Jos tuo Glan sillä lailla oli ihailevaksi tarkoitettu en voi siihen lystiin ottaa osaa. Tuon ikäisen lapsen ei kuulu kaadella kuin korkeintaan kotilemmikeitä leikkipainiessa. Olisin kovasti mielissäni jos seurat alkaisivat ajatella edes hiukan myös lapsuutta ja leikkejä.
Aikuisten touhua nuo ja lasten ei kuulu olla edes mukana noissa karkean luokan eläinten lahtajaisissa. Meillä on luonnevinksahtaneista jo tarpeeksi kokemuspohjaa. Lisää ei tarvita.
Enkä tosiaan aiokkaan tehdä. Minun taimikkoni on omavastuuperiaatteen mukaan suojattu enkä ole vastuussa toisten taimikoista. Mutta omakaan lapseni ei ole alaikäisenä ollut ampumassa eikä edes näkemässä ammuttuja eläimiä.
Aikuisten vastuu lapsistaan on aika vaativa ja kaikki eivät tuota näytä käsittävän ollenkaan.
Minulla ei hirvien ampumista vastaan todellakaan ole mitään koska näen huolta myös toisten taimikoiden syönnistä. Silti katson sen olevan puhtaasti täysi-ikäisten hommaa. Niissä asioissa herkkä murrosikä ei ainakaan ole paras aika aloittaa eläinten lahtaamista.
Kun ihmisen kuuluisi pystyä aikuisena terveeseen tunne-elämäänkin.
Onhan niitä sikalahdin jälkihöyryjä tullut riittämiin häpeiltyä koko alakoulu-ja vielä yläluokkienkin aikoihin. Kouluauto kun meni aivan pihapiirin vierestä ja talviaikaanhan lumessa tuppasi nuo ruhon siirtojäljet aika hyvin näkymään. Kyllä aika nopsaan pääsi kouluautosta ulos kun oli sikalahtipäivä ollut. Häpesihän tuollaista siihen aikaan. Enkä koskaan ole kyllä siitä lahtitouhusta sen jälkeenkään innostunut enemmälti. Toki muutamia kymmeniä elukoita on tullut itsekkin nutattua mutta vastenmielistä tuo on aina ollut.
Olipa täälläkin päin nuori neiti hirvikoetta suorittamassa (14v) ja näytti monelle kaksilahkeiselle mallia , kuinka homma tehdään. Oman seuruemme nuorin jahtimies on 14 v ja oli mukana jo vuosi sitten .
Nuorenea on tytöt ja pojat metsästysharrastuksen piiriin ohjattava , mikäli halutaan , että joku hoitaa nuo hirvihommat tulevaisuudessakin.
Omiani (4) en ole onnistunut kasvattamaan metsästäjiksi . Palloilut ja joukkuelajit ovat kiinnostuneet enemmän , kujilla maleksiminen onneksi vähemmän.
PS. Kerran tuli äkkilähtö kolarihirvelle . Eppuluokkalainen tytär oli juuri tullut koulusta ja äiti oli töissä . Tytär hyppäsi labradorin kanssa autoon ja ajelimme etsimään vammautunutta hirveä . Tytär oli todistamassa jalkansa menettäneen hirven lopettamisen ja teurastamisen , eikä hän siitä ole kummemmin traumoja kärsinyt . Hän ymmärsi myös varsin hyvin , että se mitä tehtiin oli ainoa oikea ratkaisu.
Niin. Tuttua on maalaiselama teurastuksineen kaikkineen. Koskaan ei ole asiaa tarvinnut haveta. Painvastoin, taidot on tarpeellisia jos vaikka tekis ”Linkolat”. Mikas sen mahtavampaa jos voisi laittaa palvisaunaan omat, itse tuotetut lihat. Tai vaikka hirven lavan. Siina sitten veistelisi palvilapaa ja siemaisisi kyytipojaksi munkkilikooria kuin Rurik.
Siantapossa on oltu mukana aina 90-luvulle asti. Eikä sen jälkeen ole niin hyvää syötykkään. Eikä tämän hullummaksi tultu mitä nyt prässimiehen normaalisti tuleekin olla. Jaa, täytyykin kaivaa Hamsterit taas näkösälle kirjana tai DVD:nä. Se on muodostunut tämän vuodenajan vakilukemiseksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.