Keskustelut Metsänhoito Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 91)
  • Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

    Männä viikolla julkistettiin aika mielenkiintoinen tutkimus koko Euroopan mittakaavassa. Siinä kysyttiin ihmisten mielipiteistä, kuinka he suhtautuvat luonnonsuojelijoihin ja uskovatko he niiden väittämiin. Valitettavasti tuloksia ei uutisissa nähty ja luonnonsuojelijat varmaan toivovat, ettei koskaan nähtäisi.

    EN muista ulkoa kertalukasulla, mutta se meni jotenkin näin:

    Itävallassa uskotaan luonnonsuojelijoiden puheita 75 %
    Saksassa uskotaan……………………………………..68 ?
    Kaikissa Eu maissa usko oli kuitenkin yli 50 %.

    Seuraava kysymys on aina ilmassa. MIKÄ oli kansalaisten usko Suomen luonnonsuojelijoiden USKOTTAVUUTEEN ?

    Vastaus on: 28 %

  • Gla Gla

    ”Ohi menee kyllä metsäalalta ”tyttöjen” puheet, mutta en malta heittämästä kapulaa rattaisiin.”

    Kasarmilla oli veekymppi. Moni konemies on pettynyt pahasti, kun on vapaaehtoisena lähtenyt huoltamaan sitä. Pyttyjen pesua riitti.

    jees h-valta

    Nyt kun on vihdoin huomattu tuon pellepoppoon touhujen mielettömyys on alettu laittaa kampoihin myös soidensuojeluhankkeiden lisäyksiä. Jopa MTK on herännyt ja moni muukin taho. Taitaa alkaa pikkuhiljaa järki taas laman myötä päästä niskanpäälle. Jo olisi ainakin korkea aika.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Jesse on taas kolauttanut päätänsä harjavallan haapaan, vai kumauttiko vaimo harjavarrella? Menee nuo puheet niin pehmoseksi kun kuhmu nousee kovaan kalloon.
    Pellepoppoon kelkkaan oli jessekin vähällä hypätä, mutta tuli järkiinsä ja äänesti jonkin muun puolueen ehdokasta.
    Kenellekään ei liene epäselvää mikä on tämä ”pellepoppoo”, joka laskee parasta aikaa persmäkeä kannatuksessaan ja jonka kansa pian unohtaa.

    6 m3 6 m3

    Kuopion potkukelkkapataljoonan ritsamiehet laskee persmäkeä haavikossa. Khihihii

    Hiukkavaarassa oli kyllä suorat kasit.

    Gla Gla

    Yle: ”Niemisen tie nykyiseen alkoi yli 15 vuotta sitten, kun hän ensimmäisen kerran keräsi siemeniä ja perusti niin sanottuja sissiniittyjä Tampereen keskustan liepeille.

    Hän kylvi luonnonkasvien siemeniä tyhjille nurkkauksille ilman lupaa, koska halusi nähdä niiden kasvavan.”

    https://yle.fi/a/74-20235047

     

     

    Gla Gla

    Termi sissiniitty on itselleni uusi, mutta Ylen uutisista tuo löytyy jo vuosien takaa:

    https://yle.fi/a/3-10845562

    Sissit eivät kysele lupia kylväessään siemeniä, mutta ikävää palautetta ei ole kuulemma tullut.

    Näin varmaan kaupunkien joutomailla. Rajoittuuko toiminta tuohon vai käytetäänkö sitä hyväksi muihinkin tarkoituksiin, sitä voi jokainen arvuutella. Vanha juttu on liiturin papanat, uudempi on lintujen tekopesät. Mielikuvitus tuskin aktivisteilta heti loppuu.

     

    Visakallo Visakallo

    Tiedä sitten, onko luottamus luonnonsuojelijoihin kovinkaan paljon parantunut aloituksen jälkeen 14 vuodessa? Jos joku on muuttunut, niin some ja yhtiöiden mainehaittapelko ovat muuttaneet paljonkin pelin sääntöjä, tuoden mukanaan yhä vain voimistuvan harmaan suojelun.

    Rane2

    Kiinalaisia liito-oravan papanoita saa kohtuuhintaan netistä.Tosin tarkoitettu rikastuttamaan luontoväen ruokavaliota mutta ehkä kelpaa myös luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin…

    Wu Ling Zhi Traditional Herb Trogopterus Xanthipes Dung of Complex-Toothed Flying Squirrel Dried Trogopterus Dung – Trogopterus Dung and Chinese Herbal Medicine

    Nostokoukku

    On vastuutonta mennä räpsimään rahoitettujen kasvien esim. hietaneilikan siemeniä luvatta kenenkään maille, olkoonkin, että niitä on siellä joskus esiintynyt. Sen sijaan sopimalla kaupunkien kanssa vihreän asfaltin muuttaminen luonnonniityiksi on hyvä asia.

    Timppa Timppa

    Meillä on keissi luonnonsuojelijoiden kanssa.  Väittävät, että tasaikäinen moneen kertaan hakattu männikkö on boreaalista luonnonmetsää.

    Väittivät, että metsän hakkuuhistoria on poikkeuksellisen lyhyt.  Minulla on kirjalliset tiedot siitä, että tehtiin ”yli tilan” ainakin hakkuut 1916-21 (halkoja, muuta puuta ei ollut), 1929 (halkoja, tukkikauppa ei käynyt)  ja 1933(myytiin n 60 tilan tukkirungoista)  .  Puutakin jäi 1933 pystyyn peräti n 50 m3/ha, josta yhden tukin (6 tuumaa, 4,8 m) tukkirunkoja oli keskimäärin 11,4 kpl/ha.

    Olivat näemmä löytäneet myös uuden puulajin Suomen metsistä.  Nimittäin männyn, joka uusiintuu isompien puiden seassa.

    Ehkä saavat jossain mainetta.  En ymmärrä sitä, miksi pitää ajaa asiaansa selvillä valheilla.  Todistavat toki yleisen mielipiteen olevan oikeassa.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 91)