Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Eri maiden khk-raportit näkyvät (englanniksi) sivustolla:

https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2024

Kanada: NID > Download: English document. Saat kansion josta avaat tiedoston 2024nir.

”When all direct and indirect emissions and removals from lands impacted by natural disturbances are included, net fluxes in managed forests (reported and not reported) amount to net removals of 210 Mt in 1990, 46 Mt in 2005 and 15 Mt in 2022. Variations in net fluxes largely depend on the occurrence of natural disturbances in a given year (Figure 6–3) which have been increasing over the reporting period, particularly in the latter half of the time series.”

Lähde: raportin s. 187.

Kuva 6-3 s. 189 kertoo, että Kanadan metsät ovat olleet välillä nielu ja välillä päästö, riippuen metsätuhojen (metsäpalot, hyönteiset) määrästä ko. vuonna. Ilman metsätuhojen vaikutusta oltaisiin metsien osalta selvästi nielun puolella noin -100 Mt.

Tulkinnassa pitää huomioida että Kanadassa on myös metsiä, jotka ovat hoidon ulkopuolella ja jotka eivät ole tässä raportissa mukana. Muuttaako niiden mukana olo sitten kokonaiskuvaa, ehkä ei hyvin paljon, koska hoitamattomat metsät lienevät keskimäärin karummilla heikkokasvuisilla alueilla ja niissäkin on varmaan suuri luonnonpoistuma, eli ne ovat enemmän hiilivarastoja kuin nieluja.

Tarkempia tietoja liitteissä ja myös raportissa: State of Canada’s Forests report (NRCan, 2022).

Lainaus Donner-Amnellilta (linkki talousketjussa).

Metsävarojen niukkuus mainitaan: ”Jo nykyisellään metsien teollisen käytön fyysiset rajat ovat maailmanlaajuisesti katsoen hyvin lähellä. Jatkossa muutkin alat kuten kemian- ja terästeollisuus käyttäisivät mielellään paljon puuta tuotantonsa fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Metsien tuntuva lisäkäyttö jalostukseen voisi kuitenkin tulla kyseeseen vain, jos pystyttäisiin merkittävästi vähentämään lihan ja bioenergian tuotantoon käytettyä metsäpinta-alaa. Siihen asti metsien vähyys ja niiden muiden käyttömuotojen tärkeys tarkoittavat sitä, että puunjalostuksen siirtymän täytyy hyvin pitkälle perustua nykyisen raaka-ainevolyymin jalostuksen monipuolistamiselle ja arvon nostolle. Myös metsien käytön hyväksyttävyys edellyttää tätä.”

Liha ja bioenergia mainitaan ehkä siksi että suuri osa maapallon pinta-alasta on nyt rehun tuotannossa ja laitumina, ja suuri osa metsien kasvusta käytetään lämmitykseen ja ruuan valmistukseen.

Näkemys metsien käytön rajojen lähestymisestä haastaa jonkin verran sitä ajatusta, että jos hakkuita Suomesta vähennettäisiin, ne siirtyisivät muualle. Mihin ne siirtyisivät, jos vajaakäytössä olevia metsävaroja ei ole kovin paljon helposti saavutettavissa eli kunnollisen infrastruktuurin äärellä? Uudet plantaasimetsät (metsittäminen) olisivat yksi vaihtoehto ainakin sellun ja kartongin tuotannossa. Laadukas sahatavara tarvitsee todennäköisesti järeämpää hitaammin kasvanutta puuta, jota haettaisiin ehkä sademetsistä. Tosin meillä hiilineutraaliuteen tarvittava maltillinen hakkuiden vähentämisen määrä 10 – 15 milj. kuutiometriä ei olisi kovin merkittävä kysynnän muutos globaalisti. Meillä hakkuiden vähentämisen vastapainoksi olisi huolehdittava hyvästä metsänhoidosta ja lisäkasvua tuottavista toimista, ettei jouduttaisi pitkällä aikavälillä alenevien kasvujen ja metsävarojen kierteeseen.