Keskustelut Metsänhoito Taimikon aitaaminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)
  • Taimikon aitaaminen

    Pakko keksiä jokin suoja taimikolle. Päätehakkuukypsä leimikko on paikassa, jossa ovat hirvet vaeltaneet niin kauan kuin muistan. Ilmeisesti paikka siirtyy hirvisukupolvelta toiselle. Edellinen lähellä oleva taimikko on raiskattu. Eikä raiskaajia ole saatu edesvastuuseen.Tuleva leimikko olisi pakko uudistaa männylle, istuttaen.
    Jos metsä olisi omalla takapihalla voisi taimikkoa vahtia ja suojata helpommin, mutta kun se on keskellä korpea. Siellä on mahdotonta yrittää suojautua talvella nauhoilla, sähköpaimenella tai vastaavilla.

    Ajattelin, että ennen ennakkoraivausta käyn leimikon rajat läpi ja merkkaan mahdollisimman tasaisen rajalinjan, jolle jätetään aitatolpiksi soveltuvat puut pystyyn sopivin välimatkoin. Istutuksen jälkeen vedän 2m korkean riista-aidan taimikon ympäri ja sidon merkattuihin aitatolppapuihin.

    Helpointa olisi UV-suojattu PVC-riista-aita, joka painaa vain 15kg/100m rulla.
    Kestänee hirven törmäyksen, kunhan ei osu täydessä vauhdissa aitaan. Pitempiaikainen kestävyys on kuitenkin kysymysmerkki, koska muovit yleensä haurastuvat UV-suojauksesta huolimatta.

    Sinkitty teräsverkko painaa lähes 100kg/100m rulla, on jäykkää ja painavaa käsitellä, mutta 50m rullilla ehkä pärjäisi. ”Akseli” rullan läpi ja kahdessa miehin marssimaan purkaen rullaa.

    Mitä tämä sitten maksaisi. ALV:n ja verovähennyksen jälkeen 1,5€/m luokkaa.
    Parin hehtaarin ympärys on 600m, eli aitakustannus noin 900€ paikkeilla, koska niitä tolppia ei tarvita.
    Jos sama aitaverkko kestää vaikka kolmen taimikon suojaamisen, niin sitten kustannus,300€, alkaa olla siedettävällä tasolla.

  • kepa

    Se nyt on aivan turhaa se lippujen ja lappujen täyttäminen.Suuri osa hirviukkoista ainakin täälläpäin on äärimmäisen laiskoja menemään metsään koska tieverkostot ovat nykyään niin hyvät.Se on mukavampi ajella autolla pitkin teitä ja sitten luullaan että ei niitä hirviä oo.Semmoset joilla on viitseliäisyyttä ja käyvät metsässä tunnustavat tilanteen.
    Viime syksyn aloitus oli hyvä esimerkki.Koko syksy ja kesä oli valitettu että hirviä ei ole.Sitten kun pyynti alkoi niin ensimmäisenä päivänä nähtiin 7kpl eri hirviä pienellä aluueella mutta eivät saaneet saalista .Toisena päivänä saalista tuli jo kolme.Siitä muutama viikonloppu ja pyyntiä piti ruveta rajottamaan että ei heti luvat lopu.
    Ei käytännössä maattomilla maanomistajilla joita valtaosa pyyntimiehistä on , ole realistista käsitystä kannasta koska ei ne käy metsässä ennen pyyntiä kuin muutaman kerran.Kaikki perustuu mutuun .Kun taas tämmöset meikäläiset jotka työkseen liikkuu metsissä pystyvät arvioimaan tilanteen realistisesti.
    Ei se niinku suorittavakin sanoo”ajelevansa ohi” kerro mitään todellisesta tilanteesta.

    suorittava porras suorittava porras

    #”Miksi viime talvena minun 6ha hyvin hoidettu männyntaimikkoa turmeltiin oikein useamman elikon toimesta?”#

    …ja asiasta on luonnollisesti tehty dokumentit korvaushakemusta ja pyyntilupien määrään vaikuttamista varten ?
    Paikallinen hirviseurakin on imeisesti saanut kirjallista viestiä vanhalta kokeneelta jäseneltän lupamäärien kasvattamisen pohjaksi …??

    Täällä on useaankin otteeseen todettu , että se mitä läheisen naapurin metsissä tapahtuu tai ei tapahdu vaikuttaa helposti asiansa hyvin hoitavien metsänomistajienkin hirvivahinkoihin . Jos lähistöllä on hirviä erityisesti kiinnostava ympäristö , voi lähialueillakin olla hirviongelmia .
    Taimikoiden hoitotoimia tehostamalla vahinkoja on mahdollista vähentää . Kuitenkin niin kauan , kun Suomessa hirviä yleensä tallustelee , tapahtuu jossakin jonkinasteisia vahinkoja . Sitä ei voi kukaan kiistää .

    Metsuri motokuski

    Noinhan se on kuin suorittava totesi. Istellänin on jo hyvään ikään ehtinyt hirvikoira jota olen käyttäyt monta vuotta porukkamme mukana. GPS:lla on mukava seurata koiran toimintaa ja se on jo oppinut tietämään jokaisesta ajoalueesta ne parhaat hirvipaikat. Se kiertää ne heti ensimmäiseksi kun alueelle koiran päästää irti. Hyvin usein (melkein aina) hirvet löytyvät näistä vakiopaikoista.

    Usien täälläkin on kirjoitettu hirvikannan koosta ja siitä että metsästäjät eivät ilmoita todellista kannan kokoa. Tai sitten lupia ei haeta riittävästi. Tuohon lupien riittävyyteen ei olekkaan niin helppo vaikuttaa kun aluekohtaiset kiintiöt ovat olemassa. Toisekseen hirvikannan koosta pidetään tilastoa hirvihavaintokortilla jokaisesta metsästyspäivästä. Siinähän ilmoitetaan kaadetut hirvet ja nähdyt hirvet. Tuo nähdyt hirvet antavat alakanttiin arvion hirvikannasta. Lumien aikaan jäljistä voidaan todeta aika tarkkaankin kuinka paljon hirviä alueella on. Mutta jos niitä ei ole nähty niin ne jätetään ilmoittamatta. Usein on niin että alueella on kaadettu sekä nähty paljon vähemmän hirviä mitä jälkihavainnoilla voidaan todeta. Esim jos koira haukkuu hirveä ja se menee naapurin puolelle eikä sitä näe kukaan niin se pitäisi jättää ilmoittamatta.

    Tosin kyllä syksynjahdin lopuksi tehdään hirvikanta-arvio alueen hirvikannasta. Siinä otetaan huomioon nähdyt ja näkemättä jääneet hirvet. Tämän arvion metsästäjät kyllä tekevät ihan realistisen havaintojeni mukaan. Ei ainakaan alakanttiin niillä alueilla joissa itse toimin. Tuota hirvihavaintokorttia voisi vielä kehittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En vieläkään oikein ymmärrä, kun en metsästä, mikä ongelma tässä hirvikannan arvioinnissa on. Havaintokortti kuulostaa hieman, hm, epätieteelliseltä verrattuna riistakolmiohavaintoihin, jotka tehdään joka vuosi samalla tavalla. Eikö riitä, että hirvikannan kehityssuunta ja taso tiedetään kolmioilaskennasta riistakeskusaluetasolla ja paikallistasolla metsänomistajien tekemistä taimikoiden tuhohavainnoista? Alueelle tulevasta kiintiöstä (riistakeskusalueen kannan perusteella) voitaisiin sitten kohdistaa suurempi osa niille alueille joissa tuhoja ilmenee.

    Metsäuutisten mukaan:

    ”Kyselyn mukaan joka kymmenennellä tilalla on hirvivahinkoja havaittu runsaasti. Joka kolmas metsänomistaja on todennut hirvien aiheuttamia kasvu- ja laatutappioita metsissään.

    Yleisin tapa välttää hirvituhoja on valita metsiä uudistettaessa puulajiksi kuusi, joka ei kelpaa hirville. Muita keinoja vähentää hirvivahinkoja ovat esimerkiksi lehtipuuston perkaaminen tai taimisuojien ja hirvikarkotteiden käyttö.”

    On se hirveää, etenkin se, että 60 % metsänomistajista on tyytyväisiä kannan tasoon, edellä kuvatuista tuhoista ja lisäkustannuksista huolimatta!

    Sekin on hirveää, että joku ehdottaa että Pohjois-Suomessa pitäisi luopua puuntuotannosta ja syöttää loputkin hirville ja poroille. Ei pelkästään rauduskoivu, vaan muukin metsäluonnon monimuotoisuus on kaventunut Lapissa. Mitä tämä on vaikuttanut esim. lintukantoihin, sitä ei tiedetä.

    Metsuri motokuski

    Riistakolmio lasketaan kolmen miehen voimin linjassa kulkien ja sen perusteella lasketaan havainnot ja talvisin myös jäljet. Riistakolmio ei ole kuin otos kyseiseltä alueelta. Kuten tiedetään niin hirvet eivät jakaudu tasaisesti vaan tietyt alueet ovat suosituimpia kuin muut mm ravinnonsaannin kannalta. Nämäkin alueet muuttuvut eri paikkoihin vuosien aikana. Toisaalta hirvillä on ns talvehtimisalueet ja kesäalueet ja siten kanta saatta vaihdella paljonkin. Nyt näillä uusilla hirvitalousalueilla pyritään mm siihen että alueen sisällä olisi kumpiakin ja siten hirvikannan koko olisi paremmin ennustettavavissa. Ennen kun oli kuntakohtainen jako niin toisen kunnan alueella oli vahvempi hirvikanta talvella ja toisen kunnan alueella kesällä. Riippuen siitä kumman kunnan alueella sen alueet hirvet kulloinkin oli siihen vuodenaikaa.

    Hirvihavaintokortti on pienellä viilauksella erinomainen kapistus hirvikannan arvioimisessa koska se antaa realistisemman kuvan kunakin metsästyspäivänä alueen hirvistä syksyn aikana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aha, nyt ymmärrän: hirvihavaintokorteista on apua viime hetken viilaukseen seurueiden kaatomäärien yhteen sovittamisessa. Jos ne havainnot tallennetaan nettiin metsästysseurueiden sivuille saman tien, voidaan vähähirvisiltä alueilta vapauttaa lupia käyttöön tihentymäalueille (sovellus on jo olemassa).

    Metsuri motokuski

    Juuri näin. 🙂

    Pete

    Aitaamiseen ei missään nimessä saisi/pitäisi olla tarvetta millään Suomen kolkalla. Hirvikanta pitää hoitaa niin alas, että jokaisella kylällä voidaan kasvattaa metsänomistajan valitsemaa suomalaista puulajia joko kylväen tai istuttaen. Silloin on hirvikanta liian suuri jos rauduskoivua ei kannata istuttaa metsäisen alueen keskelle ilman pelkoa isoista syöntivioituksista. Sama juttu männyn istuttamisen suhteen.

    Rauduskoivu lähtee yleensä sellaiseen kasvuun, että taimikonhoitoa ei edes tarvita. Silloin ”hoitamattomuus” ei voi olla sellainen syy, että metsänomistaja olisi itse vastuullinen tuhosta.

    Suorittava. Asia on kuules niin, että hirvikanta on monilla alueilla aivan liian suuri. Talvikantaa pitää laskea reippaasti. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että Suomeen syntyy alueita joissa hirviä ei juurikaan ole. Eli joidenkin seurojen saalismäärät tippuvat hyvinkin reippaasti. Ja tämä on oikein. Nimittäin hirvenmetsästys ei ole mikään perusoikeus.

    arto arto

    Heitetäämpä ajateltavaa. Omat havainnot hirvituhoista. Kaikki jotka olen huomannut ovat istutus taimikoissa, kylvö taimikot säästyvät ainakin meilläpäin, Yksi kokennut hirven sielunelämään perehtynyt konkari heitti ajatuksen, istutus taimi kasvatetaan apulannalla se on mehevämpi kuin normi metsä mänty siksi hirvi syö istutus männiköitä liekkö jokin muu tehnyt samoja havaintoja, meillä aina kylvetty siemmenellä ei koskaan hirvituhoja.

    Planter Planter

    Kyllä tuo pitää paikkansa, että istutustaimi maistuu hirvelle paremmin kuin luontaisesti syntynyt tai kylvetty. Kylvetystä taimikosta tulee myöskin tiheämpi joten on varaa syödäkin joku välistä.

    Ongelmana itsellä on lahot kuusikot mäkien rinteillä, jotka olisi uudistettava männylle. Maaperä on hienojakoista hiesua ja männylle hieman rehevää. Ei onnistu kylvämällä, roustekin vielä vaivaa.
    Pitäisi saada istuttaen mahdollisimman tiheä taimikko, jottei tule liian oksaista. Hirvet harventavat, niin että paikoin on enää 1000 tainta/ ha.
    Tulee pelkkää susipuuta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)