Keskustelut Metsänhoito Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 106)
  • Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

    Hirvijahti käynnistyi viikonloppuna. Vain murto-osa seuroista käytti heti mahdollisuuttaan, vaikka vahinkoihin nähden liian suurena pidetty hirvikanta aiheuttaa koko ajan hirvikolareita maanteillämme sekä vahinkoja metsätaimikoissa.

    Siksi Sipilän hallitus voisi hallituksen määräyksellä vaatia riistakeskuksia määräämään metsästysseurat hirvikannan leikkaustalkoisiin jo tämän metsästyskauden aikana. Aluksi voisi määrätä jo tälle kaudelle myönnetyillä luvilla kaadettavaksi kaksinkertaisen määrän hirviä.

    Jos metsästysseurat eivät siihen kykenisi, pitäisi valmistella siirtyminen pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen.

    Eihän nykyisen pyyntilupakäytännön ole pystynyt suunnittelemaan metsänhoitoa paremmin tuottavaksi. On jouduttu yleensä joka paikkaan istuttamaan kuusen taimia. Niistä hiuomattavaa osaa kurittaa keväthallat kymmeniä vuosia, eikä laatupuuta näin pääse muodostumaan.

  • Visakallo Visakallo

    Eli vain 420 euroa / hehtaari.
    Suomeksi sanottuna pilkantekoa metsänomistajaa kohtaan.

    Visakallo Visakallo

    Vaikka kuinka varovasti laskisi odotusarvomenetyksiä ja viljelyn lisäkuluja, korvaussumman olisi oltava vähintään yli kymmenkertainen.
    Mielenkiintoinen asia.
    Tämä kiinnostaa varmasti joitakin oikeusoppineita, sillä metsänomistaja ei tältä osin nauti lähellekään perustuslain eikä EU:n peruskirjan määrittelemää omaisuuden suojaa.

    suorittava porras suorittava porras

    vähän tilastotietoa vuodelta 2014:

    Kainuu Julkaistu 16.6.2015 klo 11:02 | 9
    Antti Ylönen

    Hirvien metsissä tekemät tuhot vähenivät viime vuonna tuntuvasti. Valtio korvaa tuhoista metsänomistajille yhteensä 460 000 euroa, mikä on vain noin puolet edellisvuoden summasta.

    Kainuussa hirvien aiheuttamat vahingot olivat pinta-alaltaan 90 hehtaaria ja maksetut korvaukset 35 000 euroa. Pudotus on raju, sillä vuonna 2013 korvauksia maksettiin 140 000 euroa.

    – Osin johtuu korvauskäytäntöjen muuttumisesta, mutta pääsyy on hirvikannan pieneneminen, sanoo Metsäkeskuksen pohjoisen alueenrahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi.

    Hänen mukaansa laskutrendi on jatkunut vuosia ja aika näyttää ollaanko nyt pohjalukemissa.

    Eniten korvauksia maksetaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille. Lapin metsäomistajat saavat 123 000 euron korvaukset. Pohjois-Pohjanmaalla vahinkoja kärsineille maksetaan 99 000 euroa. Korvaukset maksetaan metsänomistajille kesäkuun aikana.

    Hirvet tekivät tuhoja viime vuonna kaikkiaan alle 1 300 hehtaarin alueella. Metsäkeskuksen mukaan hirvien mäntytaimikoille aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet jo viiden vuoden ajan hirvikannan pienentymisen vuoksi.

    jees h-valta

    Niin kauan kun yksityinen metsänomistaja ei uudistukseen saa sataprosenttista tuhokorvausta ja odotusarvoineen on turha kehuskella hirvien tuhojen vähentymisellä. Jokainen tietää kuinka kriipaisee kun hyvin tehty uudistus menee elukoiden suihin. Näihin talvehtimisalueiden taimikoihin pitäisi aina tarjota suojaus tai sitten hirvikanta ammutaan niiltä seuduilta nolliin. Metsästäjät yhteistyöhön metsänhoitoyhdistysten ja palvelusopijoiden kanssa ja aidat ympäri ja huolto metsästäjien velvoitteelle. Kiinnostusta akkutoimiaitoihinkin on olemassa myös metsätoimijoilla. Sen verran minultakin on kokemuksia kyselty ja käyty katsastamassa paikanpäälläkin. Pitää muistaa että takuutaimikoitakin tarjotaan ja aika paha jos hirvet vetelee taimet suihin.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ”Minun tietääkseni hirvien metsävahingot maksetaan kaatolupamaksuista…” (sivu 2, viesti 10)

    – Ensinnäkin, hirvien tekemiä metsävahinkoja korvataan kaatolupamaksuista vain yksityisille metsänomistajille. Valtion, eri yhteisöjen, kuntien, seurakuntien jaehkä jopa yhteismetsienkin metsävahingot on säädöksin jätetty tämän korvauskäytännön ulkopuolelle. Vieläpä korvaukset ovat kaiken kukkuraksi säädetty verotettavaksi tuloksi, kuten puun myynti on.

    Metsätaimikoiden hirvivahingot korvataan Suomen rahalla, joten ne on hukkaan heitettyä rahaa, ja puuntuotostappiot ovat nostamassa tuotantokustannuksia ja aiheuttavat paineita raakapuun hintaan.

    Vahingon vuosittain hivuttavasta syntytavasta, inventointiohjeista ja korvauskäytännöstä johtuen metsätaimikoiden hirvituhojen osalta tullee korvatuksi metsänomistajille vain noin 5-10%. Esim. pienet vahingot jäävät aina korvauskäytännön ulkopuolelle, ja tällaisia on paljon.

    Nämä selittävät suuren eron VMI:n toistuvasti havannoitujen eriasteisten hirvivahinkojen ja metsäkeskukselle yksityismetsistä ilmoitettujen vahinkomäärien välillä. VMI:n tilasto tuhoastettain on luotettavin tieto tämänhetkisestä todellisten hirvituhojen määrästä, eli yhteensä yli miljoona hehtaaria nytkin havaittavissa.

    Ei tarvitsisi olla kovin hyvä laskupää metsäammattimiehellä, joka pystyisi esittämään kaiken noin 10 vuoden aikana syntyneen tuhon euromääräisenä. Varmasti on laskelmia valmiina, mutta hirvimafia MMM:ssä estää sellaisten julkaisemisen. Jukaistu on lähinnä hirvien hyötyjä, vaikka niitä ei juuri ole.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Eivät tuhot ole vähentyneet vaan korvausperusteita on muutettu.

    Aiemmin kuivien mäntykankaiden (mäntykankaathan ovat kuivia) tuhot korvattiin istutuskustannusten mukaan, mutta nyt luontaisen uudistuksen tai enintään kylvön taksoilla.
    Tuosta johtuu se euromääräinen aleneminen.

    Kannattaa huomioida, että korvaukset laskivat jyrkimmin kainuussa, pohjois-pohjanmaalla ja lapissa. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän on männiköitä (kuivia ja muuten karuja maita).

    mehänpoika

    Suorittava porras:
    ”Näillä mennään…ainakin seuraavat kolme vuotta . Koettakaa kestää.” (sivu 1, viesti 8)

    – Ilmeisesti suorittavalla portaalla oli sisäpiiritietoa hallituksen ”kärkihankkeista”!

    Nimittäin Metsälehti uutisoi otsikolla, ”Puun tarjontaan vauhtia tilakokoa kasvattamalla seuraavast”i:
    ”Hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankeelle osoitetaan lähivuosina julkisia varuja noin 50 miljoonaa euroa.”

    – Tuo ”uusia tuotteita metsästä” kirjattuna hallitusohjelmaan voi kertoa peitellysti kaupallisen hirvijahdin kuuluvan ko. ohjelmaan ja siten Sipilän hallituksen -kärkihankkeisiin. Se tietäisi MMM:n taholta voimakkaita pyrkimyksiä hirvikantojen lisäämiseen.

    Pyrkimyksenä olisivat ilmeisesti ”takuujahdit”. Siinä riistakeskus ja alueelliset riistaneuvostot pyyntilupakikkailullaan joutuisivat tekemään ”likaisen työn”.

    Siksiköhän hallitusohjelman mukaan ”kannustetaan yrittäjämuotoiseen metsänomistukseen”, että hirvituhoja metsäkeskukselle ilmoitettaisiin entistä vähemmän.

    Visakallo Visakallo

    On hämmästyttävää, kuinka eri tavalla kohdellaan yksityisen karjan ja valtion suojeluksessa olevan metsästäjien karjan aiheuttamia vahinkoja.
    Entisenä maidontuottajana muistan oikein hyvin, kuinka jouduin itse huolehtimaan karjani aitaamisesta ja korvaamaan täysimääräisesti naapurille koituneet vahingot, jos kantturat sattuivat karkaamaan aitauksestaan.
    Jos yksityisen omistama karja pääsee tielle ja syntyy liikennevahinko, niin oikeuteenhan siitä joutuu.

    Visakallo Visakallo

    Sähkönjakeluyhtiöt saatiin sähkölain muutoksella nopeasti parantamaan jakeluverkkojensa toimintavarmuutta.
    Heti kun laki velvoitti ne hyvittämään jakelukeskeytyksen, alkoi maakaapelointi ja avolinjojen tehostettu raivaus.
    Muistan kuinka aikaisemmin saattoi sähköt olla toistakin viikkoa poikki, eikä kukaan lotkauttanut korvaansakaan, kun se ei sähköyhtiölle mitään ylimääräistä maksanutkaan.
    Eurolla on ihmeellinen vaikutus!
    Olen aivan varma, jos laki velvoittaisi korvaamaan hirvivahingot täysimääräisinä, meidän hirviongelmamme poistuisi muutamassa vuodessa.

    mehänpoika

    Mielestäni hirvikanta pitäisi leikata niin pieneksi, että metsävahinkojen korvausjärjestelmästä voitaisiin kokonaan luopua.

    Perusteet leikkauksesta voidaan helposti määrittää yhteiskunnan kilpailukyky, työllisyys, maantieliikenteen turvallisuus ym. tarpeilla.

    Hirvien ”hyötylaskelmat” pitäisi ottaa puolueettoman tahon tarkasteluun. Samoin vahinkojen osalta yhteiskunnalle koituvat kerrannaisvaikutukset. MMM:ssä hirvistä koituvia hyötyjä selkeästi liioitellaan ja vahinkoja vähätellään.

    Esim. jahdissa saatu liha on metsästäjälle kovasti tappiollista. Verotettavaa ei siitä ole jäänyt.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 106)