Keskustelut Metsänhoito Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 121)
  • Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

    Ilmastopaneeli kertoo raporteissaan, että Suomi voisi saavuttaa vuoden 2030 velvoitteensa, mikäli hakkuut vähentyvät lineaarisesti vuodesta 2025 noin 62 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Taso on ollut noin 73 miljoonaa josta 11 milj. vähennys olisi 15 prosenttia.

    ”Suomella on mahdollisuus ryhtyä välittömästi maankäyttösektorin korjaaviin toimiin, joilla velvoitteissa epäonnistumisen taloudellisia riskejä mainehaittoineen voidaan pienentää. Maankäyttösektorilla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoin toisen velvoitekauden velvoitteet olisi mahdollista saavuttaa selvästi suuremmilla vuosihakkuilla kuin mitä tämän raportin SKE-62-skenaariossa on esitetty.”

    Hallituksen tulisi nyt ryhtyä toimiin että nettonieluja myös tulisi. Esimerkiksi Metka-tuesta karsiminen ei tue tavoitetta ja metsitystuki tulisi palauttaa.

    Osa metsänomistajista voisi saada puun sijaan tuloa hiilinieluyksiköistä ja  tuottamisesta. Hiiliyksikkö- ja luonnonarvokauppaan alkaisi olla jo säädöspohjaa ja toimivia yrityksiäkin kuten Compensate ja Hiilipörssi. Sitä en tiedä onko maksavia asiakkaita.

    https://ilmastopaneeli.fi//wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-raportti-1-2025-Arvio-Suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-Tarkastelussa-EUn-LULUCF-velvoitekaudet-2021%E2%80%932025-ja-2026%E2%80%932030.pdf

    PS. Pidetään metaani poissa tästä ketjusta. 😡

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä löytyy ennallistamisintoa ja hyötyjiä voivat olla haja-asutusalueiden yrittäjät, luontokadon torjunta ja ilmastotavoitteet samanaikaisesti. Esimerkiksi voisi tukea lihakarjan kasvatusta jonka avulla saadaan pysyviä perinneympäristöjä ja hoidettuja kosteikoita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ratkaisevat ilmasto­päätökset jumiutuivat hallituksessa. Energia- ja ilmastostrategian piti valmistua tänä keväänä. Nyt tavoite on siirtynyt, eikä siihenkään välttämättä ylletä.

    AJ:

    ”Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ja hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Jos puun kysyntä alenee suhdanteen heikentyessä tai jos puun hinnat nousevat teollisuudelle liian korkeiksi, metsien vuotuista kasvua jää suurempi osa hakkaamatta ja jää hiilinieluksi.

    Hallituksella on työkalupakissaan metsien kasvua lisääviä ja päästöjä alentavia toimia. Nämä vaikuttavat sen verran hitaasti, että hiilineutraaliustavoite 10 vuoden päässä tulee eteen liian nopeasti. Vaihtoehdot ovat siis siirtää tavoitetta eteenpäin tai rajoittaa puun kysyntää tai tarjontaa. Kaksi epämieluisaa vaihtoehtoa.

    Vaikka EU määräisi sanktioita kuluvan kauden hiilinielutavoitteiden alituksista, se tulee kenties halvemmaksi kuin jos olisi jo rajoitettu metsäteollisuutta hyvän suhdanteen vuosina 2021-2025? Ministeriöistä (YM, MMM, VM) saisi vertailevat laskelmat eri hakkuutasojen talousvaikutuksista tästä eteenpäin. Seuraava EU:n velvoitekausi on ilmeisesti Suomelle vaatimustasoltaan helpompi.

    Metsämme eivät riitä kaikkien haluttujen hyötyjen (puuraaka-aine, hiilen sidonta, luontoarvot, virkistys) tuottamiseen maksimaalisesti, vaan joudumme tekemään valintoja. Toiminnan laajuutta rajoittaa metsätalouden käytettävissä oleva pinta-ala nyt ja sen ennuste: talousmetsien pinta-alaa pienentävät edelleen mm. uudet suojelualueet ja voimalinjat. Suojelualueiden kasvu on metsien kokonaiskasvussa ja hiilinieluissa mukana, mutta ei hakkuumahdollisuuksien arvioissa.

    Hallituksen kiireellinen tehtävä olisi rajata talouskäytöstä pois riittävä määrä tiukan suojelun alueita ja korvata ne metsänomistajille. Tämä edistäisi samanaikaisesti luonto- ja ilmastotavoitteita. Metsäteollisuus kyllä sopeutuu hakkuiden piiriin jäävistä talousmetsistä saatavilla olevan puun tarjontaan.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011238146.html

    Nostokoukku

    Suojelualueilta saadaan kokonaiskasvua ja hiilinieluja sekä -varastoja. Missäs ovat mukana tuuritötteröiden tonttien ja niiden tarvitsemien siirtolinjojen kokonaiskasvu, hakkuumahdollisuudet, hiilinielut ja varastot?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuuritötteröiden maankäytön muutos metsästä rakennetuksi maaksi on mukana metsäkadon päästöissä, ja poistettu metsäala näkyy tietenkin myös alentuneena kokonaiskasvuna.

    Visakallo Visakallo

    Entä siirtolinjat, näkyykö ne missään?

    Visakallo Visakallo

    Pelkästään tuulivoiman siirtämistä varten Fingrid tekee uutta aukkoa 60 000 hehtaaria. Tämän lisäksi tulevat myös tuulipuistojen omat siirtolinjat.

    Nostokoukku

    Kyllä niille jo alan imagon vuoksi täytyy laskea, ja varmaan lasketaankin, edes jonkinlainen virtuaalinen kasvunlaskenta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siirtolinjat ja myllytontit näkyvät molemmissa jotka mainitsin, mutta sitä en tiedä miten tarkka on VMI:n otantaan perustuva muutosmäärän laskenta. Fingridin ja sähkön tuottajien arvio on varmaan tarkempi. Vaikutus metsien kasvuun voidaan haluttaessa arvioida kun tiedetään linjojen pinta-ala ja metsien keskikasvu alueella.

    mehtäukko

    Kun tuulivoimaloitten linjat olisi lailla määrätty kaivettavaksi maan sisään, ja paljon muuta,  nekin 60 t.ha olisi metsänkasvumaita.

    Kurki Kurki

    Pelkästään tuulivoiman siirtämistä varten Fingrid tekee uutta aukkoa 60 000 hehtaaria. Tämän lisäksi tulevat myös tuulipuistojen omat siirtolinjat.

    Suomessa on tullut metsäkatoa vuosittain n. 14 000..16 000 ha /v, jonka CO2-päästöksi on laskettu +3..+3,5 Mtn. Merkittävä päästö.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 121)