Keskustelut Metsänhoito Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
  • Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

    Ilmastopaneeli kertoo raporteissaan, että Suomi voisi saavuttaa vuoden 2030 velvoitteensa, mikäli hakkuut vähentyvät lineaarisesti vuodesta 2025 noin 62 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Taso on ollut noin 73 miljoonaa josta 11 milj. vähennys olisi 15 prosenttia.

    ”Suomella on mahdollisuus ryhtyä välittömästi maankäyttösektorin korjaaviin toimiin, joilla velvoitteissa epäonnistumisen taloudellisia riskejä mainehaittoineen voidaan pienentää. Maankäyttösektorilla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoin toisen velvoitekauden velvoitteet olisi mahdollista saavuttaa selvästi suuremmilla vuosihakkuilla kuin mitä tämän raportin SKE-62-skenaariossa on esitetty.”

    Hallituksen tulisi nyt ryhtyä toimiin että nettonieluja myös tulisi. Esimerkiksi Metka-tuesta karsiminen ei tue tavoitetta ja metsitystuki tulisi palauttaa.

    Osa metsänomistajista voisi saada puun sijaan tuloa hiilinieluyksiköistä ja  tuottamisesta. Hiiliyksikkö- ja luonnonarvokauppaan alkaisi olla jo säädöspohjaa ja toimivia yrityksiäkin kuten Compensate ja Hiilipörssi. Sitä en tiedä onko maksavia asiakkaita.

    https://ilmastopaneeli.fi//wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-raportti-1-2025-Arvio-Suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-Tarkastelussa-EUn-LULUCF-velvoitekaudet-2021%E2%80%932025-ja-2026%E2%80%932030.pdf

    PS. Pidetään metaani poissa tästä ketjusta. 😡

  • Nostokoukku

    Tottakai netissä kerrotaan valtionmetsien olevan Monikäyttömetsiä. Mainostoimisto on niille sellaisen brändin rakentanut. Mutta vähemmän ne ovat monikäyttöisiä kuin metsät yleensä. Monikäyttömetsä -termi on yhtä naurettavan ja säälittävän rajamailla terminä kuin Biotuotetehdas. Valtionmetsien ympäristöoppaassakin sanotaan monenlaisia asioita. Niistäkin useimmat jäävät pelkästään niiden kansien väliin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meinaatko Nostis että alue-ekologinen suunnittelukin on viherpesua? Eduskunta tekisi kyllä hyvän teon jos hellittäisi hiukan Metsähallituksen tuottotavoitetta.

    Nostokoukku

    Viherpesu on laaja käsite. Mutta olen seurannut ae-suunnitelmiakin. Monimuotoisuuden lisäämisalue: meni aukoksi toissatalvena. Metson soidin, useita: avohakkuu. Vanha lehtimetsä: meni aukoksi. Ekologinen yhteys kahden pienen säästömetsän välillä: hakkuu. Ym. ym.

    En arvostele Metsähallitusta, metsien omistajaa, valtiota, kylläkin. Metsähallitus toteuttaa vain ”kansan tahtoa”. Minkäs teet, kun kaikki mahdollinen, ja mahdotonkin, on revittävä metsistä irti, omistajan käskystä. Eikö valtion tulisi näyttää metsissään esimerkkiä, jos kerran toisten metsiin ollaan vaatimassa poliittisilla päätöksillä ikärajoituksia, leveämpiä suojakaistoja ym. Ministeriöiden toiminta on kuvottavan kaksinaamaista.

    Perassic Park Perassic Park

    Niinpä. Metsähallitus toki varmaan tekee minkä on tehtävissä.

    Kuitenkin se toteuttaa valtio-omistajan tahtoa. Tahto tulee esiin kun vuosittain nostetaan tuottotavoitetta, ei se synny itsestään. Valtio rahapulassaan ottaa irti minkä saa metsistään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta”, huomauttaa Seppälä.

    Miten muut maat suunnittelevat pääsevänsä nettonollaan? Muutamia maita kohtaan on ymmärrystä ts. niiltä ei vaadita vielä nettonollaan pääsyä, esim. vähäpuustoiset maat Hollanti ja Irlanti.

    Ilmastopaneeli haluaisi biopolttoaineita lisää sääntelyn keinoin. Entä jos velvoitettaisiin käyttämään rakennuksissa hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja kuten puuta, betonia ja tiiliä? Vaihtoehtoja alkaa olla tuloillaan. Tarvitaan kuulemma EU:sta rakentamisen kestävyyskriteerit, mutta niitä odoteltaessa ei liene estettä alkaa käyttää vähähiilisiä vaihtoehtoja.

    Ilmastopaneelin mielestä myös metsien hiilinielu tulee olla keinovalikoimassa. Toimeksi sitä ei ehkä saada muuten kuin että metsäteollisuus sitoutuu puun käytön alentamiseen. Pitemmällä aikavälillä sitten nähdään oliko päätös oikea. Kun rahaa kerran kuluu paljon, yksi keino olisi lisätä suojelualueita Etelä-Suomessa. Näin saataisiin samalla rahalla edistettyä kahta tavoitetta: hakkuut vähenisivät etelässä ja suojelun tilanne korjautuisi.

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/71188970/puheenjohtaja-jyri-seppala-ilmastopaneeli-ei-vaadi-hakkuiden-rajoittamista

    Panu Panu

    Mitä vähemmän maassa on metsää sen suuremmat mahdollisuudet sillä on rakentaa hiilinieluja istuttamalla puita metsättömille alueille. Tokin nekin nielut aikanaan häviävät sitten kun metsien hiilivarastoa on kuin Suomessa vaikka ihan samalle tasolle ei joka maassa voikaan päästä monestakin syystä.

    Kurki Kurki

    Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin tavoitteisiin ja kaikkien jäsenmaiden pitää löytää keinot, millä niihin päästään. Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta, huomauttaa Seppälä.

    Aluksi Seppälä puhuu ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, joka muilla EU- mailla on ties missä. Monella se on vuosi 2050.

    Ja sitten, että Suomi on sitoutunut EUn tavoitteisiin. Eihän EU ole vuotta 2035 päättänyt vaan Suomi itse ja sitä tavoitetta voi siirtää vaikka 20,,30 vuodella eteenpäin. Se ei tietenkään kuulu Seppälän ja ilmastopaneelin tavoitteisiin.

    –Jos Suomi ei täytä itselleen asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035, se on tietenkin mainehaitta Suomelle. Siinä voidaan menettää investointeja ja muita kasvun mahdollisuuksia, joilla voitaisiin uudistaa elinkeinoelämää ja tuotantoa.

    Ja sitten Seppälä uhkaa Suomea mainehaitalla, että Suomen vienti laitetaan boikottiin, kun vasta Trumppi irtaantui Pariisin ilmastosopimuksesta ja USAssa lopetti kaikki vihreän siirtymän tuet.

    Suomen Ilmastopaneeli pitäisi lakkauttaa Venäjän hybridivaikuttajana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Turvepeltojen käyttö vaikuttaa ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseen. Näitä voisi muuttaa sopivilla alueilla nurmiviljelyyn (lihakarjan kasvatukseen). Jos pelloista tulee myöhemmin pulaa, alueet olisi helppo palauttaa viljanviljelyyn.

    ”Kansallinen ennallistamissuunnitelma lähtee lausuntokierrokselle vuoden kuluttua keväällä. Sen jälkeen suunnitelma käy vielä EU-komissiossa, ja lopullisen suunnitelman pitäisi valmistua elokuussa 2027.”

    https://yle.fi/a/74-20163977

    Nostokoukku

    Finnairin lentäjille tulisi myöntää Pro metsä -palkinto. Supersaastuttaja Finnair joutunut perumaan satoja lentoja. Eikä olisi pahitteeksi palkita lentäjät Vuoden ympäristöteko -palkinnollakaan.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)