa maata.   Eräällä mätästäjällä ei ollut käytössä kuin ojakauha ja sen mätästyksen jäljiltä kasvaa ku-taimet hitaasti alkuun.  Ei saanut kunnon mättäitä aikaan vaikka koetin ohjeistaa vain raapimaan pintamaita kasoihin.     Alkuun se heppu vielä kuokki joka paikkaan vieriviereen niitä mättäitä niin että aukot olisi tullut täysmuokatuiksi sillä tyylillä.    Kertoi olleensa ennen MH:lla ja siellä ilm. oppinut menetelmänsä .  Vaihtoi tyyliä kun kerroin että selviät puolta nopeammin urakasta , kun teet mättäitä vähemmän (kuin n. 5000 kpl/ha).

    Timppa 11.3.2022, 06:45

    Olen ennenkin kirjoittanut, että kääntömätästys on yleensä ylivoimainen.  Kuivina kesinä ei ole taimien kuivumisvaaraa kuten helposti laikkumätästyksessä etenkin, jos tehdään Puukin kertomalla tavalla. Kääntömätästyksessä ei maastoon jää perkaajaa haittaavia kuoppia ja perkausta on vähemmän.

    Kosteiden paikkojen naveromätästys on sitten eri juttu.  Siihenkään ei tule kuoppia.  Vain selvät ojat.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5