Keskustelut Metsänomistus Suo viha?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 85)
  • Suo viha?

    Törmäsimpä moiseen ”käsitteeseen” Opettaja lehteä lukiessani.
    Siispä päätelmäni on että koko viha- ja hysteria puheet ja kirjoitukset ovat median muovaamia ja muokkaamia.
    Niin pedoista keskustellessa kuin suostakin.

    En minä ainakaan tunne vihaa mitään noita kohtaan.
    Hysteerisyys on taas noitten vihapuheita ja kirjoituksia julkaisevien ongelma?

    Tuostakin ”suovihasta” kirjoitti biologian opettaja.
    Hän pitä vihanpitona sitä, että soita on raivattu viljelyskäyttöön ja turpeennostoon.
    Tälläistako lapsillemme koulussa nykyään opetetaan?

  • Puun takaa

    Meitä on jonkin aikaa hallittu mielikuvapolitiikan voimalla, ja tulokset alkavat olla käsillä.
    Aletaan olla taloudellisesti siinä tilanteessa, että valta Suomessa vaihtuu ja mielikuvapääministeri lähtee komissaariksi Bryssseliin.
    Operaatio tehdään pääministeripuolueen toimesta, eikä siihen välttämättä tarvita muita puolueita.
    Suomella ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin siirtyä nopeasti energiaomavaraisuutta kohti.

    6 m3 6 m3

    ”Opas, biologi Mika Lehto pohjustaa retkeä Etelä-Suomelle tyypilliselle kohosuolle purkamalla ennakkoluuloja soita kohtaan.
    -Ikiaikainen suomalainen suoviha sai alkunsa hyötyajattelusta. Suo oli iso, ylivoimainen, mahdoton kesyttää. vihaa on vieläkin. suo on ehdottomasti väärinymmärretyin eliympäristö Suomessa.”

    Opettaja 18-19

    (Tämäkö on meidän tulevaisuutemme. ”Vihapuheet” ymmärrän esim. rasismin yhteydessä, mutta en sellaisissa yhteyksissä jotka liittyvät perinteiseen maatalouteen ja nykyiseen energian tuottoon.
    Oma ajatukseni.)

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Pitää paikkansa.

    6 m3 6 m3

    50-luvun opetuksia maantiedon kirjasta:
    Afrikassa asuu neekereitä savimajoissaan. He ovat likaisia eivätkä tee töitä.

    70-luvun opetuksia fysiikan kirjasta:
    Vihtori on syönyt 27 jäätelöä, nyt hän ei halua syödä enää yhtäkään.
    Pihvi sensijaan maistuisi.
    (esimerkki siitä, milloin liuos on kylläinen)

    jees h-valta

    Onkohan kuusmottinen hiukan nuori ymmärtämään että tosiaan vanha kansa koki vihaa suota kohtaan juuri sen vaikean muunnettavuuden ja hallanarkuuden vuoksi. Viljelysmaathan he joutuivat tekemään juuri suosta ja siinä tarvittiin raakaa vihaa että saatiin se ardenaliini mukaan jota tarvittiin sen suon kesyttämiseen käsin viljelykäyttöön. Minun ajatusmaailmaani tuo on hyvin luonnollista ja sitä satoahan me nyt yltäkylläisyydessämme korjaamme. Näin äkkiä se näköjään unohtuu seuraavalta sukupolvelta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minun lapseni biologian oppikirjassa oli seuraava kappale (Koulun biologia, sisävedet, Otava).

    ”Kun saaliskala punnittaessa painaa kaksikymmentä kiloa, vedessä saman kalan paino on vain kilon verran.”

    Minulle tuli ajatusvirhe: ajattelin sen kalan mielessäni pieneksi… maitopurkin kokoiseksi, ja ajattelin että ei mitenkään voi keventyä noin paljon. Se kalahan on melkoinen rötkäle. Ehkä pitäisi sittenkin lukea lisää sitä Dobellia. Siltähän tuli uusi kirjakin.

    6 m3 6 m3

    Niin muuttuu maailma Eskoseni.

    Onko se todellakin ollut vihaa? Minun mielestäni se on ollut peräänantamattomuutta. Menty läpi harmaan kiven.
    Erittäin hyvin tuo kuvataan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, kun Jussi Koskela ”otti suota ylös”. Silloin hän tietysti tunsi vihaa, kun halla korjasi sadon, nousten sieltä suon syövereistä.
    Kuinka moni on todellakin ”siunannut leipänsä” vihaamalla?

    Nyt tämä sukupolvi joka opettaa tulevia päättäjiä luokittelee sen ”vihaksi”. En ollenkaan ihmettele että nuori koululainen, joka on altis vaikutteille, imee nuo opit.
    Sitä minä ihmettelen että ”aikamiehet”, ovat pistämässä kiinni nuo energia omavaraisuuden lähteet. Kyllä Suomessa soita riittää, ihan alkuperäisasussaan oleviakin.

    Laitetaan vain tuotantomenetelmät kuntoon, eikä muistella ”vanhoja syntejä”.

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Suo sinällänsähän on tuottamatonta maaomaisuutta tiloilla – raivaamattomana.
    Pellon teko siitä on nykyisellä konekannalla ”helppoa”.
    Raivaushinta n.1700 e/ha avo-ojiin – salaisiin ojiin n.2500e/ha.
    Hintaa tukikelpoisella peltohehtaarilla n.5000 e/ha.
    Metsässä tiliväli on pitkä – päätehakkuu 70-120 vuotta –
    pellolla tili tulee vuosittain.
    Arvoton suo 100ha n.0,5 miljoonan arvoiseksi – houkuttelee varmasti.
    Eihän se suo heti ole viimeisen päälle viljelymaata – eikä koskaan
    tulekkaan – mutta moneen turpaan siitä saa rehut vuodeksi.

    Lisäksi on huomioitava se että raivuu tuo työtä ja toimeentuloa
    konekuskeille,konemyyjille,polttoaine ja öljyn myyjille,vakuutus ja pankkisektorille,karjankasvattajille,teurastamoille ja lihanjalostusteollisuuteen ja monelle muulle -myös näille kansankynttilöille.

    6 m3 6 m3

    Niimpä.
    Mutkun ja mutkun.
    Näitten ”suo vihaajien” vihaajat (lue, suojelijat) ovat moneen kertaan todistelleet, ettei noita kerrannais vaikutuksia ole.
    Se on heidän mielestään hölynpölyä. Heidän mielestään:
    -Turvetuotannon voi hyvillä mielin ajaa alas.
    -Talvivaaran voi sulkea.
    -Turvemaiden muokkauskielto on tarpeellinen.
    -Metsäteollisuuden voi Suomesta lopettaa.

    -Ei turvetta tarvita lämmön ja energian tuotantoon, Sähkö tulee pistorasiasta ja kaukolämpö lämmittää.
    -Ei tarvita kaivannaisteollisuuden tuotteita, metalleja, kun City-Marketista voi ostaa Matti ja Maija kattilasarjan.
    -Ei tarvita lisää viljelys ja laidunmaita, koska maidon ja leivän voi ostaa samalla reissulla kun ne kattilatkin.
    -Voihan käyttää kierrätyspaperia. Ja laudat voi ostaa Puukeskuksesta.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Kuusmotti voisi ottaa selvää asioista ennenkuin kirjoittaa ”persuhölynpölyä”.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 85)