Keskustelut Metsänhoito Taimien merkkaus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 90)
  • jpjulku jpjulku

    Kuusen pääasiallinen pituuskasvu ajoittuu Suomessa touko- ja kesäkuuhun. Syyskuussa kuusi voi vielä kasvatella hienojuuria.

    Kokenut kaiken tietää

    Niitä kohteita on vähän erilaisia. Minulla painui  metrisetkin kuusentaimet lakoon eräällä pellon metsityksellä, ohdake joka lakosi räntäsateessa päälle oli n 2,5 m, nokkonen vajaa 2 m. Oli myrkytetty, ja myrkytettiin ainakin kolmesti kokonaisuudessaan. Eipä siihen luontaisesti ollut tullut yhtään taimea, muutama juurivesa piiriojan toisella puolella kasvavista. Oikeasti rehevällä kohteella 1,2 m on minimi pituus merkkikepille.

    Gla Gla

    Juuristo ratkaisee edellytykset maanpäällisen osan järeytymiseen. Jos taimi viettää pituuskasvun jälkeisen ajan heinikossa vajaalla yhteyttämisellä, ei juuristo kehity, eikä seuraavan vuoden kasvulta kannata liikoja odottaa.

    jpjulku jpjulku

    Lähtökohtaisesti hyvä taimi lähtee tarhalta sellaisena, että sillä on jo valmiina riittävä juuristo ylläpitämään taimen kasvua. Ainavihannat lajit aloittavat yhteyttämisen jo varhain keväällä. Sitä, miten pitkään yhteyttäminen loppukesällä jatkuu ja mikä on loppukesän ja alkusyksyn rooli yhteyttämistuotteiden kokonaistuotannossa ja -merkityksessä, minä en tiedä. Ja olen melko varma ettei myös Gla tiedä kaikessa näsäviisaudessaan. 🙂  Tarkasti ottaen taimihan voi itse asiassa hyötyä varjoisuuden lisääntymisestä loppukesää kohden. Sen takiahan taimitarhatkin käyttävät lyhytpäiväkäsittelyä, joka pysäyttää taimen pituuskasvun, edesauttaa silmun muodostumista ja käynnistää karaistumisen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Havupuun taimissa loppuu pituuskasvu päätesilmun muodostumiseen. Koivu jatkaa venymistä pitempään, mutta kuinka pitkään, osaisiko joku kertoa? Juuristo kasvaa niin kauan kuin kasvukautta riittää, samoin paksuuskasvu. Taimi osaa kyllä syksyllä talveentua kun lämpö vähenee ja päivä lyhenee, se saa siis luonnon lyhytpäiväkäsittelyn.

    Gla Gla

    Juu, näsäviisaana voin todeta, ettei luonto ole vielä kehittänyt kuusta varjossa valoisaa paikkaa paremmin kasvavaksi. Ja istutuksen jälkeen kestää taimella vuosia selättää villinä rehottava heinikko.

    Ihan perusasia on yhteyttäminen. Toki syksyllä päivän lyhentyessä yhteyttäminenkin vähenee.

     

    jpjulku jpjulku

    Kyllähän se lämpö vähenee ja päivä lyhenee taimitarhallakin, mutta tästä huolimatta lyhytpäiväkäsittelyä yleisesti käytetään. Olettaisin, että käytön taustalla on aika vankka tieteellinen tutkimus sen eduista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mellanå Plant kertoo lyhytpäiväkäsittelystä:

    Kuusen- ja koivuntaimien pituuskasvua ja verson karaistumista ohjataan lyhytpäiväkäsittelyllä. Taimet peitetään suurella pimennyskankaalla, jolloin niille syntyy vaikutelma pidemmistä öistä – merkki lähestyvästä syksystä ja talvesta. Tämä pysäyttää pituuskasvun, edistää verson puutumista ja karaistumista, mikä on tärkeää talvenkestävyyden kannalta. Olemme käyttäneet tätä menetelmää  jo lähes 25 vuotta, se on osoittautunut erittäin toimivaksi – tuloksena vahvempia taimia.

    Mielenkiintoista että männyllä tätä ei käytetä.

    jpjulku jpjulku

    GLA, nyt missasit pointin. Kertauksena se oli: Heinä ei varjosta ratkaisevasti taimea pääasiallisen yhteyttämis- ja pituuskasvujakson aikana. Ja pituuskasvu on se, jonka avulla taimi pääsee heinikkoa karkuun. Omiin kokemuksiini perustuen minä teen heinäämistä ainoastaan ennen lumentuloa, jos ylipäätään teen.

    Visakallo Visakallo

    Olemme täällä suurimman osan, eli n. 80% kuusentaimista istuttaneet syksyllä, sillä maapohjat ovat meillä siihen soveltuvia. Täällä Päijä-Hämessä kuusentaimien juuret kasvavat syksystä riippuen aina marraskuulle asti. Asia on tullut selvitettyä pelkästä uteliaisuudesta. jpjulku on aivan oikeassa siinä, että syksyllä valmiiksi juurtunut kuusentaimi saa keväällä todella lentävän lähdön, eikä heinät ehdi perässä, paitsi tietysti saniainen ja vatisto.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 90)