› Keskustelut › Metsänhoito › Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

    Lähetetty: 27.4.2025, 14:55

    Merkitty: 

    Ilmastopaneeli kertoo raporteissaan, että Suomi voisi saavuttaa vuoden 2030 velvoitteensa, mikäli hakkuut vähentyvät lineaarisesti vuodesta 2025 noin 62 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Taso on ollut noin 73 miljoonaa josta 11 milj. vähennys olisi 15 prosenttia.

    ”Suomella on mahdollisuus ryhtyä välittömästi maankäyttösektorin korjaaviin toimiin, joilla velvoitteissa epäonnistumisen taloudellisia riskejä mainehaittoineen voidaan pienentää. Maankäyttösektorilla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoin toisen velvoitekauden velvoitteet olisi mahdollista saavuttaa selvästi suuremmilla vuosihakkuilla kuin mitä tämän raportin SKE-62-skenaariossa on esitetty.”

    Hallituksen tulisi nyt ryhtyä toimiin että nettonieluja myös tulisi. Esimerkiksi Metka-tuesta karsiminen ei tue tavoitetta ja metsitystuki tulisi palauttaa.

    Osa metsänomistajista voisi saada puun sijaan tuloa hiilinieluyksiköistä ja  tuottamisesta. Hiiliyksikkö- ja luonnonarvokauppaan alkaisi olla jo säädöspohjaa ja toimivia yrityksiäkin kuten Compensate ja Hiilipörssi. Sitä en tiedä onko maksavia asiakkaita.

    https://ilmastopaneeli.fi//wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-raportti-1-2025-Arvio-Suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-Tarkastelussa-EUn-LULUCF-velvoitekaudet-2021%E2%80%932025-ja-2026%E2%80%932030.pdf

    PS. Pidetään metaani poissa tästä ketjusta. 😡

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2025, 10:13

    Hallintokoneisto on tätä Scientistin pohtimaa asiaa miettinyt ja ainakin vielä jättänyt keinovalikoiman ulkopuolelle. Metsälaki määrittelisi minkä tuoton voit metsästäsi saada, ts. missä kohdassa kiertoaikaa voit tehdä päätehakkuun. Jos tämä otetaan tarkasteluun, pitää samalla tarkastella myös se miten harva saa olla jatkuvan kasvatuksen hakkuu ja miten suhtaudutaan pienaukkohakkuiden vapautukseen uudistamisvelvollisuudesta. Samoin se kuinka kauan päätehakkuun uudistamisen onnistumista saa jäädä odottamaan, ennen kuin velvoitetaan ryhtymään korjaaviin toimiin.

    Taustaksi tarvittaisiin tietoa siitä, ovatko nämä asiat ongelmia tällä hetkellä eli kuinka suuri todellinen vaikutus lainmuutoksilla olisi hiilinieluihin. Itse en käyttäisi näitä keinoja ilman näyttöä todellisista hyödyistä. Riittävä näyttö lienee ainakin sellaisilla toimilla kuin: metsäkadon ehkäiseminen, vedenpinnan nosto turvemaametsissä, joutoalueiden metsittäminen, turvemaiden tuhkalannoitus, taimikonhoidon tuki, metsänomistajien neuvonta. Unohtuiko jotain?

    Visakallo Visakallo 7.5.2025, 08:17

    Marinin hallituksen entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen on tainnut viettää viimeiset pari vuotta kellarissa, kun jutut ovat aivan menneestä maailmasta. Maailma on muuttunut, EU on muuttunut, ja Suomi on muuttunut. Nämä asiat ovat jääneet Kristalta näköjään huomaamatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 18:13

    Jos halutaan keskustella maankäytön päästöistä, niin tämä ketju sopisi siihen paremmin kuin Metsien hiilinielu -ketju.

    Maataloudessa ei taida metaania tulla muualta kuin märehtijöiden suista ja niiden määrä on laskusuunnassa. Mitenkähän porojen metaanit – ovatkohan ne raportoinnissa mukana? Hirvieläinten märehdinnät pitäisi myös raportoida, onhan hirvieläinkanta ihmisen säätelemä.

    mehtäukko 7.5.2025, 18:25

    ”..Metsälaki määrittelisi minkä tuoton voit metsästäsi saada, ts. missä kohdassa kiertoaikaa voit tehdä päätehakkuun…”

    ”Unohtuiko jotain?”

    Kyllä. Kaikki muu ammatillinen saati harrasteinen tupruttelu joutukoon maksajiksi. Kenelle? Niille joiden elinkeinoa aletaan kusettaa kaikkien hyväksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 18:28

    mehtäukko on kyllä oikeassa, mutta maksajia ei ole ilmoittautunut jonoksi asti – ei hiilinieluille eikä suojelualueille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2025, 09:59

    Kokooma-artikkeli turvemaiden metsänhoidosta. Ohjeet sopivat laajemminkin moneen päätöksentekotilanteeseen.

    Ohjeet vastaavat ainakin osittain jäljellä olevien paksuturpeisten turvemaiden käsittelyn tunnistettuihin ongelmiin. Osa ojituksistahan on jo muuttunut kivennäismaiden kaltaisiksi turvekankaiksi.

    Jossain määrin ja ainakin paikallisesti ongelmallisia voivat olla: valumavesien tummuminen, hajoavan turpeen hiili- (ilmaan ja vesistöön) ja ravinnepäästöt ja ojitusalueen liiallinen kuivuminen. Aika uutena asiana on mainittu ojitusten vaikutus hydrologiaan: satava vesi kulkee nopeasti valuma-alueen läpi, jolloin vedenpinnan vaihtelut vuoden mittaan äärevöityvät. Hyvä muistaa: vesistön kunto riippuu koko valuma-alueen maankäytöstä; yksittäisen kuvion suojakaistan leveys tai hakkuutapa on useimmiten kokonaisuudessa pieni.

    ”Vain yhteen asiaan keskittyvä joutuu helposti eksyksiin etsiessään ratkaisua todellisuudessa moniulotteiseen ongelmaan.”

    ”Veden kapillaarinen nousu kangashumuskerroksen alapintaan pitää juuristokerroksen kosteuden riittävänä, kunhan vedenpintaa ei lasketa tarpeettoman intensiivisellä kuivatuksella liian alas.”

    ”Meidän ei tule siis pitäytyä yhteen ratkaisumalliin – joko jatkuva tai jaksollinen kasvatus – vaan soveltaa joustavasti eri menetelmiä paikallisiin olosuhteisiin ja metsänomistajan tavoitteisiin mukautuen.”

    ”Tuhkalannoitusta tulisikin käyttää yhdessä vesienhallinnan kanssa.”

    Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/24006

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.5.2025, 16:42

    Kommentoin juutuubii HuhKain videoon Ruotsin ja Suomen eroista metsien käytöstä.

    Erot eivät ole suuren suuret. Suomi on mennyt Ruotsin ohitse viime vuosina metsien käytön intensiteetissä. Tämä voi olla hyväkin asia: kun seuraavalle EU-ilmastopolitiikan sopimuskaudelle 2026 alkaen sorvataan vertailutasoja, Suomella saattaa olla vertailukaudella pienemmät toteutuneet hakkuusäästöt ja sitä myötä jatkossa pienemmät hiilinieluvaatimukset.

    Ruotsin metsien ikäjakauma muistuttaa Suomen vastaavaa eli pinta-alaa on paljon nuorissa ikäluokissa. On vaikea uskoa että 25 – 30 vuoden päästä kasvu voisi olla nykyistä suurempi, jos hakkuut ovat pienemmät kuin kasvu eli kasvatellaan puustopääomia ja ikärakenne vanhenee. Mutta näin Syken mallit ennustavat Ilmastopaneelia varten.

    http://www.slu.se/ew-nyheter/2022/5/skogsdata2022/

    Poistuman eroa pohdittiin videolla: Ruotsissa jäi enemmän ”hukkapuuta” tai jotain vastaavaa erää metsään. Keksiikö joku selityksen tähän? Ruotsissa mitataan puu hakkuussa kai edelleen kuoren alta. Voisiko selitys olla niin yksinkertainen, että kasvussa on kuori mukana mutta poistumassa ei?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.5.2025, 17:05

    Syrjäyttääkö piotallous epäonnistuneen hiilinielupolitiikan?

    http://www.forest.fi/fi/blogi/marjaana-suorsan-blogi-metsabiotalous-tarjoaa-kilpailuetuja-ja-strategista-autonomiaa-koko-euroopalle/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.5.2025, 10:39

    Yksi ehkä hiukan unohtunut rahoitusväline ilmasto- ja luontotoimiin. ELY-keskuksista on haettavissa maaseuturahoitusta yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi vesienhoitoon, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai ilmastotoimiin. Lisätietoja maaseutuverkoston sivuilta ja ely-keskuksista ja esimerkiksi tämän seminaarin linkeistä.

    https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/yleishyodylliset-ymparisto-ja-ilmastoinvestoinnit-webinaari/

    Rane2 12.5.2025, 11:07

    Luulisi investointi-intoa löytyvän kun luvassa on 10 miljardin potti…

    Tarvitsemme EU:n ennallistamisasetuksen hyötyjen Suomen oloihin soveltuvaa arviointia | Luonnonvarakeskus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5