Keskustelut Metsänhoito Taimien merkkaus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • jpjulku jpjulku

    Kyllä LP-käsittelyä käytetään Suomessa myös männyllä, mutta edut eivät ilmeisesti ole yhtä merkittäviä. Jos tilaat Suomessa taimia syksykesällä istutettavaksi, ne ovat todennäköisimmin LP-käsiteltyjä.

    Gla Gla

    Kun juhannuksen jälkeen on kasvukautta jäljellä 2-3 kk, on siinä ihan riittävästi yhteyttämisaikaa jäljellä. Silloin myös lehti- ja neulasmassa on suurempi kuin kesken pituuskasvukautta. Taimella suhteellinen kasvu on merkittävää, joten myös yhteyttävän pinta-alan kasvu on merkittävää.  En käsitä tarvetta väheksyä tätä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos jp tarkennuksesta; tämä käy järkeen että pituuskasvun halutaan olevan päättynyt männyn syysistuksessa.

    jpjulku jpjulku

    En väheksy sitä. Minä vaan suhteutan sitä työtä, mikä syntyy taimen pitämisestä koko kasvukauden heinästä vapaana siihen etuun, mikä siitä ehkä voi syntyä. Sanon ehkä voi sen takia, että varjoisuuden lisääntymisestä kasvukauden loppua kohti voi olla taimelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

    Gla Gla

    Minä otan huomioon myös riskin epäonnistumisesta. Jokainen tällaista heinikkoa käsitelyt tietää, miten toivotonta taimien etsiminen on ja miten silti raivausveitsi ajoittain katkaisee taimen. Ja miten hento varjossa kasvanut taimi vapaaseen verrattuna on. Taisin sanoa, etten ole kuusta täydennyksessä käyttämässä, kun sen osuutta uudistamisessa minimoin. Ja miten lumi kaataa heinän taimen päälle.

    Alan kallistua glyfosaatin kannalle. Vähentää turhaa työtä melkoisesti, eikä ole niin tarkkaa ajoituksen kannalta. Vaikuttaa seuraavanakin vuotena. Tavaraakin on jäljellä. Kepit ja tuon tason heinääminen taitaa olla puuhastelua, jota pitää välttää kun tuottavampaakin työtä on olemassa.

     

    Metsänkävijä

    Itse käytin Siekkelin keppejä rehevässä kohteessa, joka tuli oston kautta omistukseen ja hakkuusta oli mennyt jo tovi. Keppien laitto oli varsin suuri työ ja kustannuskin, mutta olen tuossa kohteessa ollut tyytyväinen niihin. Siellä on saanut kaivaa ja etsiä taimia viteliköstä useampaan kertaan parin kesän aikana. Nyt se on jo voitolla.

    Glyfoakin maatalousurakoitsijan toimesta olen käyttänyt onnistuneesti toisessa kohteessa. Siellä pelkäsin olisiko suopellon luontaiset mäntytaimien alut kärsineet käsittelystä. Mutta ei, sinne tuli nopeasti luontainen mäntytaimikko.

    Yksi reheväpohjainen pellon täydennys olisi tulossa ohjelmaan. Täytyypä harkita tuota kuusen syysistutusta.

    Gla Gla

    Glyfosaatilla olen toisaalla ruiskuttanut laikkuja taimien ympärille. Taimet olen suojannut ruiskutuksen ajaksi. Ei siis mitään traktoriruiskua peltoviljelyn tyyliin. Laikut erottuu kivasti heinikossa. Ohdaketta yms. niihin siemenpankista kasvaa, mutta heinäys on silloin jo helppo homma ja kasvusto on harvaa.

    Talven törröttäjiin muuten ihastuin pari vuotta sitten, kun seurasin pikkulintujen ruokailua niissä. Ohdakkeet on hyviä ja niitä koitankin säästää taimikoissa, elleivät pahasti ahdistele puun taimia.

    Nostokoukku

    Erityisesti tikli on erikoistunut ohdakkeisiin ja takiaisiin. Tuo lähes tropiikin lintujen värinen lintu on erikoinen näky varsin värittömässä talviluonnossa.

    Normandy Normandy

    Itsekin olen kateellisena katsellut naapurin syysistutettuja kuusentaimia. Tulen käyttämään enemmän, mutta en ole ihan varma onko se mitenkään lopullinen ratkaisu tuollaista metristä elefanttiheinää kasvavalla unohtuneella alueella.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Kahlschlag, niin mitä sitten jos on hävinnyt heinän alle? Se että sinä et näe taimea ei tarkoita sitä ettei sitä ole.  Ei heinä kuusentaimea tapa.”

    Jpjulku, sitähän ei tiedä, enkä halua kokeilla. Mittasin siltä taimikoltani istutusta seuraavana kesänä paikoin 170 cm korkeaa heinää (oliko jotain saraa???) 30 cm taimen vierestä. Kyllä sellainen sara tai vastaava painava heinä nitistää kuusentaimenkin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)