Keskustelut Harrastukset Siirtyykö asutus rannikoilta sisämaahan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Siirtyykö asutus rannikoilta sisämaahan?

    Historiallisesti merenpinta on Suomen rannikolla laskenut johtuen maanpinnan kohoamisesta. Maanpinnan kohoaminen taas on muistutus viimeisestä jääkaudesta, jolloin jäämassat painoivat maankuorta alas. Nyt maan kohoaminen on hidastunut.

    – Tällä hetkellä olemme käännekohdassa. Merenpinnan laskeminen on pysähtynyt ja tulevaisuudessa se tulee kohoamaan, kertoo tutkija Hilkka Pellikka Ilmatieteen laitokselta. Merenpinnan kohoamista lisää entisestään ilmastonmuutos. Sen vaikutuksia ei vielä kuitenkaan voida täysin ennustaa.

    Itämerellä merenpinnan arvioidaan kohoavan noin 30 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Itäisellä suomenlahdella merenpinta saattaa kohota pahimmillaan jopa yli 90 senttimetriä.

    Juuri itäisellä suomenlahdella Virolahdella, Haminassa ja Kotkassa maanpinnan kohoaminen on ollut vähäisintä Suomessa. Sen vuoksi myös merenpinta nousee alueella eniten.

    – Merenpinnan kohoaminen alkaa näkymään parinkymmenen vuoden sisällä, sanoo Pellikka.
    Yle

  • Gla Gla

    Ei siirry. Tulva-alue on varsin kapea siivu rannalla, joten sisämaahan ei tarvitse paeta. Todennäköisesti jotain pengerryksiä tullaan tekemään. Sitäpaitsi, olihan tulvakartassa monia alueita sisämaassakin.

    hemputtaja

    ### – Tällä hetkellä olemme käännekohdassa. Merenpinnan laskeminen on pysähtynyt ja tulevaisuudessa se tulee kohoamaan, kertoo tutkija Hilkka Pellikka Ilmatieteen laitokselta. Merenpinnan kohoamista lisää entisestään ilmastonmuutos. Sen vaikutuksia ei vielä kuitenkaan voida täysin ennustaa. ###

    Näin siis Hilkka Pellikka sanoo ja lisää, että kohoaminen alkaa näkyä parinkymmenen vuoden sisällä.

    Mihinkähän nuokin sanomiset perustuvat. Ammatti-ihminen, ei siinä mitään. Luultavasti en ole ennusteen tulosta 20 vuoden kuluttua todistamassa ja näinhän se ilmastonmuutos näyttää toimivan. Ennustetaan heikoilla tiedoilla kauas tulevaisuuteen ja pelotellaan ihmisiä.

    Meren pinnan noususta on vissiin jotain näyttöä (heikkoa?). Taisi tämän vuoden tieto olla jossain, että on lähimmän meremme pinta vaihteeksi laskenut.

    Nousi eli ei, vauhti ei päätä huimaa eikä pitäisi pahemmin pelottaa. Järkevin peruste, minkä ole huomannut oli joku jaapppanilainen tutkija. Väitti/oli selvittänyt, että lähes puolet pinnan noususta johtuukin maalta valuvasta maa-aineksesta. Sitä nimittäin riittää.

    Puun takaa

    Tuskin tästä mitään laajempaa invaasiota sisämaan metsiin tuleekaan, mutta uudisrakentamiseen asialla on varmasti vaikutusta.
    Uusiin rakennusmääräyksiin ollaan asettamassa ehtoa, että rakennus on tehtävä vähintää kolme metriä ylemmäs vedenpinnasta.
    Tämä kyllä muuttaa jo rantakaavoitusta aika tavalla.
    Sama määräys koskisi niin meren- kuin sisävesienkin rantoja.

    hemputtaja

    ### Tuskin tästä mitään laajempaa invaasiota sisämaan metsiin tuleekaan, mutta uudisrakentamiseen asialla on varmasti vaikutusta.
    Uusiin rakennusmääräyksiin ollaan asettamassa ehtoa, että rakennus on tehtävä vähintää kolme metriä ylemmäs vedenpinnasta.
    Tämä kyllä muuttaa jo rantakaavoitusta aika tavalla.
    Sama määräys koskisi niin meren- kuin sisävesienkin rantoja.
    Lähetetty: 1 h, 20 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ###

    Niin. Sinällään tuosta säännöstä ei taida olla vahinkoa, päinvastoin.

    Joka keväthän sitä näytetään kuinka jäät sulavat tuvan pihassa ja mökkejä soutaa alavirtaan.

    Syy ei ole ilmastonmuutos, vaan varomaton rakentaminen tulva-alueille ja liian lähelle vesistöä.

    Varsinaisesta vedenpinnan noususta taitaa vieläkin olla näyttö varsin kevyt. Samoin meriveden lämpiämisestä. Muutama hassu poiju ja lyhyt seuranta-aika eivät vielä vakuuta kuin pahimmat vouhot.

    Gla Gla

    3 metrin raja on silti tarpeen, koska on syytä epäillä meren pinnan nousevan. Rakentaminen on vielä pitkäjänteisempää puuhaa kuin metsätalous, joten rivikansalaisen on vaikea ennustaa tulevaisuutta rakennusten tai infran elinkaaren puoliväliä kauemmas.

    Caballista

    Minulla on nykyään tapana Googlata ”tutkijoiden” nimet uutisien yhteyksissä. Tutkijoiden työn ulkopuolinen toiminta antaa viitettä heidän arvomaailmastaan minkäkautta he katsovat tuloksiaan.

    Jos tutkija on esimerkiksi mukana hallituksen jäsenenä yhdistyksessä minkä ”tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön suojelua ja yhdyskuntarakenteen kestävää kehittämistä toiminta-alueellaan ( http://saananluonnonystavat.fi/luomus/hallitus/ ) antaa viitettä hänen katsovan maailmaa luonnonsuojelijan lasien läpi.

    Ja lisäksi jos tutkija on mukana aktiivisesti ilmastovanhemissa haaveena / tavoitteena vaikuttaa polittikkoihin uudistaakseem kokonaan tapamme tuottaa energiaa: sähköä, lämpöä ja liikettä.

    Vapaa-aikana kaikki saavat tehdä mitä haluavat. Ongelmia tulee vain silloin jos ihminen alkaa antamaan virkansa puolesta perustelemattomia lausuntoja tukemaan omaa vapaa-ajan propagandaansa.

    Puun takaa

    Rakennusten tulvasuojelu on järkevää, on sitten mahdolliset vedenpinnan nousun syyt mitkä tahansa.
    Luonto osaa olla joskus hyvin arvaamaton.
    Kun mitään ei ole ”miesmuistiin” sattunut, tullaan helposti varomattomiksi.
    Nyt kun valtio ei enää korvaa rakennusten tulvavahinkoja ja vakuutusyhtiöidenkin ehdot ovat hyvin kirjavia, vastuu on silloin viimekädessä rakentajalla.
    Viime talven erikoiset säät muodostivat tuohon lähijokeen melkoiset hyydetulvat joita ei oltu ennen koettu.
    Aika pieneksi siinä ihminen itsensä tuntee kun vedet ja jäät nousivat äkisti metrikaupalla pihoihin ja rakennuksiin.

    Rane

    Jos vedenpinta tosiaan nousee niin sisämaa siirtyy lähemmäksi rannikkoa ja muuttuu rannikoksi jolloin asutus mahdollisesta siirtymisestään huolimatta todennäköisesti pysyy rannikolla.Joten vastaus otsikon kysymykseen on ei.Itse asiassa siis sisämaan asutus siirtyy lähemmäksi rannikkoa.

    Puun takaa

    Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja Washingtonin yliopisto ovat julkistaneet uuden tutkimuksen pohjoisen Jäämeren alueen keväisen lumipeitteen muutoksista viimeiseltä 50 vuodelta. Tutkimus osoittaa lumipeitteen ohentuneen selvästi.
    Alaskan ympäristössä lumipeitteen paksuus on vähentynyt keväisin puoleen ja muuallakin läntisellä pallonpuoliskolla noin kolmanneksen.

    Tutkimuksessa hyödynnettiin niin maan pinnalla kuin lentokoneistakin tehtyjä havaintoja, samoin kuin merelle sijoitettuja havaintopoijuja. Lisäksi aineistoa saatiin Neuvostoliiton ajan tutkijoiden havainnoista, joista oli tosin otettava huomioon tietynasteinen epävarmuus.
    Tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton ajan jälkeen, eli 1990-luvun alusta pohjoisen Jäämeren länsiosissa keväinen lumipeite on ohentunut keskimäärin 35 sentistä 22 senttiin.

    Beaufortin merellä Alaskan pohjoispuolella ja Tshuktsien merellä, eli Siperian itäisimmässä kolkassa lumen määrä väheni 33 sentistä 14,5 senttiin.
    Lumen määrän väheneminen johtuu tutkijoiden mukaan ainakin siitä, että meri jäätyy syksyllä aiempaa myöhemmin, joten syksyn sankat lumisateet laskevat sulaan mereen.

    Lumipeitteen vähenemisen vaikutukset ilmastoon ja säätilaan vaativat runsaasti lisätutkimusta. Tutkijat uskovat, että lämmön siirtymistavat napa-alueilla muuttuvat, mikä taas muuttaa sateisuutta.
    Tutkimus on julkistettu Journal of Geophysical Research -tiedelehdessä.
    Yle Uutiset

    Svedu Petteri

    ”3 metrin raja on silti tarpeen, koska on syytä epäillä meren pinnan nousevan. Rakentaminen on vielä pitkäjänteisempää puuhaa kuin metsätalous, joten rivikansalaisen on vaikea ennustaa tulevaisuutta rakennusten tai infran elinkaaren puoliväliä kauemmas.”

    Asia voi olla noin energiapuun kanssa. Hieman kyllä tuntuu siltä, että jäkäläkankaalla kasvava mänty on pitkäikäisempi kuin pellolle kyhätty tikkurunkoinen kipsilevyunelma uusimmalla talotekniikalla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)