› Keskustelut › Metsänomistus › Suojelupäätöksiä tehty arvailujen pohjalta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Suojelupäätöksiä tehty arvailujen pohjalta

    Sent on: 8.9.2014, 16:49

    Rauhoitettujen lajien korvaussummat muuttuvat vielä tänä vuonna. Kesken olevien tarkistusten takia uusia hintoja ei vielä kerrota, mutta ainakin lepakoiden korvaussummat nousevat ja valkoposkihanhen, merimetson, merikotkan ja liito-oravan laskevat

    – Liito-orava on esimerkki sellaisesta lajista, josta tiedetään paljon enemmän kuin silloin aikoinaan. Sen määrä on osoittautunut selvästi isommaksi kuin silloin oletettiin. Se näkyy myös ohjeellisessa arvossa, jossa kannan koko on yksi tekijöistä, kertoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä.

    Lajille määrättävä hinta riippuu muun muassa siitä, kuinka uhanalaiseksi se katsotaan. Esimerkiksi liito-oravien synnyttäviä naaraita on nykytiedon mukaan yli 140 000.

    Liito-oravan uhanalaisuusluokitus ei kuitenkaan muutu. Se uhkaa edelleenkin hävitä luonnosta ja tarvitsee samanlaista suojelua kuin kymmenen vuotta sitten. Sama tilanne on merikotkan kohdalla

    – Se ei enää ole äärimmäisen uhanalainen laji, mutta kumminkin erittäin uhanalaisten lajien juokossa, ylitarkastaja Osara jatkaa.
    Yle

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Iron Man Iron Man 8.9.2014, 17:28

    Vai niin.
    Mitäpä hän on ajatellut tehdä asian eteen?

    Puun takaa 8.9.2014, 21:06

    Ilmeisesti hyvin pieni piiri päättää Suomessa jonkin lajin uhanalaisuudesta.
    Käytännössä kysymys voi olla jopa vain yhden ihmisen mielipiteestä.
    Esim. liito-oravien todellinen määrä on ollut koko ajan niiden ihmisten tiedossa jotka asuvat metsien lähellä.
    Sitä ei vain ole haluttu ottaa huomioon, ja turhilla suojelupäätöksillä on aiheutettu miljardien lisäkulut yhteiskunnalle.
    Vakiintuneen suomalaisen käytännön mukaan mitään vastuuta väärien tietojen pohjalta tehdyistä päätöksistä ei kuitenkaan tarvitse kantaa.

    Caballista 9.9.2014, 07:56

    Osara levittää muunneltua totuutta. Liito-orava ei ole uhanalaisien lajien joukossa. IUCN:n listalla liito-orava on määritelty ”least concern” lajiksi, tämä tarkoittaa ”ei uhanalainen”. http://www.iucnredlist.org/details/18702/0 . Liitureita kasvaa tasainen matto Suomesta Koreaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.9.2014, 09:56

    Osaran kommentti liittyy kai liiturin suojelustatukseen EU:n alueella, jossa sitä esiintyy vain Suomessa ja Virossa (?).

    Oma ehdotukseni: levitetään metsiin niin paljon pönttöjä, että EU joutuu havaitsemaan eliön yleisyyden ja höllentämään suojelustatusta. En tiedä riittäisikö pönttöapu Suomessa vai pitäisikö hanketta laajentaa Baltiaan.

    Puun takaa 9.9.2014, 20:36

    Tamperelaisen talon pihalta löytyi tiistaiaamuna harvinainen vierailija. Pihalla oli loukkaantunut liito-oravan poikanen. Löytö tehtiin Takahuhdin kaupunginosassa, Aittakadulla.

    Poliisin mukaan liito-oravan poikanen on luultavasti törmännyt liitoharjoituksissa rakennukseen.

    Poliisipartio toimitti oravanpoikasen eläinasiantuntijan hoitoon.

    – Tarkoitus on käyttää potilasta eläinlääkärissä ja yrittää palauttaa potilas takaisin luontoon, poliisi raportoi tiedotteessa.

    Liito-orava on Suomessa uhanalainen laji. Liito-orava on kärsinyt metsien harvennuksista. Se asustaa vanhoissa kolopuissa ja sekametsissä.

    Takamaametsien vähetessä yhä suurempi osa Suomen liito-oravista asuu kaupunkien liepeillä.

    Liito-oravanaaraita on arvioitu olevan Suomessa noin 143 000.

    IS

    jees h-valta 9.9.2014, 20:47

    Ja viihtyy erittäin hyvin juuri ihmisten rakennuksissa ja pöntöissä.
    Sillähän juuri kuten A.J. totesikin parhaiten suojeltaisiin. Pönttöjä tekemällä niille.

    koskela 11.9.2014, 18:07

    hyvin pieni piiri päättää Suomessa jonkin lajin uhanalaisuudesta. , , ,

    ei ilmeisesti vaan varmasti näin ja vastuuta ei kanneta kunhan höpistään ja otetaan rahaa toisen taskusta ..

    Puun takaa 20.9.2014, 07:21

    Liito-oravan suojelu Suomessa on nyt joutumassa ennennäkemättömän kovaan testiin.
    Tehtyjen havaintojen perusteella Suomen liito-oravat ovatkin muuttaneet ihmisten tavoin asumaan Espooseen.
    Helsingin Sanomien julkaiseman kartan mukaan oravat ovat siirtyneet juuri rakennetun länsimetron ja sen suunnitteilla olevan jatko-osan vaikutusalueelle.
    Liito-oravien perinteisimmillä asuinalueilla, kuten Pohjois-Espoon Nuuksiossa, on tässä suhteessa huomattavasti hiljaisempaa.
    Minäkin vartoilen sydän syrjällään, milloin meidän pihapiirissä majaileva liituriperhe pakkaa laukkunsa ja muuttaa etelään.
    Joitakin liitureita on sentään pysähtynyt matkan varrella Heinolaan.
    Asustelevat nyt tontilla, johon pitäisi rakentaa lapsille koulu.
    No, voihan sitä koulua hyvin käydä parakissakin, eihän peruskoulu kestä kymmentäkään vuotta.

    hemputtaja 20.9.2014, 09:23

    Juu huomasin tuon saman kartan kuin ”Puun takaa”kin. On muuten kattava. Asuilen itsekin Espoossa ja taloyhtiön takana on viillintynyt, vanha hakamaa, täynnä makeita oravan paikkoja.

    En ole niitä sieltä etsinyt, mutta huhujen mukaan niitä on. Kartan havaintomäärä on kattava, mutta sitten voikin kysyä kuinka paljon niistä on aitoja. Espoossa löytyy nimittäin varsin voimallinen cityviherväritys.

    Nyt onkin syytä harkita Espoon väestön siirtämistä muualle. Etelä-Suomi ei käy kun nuita oravia taitaa riittää. Pohjois-Suomesta löytyisi tilaa. Miten olisi Ivalo tai Oulu – Kuusamo linja.

    Saariselkäkin olisi hyvä. Siellä on jo muutama kunnon kapakkakin.

    Puun takaa 1.11.2014, 16:34

    Kattavia tilastoja liito-oravahavaintojen määristä ei ole, sillä ilmoituksia havainnoista tehdään ely-keskusten lisäksi muun muassa metsäkeskukselle, ympäristötoimistoille, museoille ja muille alan toimijoille. Kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan ja Pohjois-Savon ely-keskuksista kerrotaan, että ilmoitusten määrä on kasvanut.

    Uudenmaan ely-keskuksen mukaan Kauniaisissa ja Espoossa on tehty vajaan kahden vuoden aikana toista tuhatta ilmoitusta liito-oravahavainnoista. Räjähdysmäisesti kasvanut ilmoitusmäärä johtuu useista selvityksistä, joita on tehty muun muassa Länsimetron suunnittelun yhteydessä.

    Selvitysten mukaan liito-oravakanta on kasvanut esimerkiksi Espoossa ja levinnyt Helsinkiin.

    Liito-oravien määrää tutkittiin laajemmin kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin liitureita arvioitiin olevan Suomessa vajaat 300 000.

    Kanta on uhanalainen, koska tutkimusten mukaan se pienenee. Nyt meneillään on uusi selvitys. Siinä arvioidaan, onko liito-oravakanta pienentynyt, suurentunut vai pysynyt samana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kanta pienenee edelleen.

    Liito-oravien kantoja tutkiva Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Ilpo Hanski sanoo, että kanta on saattanut kasvaa alueittain. Hän ei allekirjoita väitteitä, että liito-oravia olisi aikaisempaa enemmän, mutta ihmettelee myös, miksi ilmoituksia liitureista tehdään yhä enemmän.

    – Metsäalueella tehdyt kannanseurantatutkimukset viittaavat toisenlaiseen kannankehitykseen, nimenomaan vähenemiseen. En osaa sanoa, että mistä tämä ristiriita johtuu, Hanski sanoo. Yle

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2