Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Planter Planter

    Siirretty toisesta ketjusta:

    Tuttu viljelijä joutui aitaamaan omentarhansa 2m korkealla tukevalla riista-aidalla. Miksi lammastarhoja ei aidata vastaavasti, vaan revitellään lampaanraadoilla?

    lisäys: Kyse on ammattimaisesta hehtaarien tarhasta, aiheuttaa yhtälailla kustannuksia ammatinharjoittajalle, kuin lammastarhaajalle.

    Ehkä taustalla on se, että tapetusta lampaasta saa täyden korvauksen, kun on näyttää verinen raato. Näyttö syödystä omenasta on vaikeampaa, kun se on prosessoitu peuran suolistossa ja jäänteet ripoteltu maastoon. Omenatarha on pakko aidata, mutta lammastarhaa ei kannata, koska vahingoista saa korvauksen, se on edullisempi tapa. Olisiko näin?

    Metsuri motokuski

    Sehän on ainoa keino hoitaa hirvieläinkantaa jos metsästystä ei ole. Täytyy vain muistaa että suurpedot voivat aiheuttaa muutakin vahinkoa. Alaskassa karhut tuhoavat paljon omaisuutta ja kotieläimiä. Yellowstonessa on aika vähän asutusta joten haitat on vähäiset. Meidän täytyy sitten hyväksyä vahingot varsinkin silloin kun luonnossa saatava ravinto vähenee. Nuo pedotkin osaavat ajatella. Ottavat ruuan sieltä mistä helpoiten saavat.

    mystinen_metsätyömies

    Harmikseni en muista mistä luin juttua Yellowstonen nykytilasta. Ei ole niin ruusuista kuin vihreän aatteen pönkittämiseksi tehty luonto dokumentti antaa ymmärtää.

    Ola_Pallonivel

    Susi auton keulassa ei tapa kuskia. Toisin kuin hirvi saattaa tehdä, ja useasti tekeekin.

    Tolopainen

    Tänään hirvikolaripaikalla. Oli ollut äärettömän hyvää tuuria, iso hirvi toisena osapuolena. Eikä henkilövahinkoja. Osuma hirven päässä, oli sarvikin irronnut  ja välitön kuolema. Kyllä tulee Riistakeskuksen pyynnin pysäyttämiselle hintaa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Yellowstone Wolf Project Reports. Tuolla kun hakee, niin löytyvät raportit susiprojektista vuodesta 1995 lähtien.

    Tomperi

    Ei se noin mene että peto säätelisi saaliskantojaan, tottakai se haluaisi maksimoida ruokansa.  Se menee toisin päin, kasvin syöjien populaation koko säätelee petokannan kokoa.

    suorittava porras suorittava porras

    Yli 200 koti-tai tuotantoeläintä(porot ei mukana) on jo nyt päätynyt vuoden kuluessa susien saaliiksi. Susi tappaa Suomesta kotieläintalouden huomattavasti aikaisemmin ,kun se pystyisi saamaan aikaiseksi kovinkaan merkittävää lovea hirvieläinkantaan.

    Planter Planter

    ”Harmikseni en muista mistä luin juttua Yellowstonen nykytilasta. Ei ole niin ruusuista kuin vihreän aatteen pönkittämiseksi tehty luonto dokumentti antaa ymmärtää.”

    Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Luonto-ohjelmat on leikattu ja koostettu markkinoiti mielessä, niistä ei saa oikeaa kokonaiskuvaa. Samoin googlella löytää ihan mitä tahansa omaa ideologiaa pönkittävää tietoa. Pitää aina yrittää selvittää tiedon alkuperä.

    Esimerkki:

    Anton edellä viittasi Yellowstone vuosiraportteihin, ne löytyvät tällaiselta sivustolta:

    https://www.nps.gov/yell/learn/management/ycrannual_report.htm

    Osoitekentässä  .gov tarkoittaa, että sivusto on varattu ja tarkoitettu Yhdysvaltojen hallinnon ja viranomaisten käyttöön. Kyseessä ei ole vihreän aatteen sivusto. Aina voidaan tiestysti pohtia, josko sielläkin vihervassarit ovat soluttautuneet hallitukseen ja väärentäneet tietoja….mutta sitten menee jo liian vaikeaksi ja salaliittoteoriaksi. Eli tältä .gov sivustolta löytyy luotettavinta tietoa Yellowstonen susien vaikutuksesta luontoon.

    Valkohäntäpeurojen osalta Suomesta löytyy nihkeästi tietoa. USAssa asiaa on tutkittu paljon ja omat sieltä kaivamat tiedot ovat lähtöisin joko .gov tai yliopistojen sivustoilta, muihin ei voi luottaa.

    Suomessa ei vastaavaa yhtä suurta luonnonpuistoa ole kuin Yellowstone, mutta lähinnä vastaava on Värriön luonnonpuisto. Yellowstonen pinta-ala on noin 9000 neliökilometriä, Värriö 125. Siellä on Helsingin yliopiston tutkimusasema. Se on liian pieni suurpetojen vaikutuksen tutkimiseen, mutta  esimerkiksi pienpetojen vaikutuksesta linnustoon saa jo melko luotettavaa tietoa.

    Suomalaista hirvieläintiedon tuottamista olen kritisoinut siitä, että sen tuottavat vain metsästäjät ja se on piilotettu sekä tavallisilta metsästäjiltä, että kaikilta muilta. Siksi asiasta tihkuva tieto ei ole luotettavaa, kuten on nähty. Pitäisi olla vastaava ”valtioneuvosto.fi” sivusto, jossa kaikki tämä kaikkia ihmisiä koskeva tieto jaetaan kattavasti.

    Erilaisten edustajien roiskaisut keskustelupalstalla petojen vaikutuksesta voi jättää omaan arvoonsa, aina pitäisi esittää vähintääkin mistä kyseinen tieto on peräisin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saalistajien vaikutus saaliiseensa on kahtalainen: suora saalistus eli kuolleisuuden säätely, ja epäsuora vaikutus jossa saalistajan läsnäolo vaikuttaa käyttäytymiseen, ravinnon hankintaan ja lisääntymiseen. Yellowstonessa tämä näkyi siinä että hirvet vähenivät enemmän kuin mitä susien suora saalistus vaikutti.

    Ilmiötä on tutkittu viime vuosina Konneveden tutkimusasemalla myyrillä. Esimerkiksi melko tuore väitös aiheesta viime vuodelta (linkki).

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/pelon-haju-varoittaa-metsamyyran-kavereita?publisherId=69817172&releaseId=69879285

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 291)