Keskustelut Puukauppa Suomen Sahat: Tasainen puuvirta varmistettava

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Suomen Sahat: Tasainen puuvirta varmistettava

    Metsäuutisissa on tuttua juttua. Sahojen huoli tuottamattomasta pääomasta on liikuttava. Haluankin esittää vastakysymyksen sahoille: Jos puuta olisi ollut tarjolla metsiemme kasvua vastaava määrä, mutta kantohinnat olisivat pysyneet jotakuinkin nykyisellään, paljonko puuta olisi ostettu nykyistä enemmän?

    Tuottamattoman pääoman makuuttamisesta johtuvan huolen taustallahan ei voi olla kantohintojen lasku ylitarjonnan seurauksena, eihän.

    Milloin saadaan jotain vastapainoa metsäteollisuuden ja sahojen yksipuolisiin julistuksiin? Kun tällaisen jatkuvan tykityksen tuloksena jo muutamat vakavasti otettavat kansanedustajat alkavat puhua puun pakkomyyntiverosta, ei kyse enää ole harmittomasta jutustelusta.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllä Jees H-valta on oikeassa, kyllähän nyt on puunmyynnin aika jos kerran on sellainen tilanne että sopivaa myytävää on.

    Nuo sahureitten valitukset puun panttaamisesta on ainaisia riesoja. Valitettavasti muutamat poliitikot eivät tajua, että ne kuuluvat pelin henkeen. Ainahan korttihuijaritkin on yrittäneet pelejä puhumalla voittaa.

    Puun myyjillä on avaimet käsissään monessa muussa asiassa, joilla saataisiin kustannustasoa alaspäin korjuussa. Yksi tärkeimmistä olisi saada leimikot isommiksi, esim kuvioita yhdistelemällä. Eli myydä puuta harvemmin, mutta enemmän kerralla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Taneli oikeassa noissa isompiin leimikoihin pyrkimisen tarpeissa.
    Mutta pieniäkin voi niputtaa jota minunkin kohdalla on Metsä-Group esim. mielestäni oivallisesti harrastanut. Eivät ne tule minun leimikkoon pelkästään vaan lähistöltä aina useampi kerralla tehtyjä.
    Hiukan vaatii omaakin kärsivällisyyttä varrota mutta nyt on alkamassa lähipäivinä jo toinen tämän kevättalven hakkuu ja pieni ala nytkin. Edelliseltä tuli vajaa sataneljäkymmentä mottia muistaakseni ja nytkin seuraava vain reilusti alle sadan. Tämä kauppa tehty jo viimetalvena ja vartoillut naapuripalstan hakkuuta tai paremminkin siihen soivaa keliä. Mutta kun malttaa ja pitää kiukuttelut pois pelistä niin sujuu ja tosi hyvin.
    Kun opitaan yhteispeli se tuo molempien laariin.
    Vuotuinen hakkuu jää yleensä hiukan alle tuhannen motin vielä mutta siihen yleensä kuuluu jo kolme-neljäkin leimikkoa.

    Santtu

    tuli ihan hyvä mieli, kun tällaista ketjua lukiessa. Mielipiteissä on metsänomistajien mielipiteitä, jotka ymmärtävät markkinataloudesta huomattavasti keskivertometsänomistajaa enemmän.

    Se, miksi ei lehdissä ole tämän suuntaisia metsänomistajien etuja huomioivia kirjoituksia.Katson tärkeimmäksi sen metsänomistajien edunvalvonnan puutteen.

    Metsäteollisuus ry ja Suomen sahojen mielipiteitä kyllä piisaa tiedotusvälineissä, varsinkin lehdissä.

    Olisi erityisen järkevää saada tiedotusvälineihin metsänomistajien etujen mukaista kirjoittelua, että valtiovaltakin rupeaisi metsätaloutta ymmärtämään yrittäjyytenä.

    Nyt tämä Suomen sahojen kirjoittelu on aika pahaa ropakantaa. Ilmeisesti jotku vielä uskoo, että joka vuosi myydään tasasesti, se olisi metsänomistajan etu.

    Ylitarjonta tilanteissa metsänomistajien tulisi voida ja osata käyttää jopa myynneistä pidättyvyyttä markkinoiden näin hoidellessa myös metsänomistajien etujen mukaisia asioita.

    nuori isäntä

    Nyt täytyy olla rohkeasti erimieltä muutaman arvostamani keskustelijan kanssa puun hinnasta. Tilastoja, kun katselee niin puun reaalihinta on laskenut, 07 oli poikkeus. Tällä hetkellä ollaan jossain 02 tasolla ehkä hieman alle. Aletaan olemaan hyvin lähellä 09 pohjaa. Tilanteeseen mielestäni ei voi olla tyytyväinen.

    Tuossa aikaisemmin yritinkin sanoa, että ammattimainen metsäyrittäminen ei automaattisesti tarkoita puun alennusmyyntiä vuosittain. Mielestäni metsäteollisuuden oletus näin tapahtuvaksi on metsänomistajien aliarvostamista.

    Ammatimaisuus tarkoittaa toki tehostamista, mutta se tarkoittaa myös aktiivista markkinaseurantaa, raakaa kilpailuttamista, analysointia ja laskelmointia jopa ”ennustamista” eli näkemyksen ottamista. Tulevaisuudessa miksei myös erilaisten yhteisöjen/osuuskuntien muodostumista ja ennen kaikkea oman etujärjestön syntymistä. Näinhän se puunostajakin toimii.

    Tällä hetkellä meillä ei ole kunnollista omaa etujärjestöä. MTK:lla riittää tekemistä maatalouden kanssa ja MHY ehkäpä keskittyy nimensä mukaisesti metsän hoitamiseen.

    On olemassa Metsäteollisuus ry, Suomen sahat ry, Energiateollisuus ry, jne. Nämä etujärjestöt lobbaavat omia etujaan päättäjiin ja julkisuuteen koko ajan. Missä on metsänomistajat ry tai puuntuottajat ry?

    Kuitupuunkasvattaja

    Olen Nuoren Isännän kanssa samaa mieltä.

    Varsinkin integraattiyhtiöt hommaavat työpanoksensa ja raaka-aineensa ympäri maailman. Tässä tilanteessa puunmyyjän on myös tutkittava paras mahdollinen asiakas omalle puutavaralleen.

    Tämä etujärjestöhuoli on aivan aiheellinen. Jotain pitäisi tehdä. Olen jo aiemmin ihaillut ruotsalaiskollegoita, joilla on omat Skogsägarnat ja jotka siis paikallisesti löytävät reittejä jäsentensä puutavaralleen ja tekevän myös omaa jatkojalostusta.

    Sinne MHY:n ja MG:n välimaastoon tarvittaisiin jotain uutta. Ilmari Kalkkisesta oli tänään MG:n lehdessä juttua ja aivan samaa asiaa pitäisi alkaa rakentamaan nyt uudelleen.

    jees h-valta

    Nuori isäntä maalaa nuoruuden innolla ja se on hyvä se mutta ehkä hieman lähempänä maanpintaa olisi turvallisempaa leijua.
    Hiukan liian korkealla ja kovaa vaikka olen toki itse pitänyt aina edistyksellisistä näkemyksistä.
    Mutta nuo omat puunvientihössötykset ja omat etujärjestöt eivät vain toimi eivätkä koskaan tule toimimaankaan. Ei myöskään mhy-organisaatiolta. Hiukan kovempia ”luita” tarvitaan vientikaupan bisneksen avaamiseen. Siellä tulee helppo avaus kyllä mutta hyvin vaikea lopetus kun huomaa että tuli myytyä ja luvattua hiukan liikoja. Varsinkin kun siellä ei ole tarjolla yhtään ”kääntämätöntä kiveä”.

    Puun takaa

    Älähän nyt Jesse väheksy puunviejiä! Metsäliittohan aloitti aikoinaan nimenomaan puunviennillä, kun riistokapitalistit eivät maksaneet kunnolla suomalaisisäntien puista!
    Taasen 90-luvun laman aikaan ainakin meiltäpäin laivattiin paljonkin kuusitukkeja Japaniin, kun kotimaan hinnat oli mitä oli.
    Erikoispuita taasen menee vientiin nykyäänkin.

    jees h-valta

    En missään nimessä väheksy nykyisiä puunmyyjiä ja viejiä.
    Vaan varoitan vain turhasta kaahotuksesta jolla kuvitellaan että sinne vain mennään simppelisti takki auki. Mitähän puuntakunen ne siellä vuosikymmeniä hääränneet ovat mielestäsi tehneet?
    Hakeneet käsittääkseni joka aukon kovalla keskinäisellä kilpailulla johon on hiukankin ollut haisua tapulitavaran hinkusta.
    Voi sinne mennä takki auki kovalla yrityksellä. Mutta on sieltä tultu takaisinkin eikä aina ole enää ollut sitä takkiakaan.
    Suurin surminkaan en toivo kenenkään metsänomistajan tuhoavan omaisuuttaan näihin viritelmiin.

    Gla Gla

    Jessen kommentti yhteistyöstä naapureiden kanssa edustaa ihailtavaa aktiivisuutta, jolla pelastetaan se, mitä pienten leimikoiden kohdalla pelastettavissa on. En tiedä, kuinka pitkiä matkoja motokuskilla ja ajokoneella riittää kanttia yleisen liikenteen tietä pitkin koneella ajella, tuskin kovin pitkiä matkoja, joten tuo systeemi taitaa toimia käytännössä vain rajanaapureiden kanssa. Metsäautoteillä käyttökelpoinen alue hiukan laajenee, mutta on silti varmaan aika suppea.

    Tästä huolimatta pyrin itse niputtamaan leimikot, tavoitteellinen alaraja on 300 m3. Monen mielestä varmaan puuhastelua, mutta tuo on minun mahdollisuuksieni rajoissa. Tavoitteena onkin kasvattaa puustopääomaa sekä nykyisillä tiloilla, että hankkimalla lisää maata. Ja säilyyhän noissakin yhteistyömahdollisuus naapureiden kanssa. Sadan kuution kaupoissa tulee sama byrokratia kuin 1000 kuutiossakin, joten mitään etua pienipiirteisestä toiminnasta ei mielestäni missään olosuhteissa ole.

    jees h-valta

    Glalle, kyllä ne niillä motoilla aina noin kilometrin ainakin tienpäällä sehlaa. Eihän se varmaan mikään ajonautinto ole mutta syrjäisiä hiljaisia metsäteitä kyllä aika pitkiä siirtoja on näyttänyt ajamalla menevän. Jopa pitempiä kuin itsekkin edes kuvittelin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)