Keskustelut Luonto Suo

  • Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 6 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 kuukautta sitten AvatarNimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Suo

    Merkitty: 

    Mikä ero on ojittamattomalla ja luonnontilaisella suolla?

     

  • isaskar keturi

    Jos tarkoitat hiilen ja ilmaston kannalta, niin karkealla pensselillä: luonnontilaisessa suossa vesi estää turpeen hajoamisen, jolloin turvekerros vain kasvaa; ojitetussa suossa turve alkaa hajoamaan, ja siitä vapautuu hiilidioksidia sekä turvekerros ohenee.

    Tomperi

    Tarkotin juri sitä,  onko merkitystä onko Suo ojittamaton vai luonnontilainen?

    Puuki

    Melko samalta asialta vaikuttaa.  Ehkä ojittamaton vois olla ojituskelpoisempi jollain tavalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä keksin yhden eron: ojittamattomallakin kantavalla ohutturpeisella suolla voi olla tehty hakkuita. Silloin se ei ole luonnontilainen. Suon määritelmähän sanoo että siinä tulee olla turvekerros ja suokasveja.

    Tomperi

    Jaa, Hakattin aikoinaan soiltakin puita, kelot hävis. Joitakin  soita, semmosia on jäljellä.

    Luulin että hiililaskelmiin sillä ois vaikutusta.

    Eikös ne ojittamattomat suot ole niitä soita jotka on ojitettu siten että metsät suon ympäriltä on ojitettu ja estetään veden virtaaminen suuolle.  Ilmakuvissa nämä suot näyttävät ojittamattomilta soilta mutta ovat kuivia ja karuja.  Näihin soihin olen törmännyt kyllä.  Hiilitase laskelmiin silä on vaikutusta jos ne kuvitellaan luontaisiksi soiksi…  että minusta siinä on on yksi sudenkuoppa jonka varmasti tutkijat tietää mutta jos sitä jostakin syystä ei haluta ottaa mukaaan näiin laskentamalleihin, koska ei tiedetä tarkasti. Tämänkin takia  pidän näitä hiililaskelmia kuten ne nykyään tehdä erittäin epätarkkoina…. lähes höpönä…. voin olla väärässä en ole tutkia

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suoekologia on rakettitiedettä. Niitä on monenlaisia ja päästöt ja nielut ovat hankalia mitata. Suurin osa soista saa vettä valumavesistä mutta osa lähinnä sadevedestä. Jos ojitusalueen keskellä on ojittamaton kohta niin ei se varmaan luonnontilainen yleensä ole.

    Jos suot kiinnostavat, käykää lueskelemassa vaikka Tapion metsänhoidon suositukset suometsien osalta. Jatkokurssiksi Suoseuran nettisivuston tarinoita. Syventäviksi opinnoiksi Juhani Päiväsen kirja ”Suot ja suometsät -järkevän käytön perusteet”.

    Ojittamattomat suot on haluttu jättää hiiliraportoinnin ulkopuolelle. Varmaan juuri siksi kun niiden tila tunnetaan liian heikosti ja koska metaani kääntää ne usein päästöjen puolelle. Eivät suuret suomaat kuten Venäjä ja Kanada halua että ojittamattomia soiden päästöjä otettaisiin mukaan.

    Hiililaskelmat ovat kokonaisuudessaan epätarkkoja, ja syy on juuri maankäytön päästöjen ja nielujen määrittämisen hankaluuksissa.

    Nimetön

    Sensuroitu 😉

    Nimetön

    Tehometsätalous ei pidä minun teksteistäni. Välipä hällä. Äitinikin sanoi ”sinun omhaisuus on tuulen seljässä”. Metsä on tavallansa pysyvä omaisuus. Suo,jänkkä,jeaggi on suodatin. Pitää veden,myrkyt ym. Ojitettuna luovuttaa ne ja lujjjaa.

    Jean S

    Jonas on kova joululaulujen ystävä. Niissähän lauletaan, että

    Suo, mulle maja rauhaisa.

    Tomperi

    Tarkoitin ojittamattomilla soilla sitä että ympäröivien alueiden vedet on ohjattu pois suolta jolloinka tämä ojittamaton suo on biotoopiltaan ja päästöiltään täysin muuttunut. Esimerkiksi, ennen ympäröivien suo ja vettävaluttavien alueiden ojituksia suo oli ympärivuotisesti allikkoinen pesivine lintuineen ettei sitä noin vain kävellen ylitetty, ojitusten jälkeen se on keväisin allikkoinen ja keskellä kesää töysin kuiva eikä juuri ole pesivää linnustoa ollen taatusti silloin hiilidioksidi lähde, halviommat ja helpoimmat ennallistettavat kohteet, sopii arvailla mennäänkö näihin kohteisiin ensimmäisinä.  Ja niin kauan kuin ei pystytä ns satelliiteistä toteamaan mitkä suot ja suon osat on tuhottu lähialueiden ajituksilla , ja oat ojittamattomia on kyllä paha virhe simulaatorien oletuksiin…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)