Keskustelut Metsänhoito Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

  • Tämä aihe sisältää 69 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 31 sekuntia sitten PanuPanu toimesta.
Esillä 9 vastausta, 61 - 69 (kaikkiaan 69)
  • Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

    Ilmastopaneeli kertoo raporteissaan, että Suomi voisi saavuttaa vuoden 2030 velvoitteensa, mikäli hakkuut vähentyvät lineaarisesti vuodesta 2025 noin 62 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Taso on ollut noin 73 miljoonaa josta 11 milj. vähennys olisi 15 prosenttia.

    ”Suomella on mahdollisuus ryhtyä välittömästi maankäyttösektorin korjaaviin toimiin, joilla velvoitteissa epäonnistumisen taloudellisia riskejä mainehaittoineen voidaan pienentää. Maankäyttösektorilla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoin toisen velvoitekauden velvoitteet olisi mahdollista saavuttaa selvästi suuremmilla vuosihakkuilla kuin mitä tämän raportin SKE-62-skenaariossa on esitetty.”

    Hallituksen tulisi nyt ryhtyä toimiin että nettonieluja myös tulisi. Esimerkiksi Metka-tuesta karsiminen ei tue tavoitetta ja metsitystuki tulisi palauttaa.

    Osa metsänomistajista voisi saada puun sijaan tuloa hiilinieluyksiköistä ja  tuottamisesta. Hiiliyksikkö- ja luonnonarvokauppaan alkaisi olla jo säädöspohjaa ja toimivia yrityksiäkin kuten Compensate ja Hiilipörssi. Sitä en tiedä onko maksavia asiakkaita.

    https://ilmastopaneeli.fi//wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-raportti-1-2025-Arvio-Suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-Tarkastelussa-EUn-LULUCF-velvoitekaudet-2021%E2%80%932025-ja-2026%E2%80%932030.pdf

    PS. Pidetään metaani poissa tästä ketjusta. 😡

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kun puut saavat hiilen ilman hiilidioksidista ja jos runko ja juuret kasvavat kovemmin niin luulisi lannoitteella käyvän päinvastoin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tarkoita lannoitusta Perko vaan ojitusta. Lannoitus on muutenkin ollut pieni tekijä kokonaisuudessa.

    Perko

    Niinpä onkin, vedenkorkeus  on vaikuttava juttu olkoon ojia tai ei.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommentoin YLE:n Kauppis-juttuun:

    ”Kannattaa vilkaista pohjoisten havumetsien osalta IBFRA:n raportti nimeltään ”Sustainable boreal forest management
    – challenges and opportunities for climate change mitigation”. Sisältää esimerkkejä Kanadan, pohjoismaiden ja Venäjän metsien talous- ja luonnonmetsissä mitatuista puustoista ja puuston määrän kehityksestä. Kokonaiskuva hiilivaroista jää hiukan vajaaksi, kun maaperän varojen suuruuksia ei tiedetä. Maanpäällisistä osista kuitenkin tiedetään, että luonnonmetsien puustot jäävät joillakin alueilla metsätuhojen vuoksi suhteellisen alhaisiksi ja vastaavasti hyvin hoidetut talousmetsät voivat olla puustoltaan yllättävän suuria. Toisin sanoen talousmetsissä hakkuupoistumat ovat suuret ja luonnonmetsissä luonnontuhojen aiheuttamat poistumat. Kokonaisuuteen vaikuttaa Suomessa paljon myös turvemaiden ojitus.”

    Panu Panu

    Toki metsä voi olla hiilinielu jonkin aikaa mutta kyllä kai realiteetit pitäisi tunnustaa. Poliitikot luulevat, että metsään sitoutunut hiilimäärä voi kasvaa ikuisesti ja tilannetta ei paranna jos tutkijatkin esittävät samaa.

    Kun hiilen määrä metsissä on nyt ilmeisesti kasvanut 100 vuotta niin aletaan lähestyä rajoja. Toki kasvua voi vielä venyttää vähän aikaa rajoittamalla hakkuita mutta loppujen lopuksi nielu tulee katoamaan. Kysymys on siitä halutaanko metsäteollisuus tappaa Suomesta väliaikaisen ja kyseenalaisen (hakkuuvuoto + mainitut hiilivarastot rakennuksissa ja fossiilisten korvaaminen) hyödyn takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juurikin näin. Kohtuullinen nyt ehdotettu alennus eli noin 10 milj. kuutiometriä tai 15 prosenttia ei vielä tapa metsäteollisuutta, mutta ei myöskään ole taloudellisesti pieni asia.

    Kurki Kurki

    Ojitettujen turvemaametsien CO2-maapäästöt ovat tietenkin vähentäneet niiden hiilivarastoa. Viimeinen Luken tieto vuodelta 2023 oli +11,4 Mtn. Jos tuolla laskee 60 vuodelta päästöt olisivat 60*11,4= +666 Mtn. Nythän näistä turvemaapäästöistä kiistellään onko niitä edes olemassa?

    Jäävät reilusti pienemmäksi kuin elvään puustoon sitoutunut hiilivarasto 1300 Mtn puhumattakaan Ilvesniemen kukaan lasketun 2500 Mtonnin varaston, jossa mukana maaperään jäänyt kuollut hiili.

    Kohtuullinen nyt ehdotettu alennus eli noin 10 milj. kuutiometriä

    Mitäs järkeä siinä on, kun hakkuut siirtyvät muualle?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos megatonneista, on hyvä olla selvillä muutosten suuruusluokista pitkälläkin aikavälillä. Historiallisesti hajonneen turpeen määrästä oli artikkelikin olemassa (muistaakseni kirjoittajat olivat Turunen ja Valpola).

    Meillä hakkuiden alennus voitaisiin toteuttaa niin että pantaisiin toimeen tarpeellinen määrä metsien suojelua eteläisessä Suomessa. Hakkuiden tason nostoon olisi varaa pohjoisen nuorissa metsissä ja etelässä vastaavasti suojelutarpeita. Metsänomistajille kanavoituisi rahaa puun myynnin sijaan suojelusta. Lisäksi päästäisiin hyvesignaloimaan, että ollaan askel lähempänä hiilineutraaliutta.

    Panu Panu

    Kivahan se on suojelusta maksaa jos maksaja löytyy. Nyt MG kantaa korteaan tähän kekoon.

Esillä 9 vastausta, 61 - 69 (kaikkiaan 69)