Ootkos Jees muuten käyttännä sähköaioissa aurinkopaneeleita? Nykyäänhän ne on nii halapoo tavaroo tuolla Saksan mualla… Kulutushan nuissa paimenissa ei mikään hirmunen taia olla, nii meleko pienellä kustannuksella sais keväästä syksyyn toimimaan sähköaian paneeleilla.

Juuri olin aidan sisällä H-vallan tiluksella päivän kuusikossa nuoren metsän hoidossa. Kun ajelin sinne naapuri siinä jo varoittelikin että viisi hirveä pelätti taimikostaan pois. Olivat käyneet muutaman kymmenen metrin päässä aidasta ja kiertäneet siitä Nakkilan suuntaan. Aita on kylmä joten aivan hyvin toimii ”ohjurina” ohikulkumatkalla olevillekkin laumoille. Naapuri syötti mäntytaimikkoaan jälleen kerran ja haavikko alle sadan metrin päässä selvisi jälleen nollatuho-toleranssilla. Se miksi myös kuusikko on aidan sisällä johtuu helpommasta aidan muodosta kun ruveta mäen syrjiä myöten kiertelemään. Kannattaa aina pohtia myös hirvien ”logiikkaa” noiden kulkusuuntien suhteen jos aitaa. Hirvi väistää helposti, takaisin palaa erittäin huonosti.

N 15v sitten minulla oli pieni raudusistutus metsän keskellä hirvituhoalueella.Aitasin aluksi yhdellä keltaisella muovisella hirvinauhalla.Siitä elukat kävelivät läpi ja aita oli toistamiseen poikki.
Sitten pistin kolme nauhaa päällekkäin ja aita piti senjälkeen täydellisesti.Tuommoinen muoviaita n aika tuuli – ja lumiherkkä.
Kolme nauhaa päällekkäin vaatii jo tukevat tolpat, kulmatreevat ja aita muutenkin työläs rakentaa

Minulla on ollut 15 vuotta akkukäyttöinen paimen ja yksinauhainen aitalanka alueella, joka on noin 1,5km päässä. Nyt langalla on pituutta n. 1 kilomerin verran ja sisällä on noin 5ha männyntaimikoita. Dieselin-henkilöauton akku kestää 4 viikkoa. Kannattaa olla tarkkana, että akku ei pääse kokonaan tyhjenemään, saattaa näet mennä pilalle. Lumien sulettua, kun autolla pääsee aidalle laitan aitaan virran ja syksyllä taas ennen lumien tuloa haen paimenen ja akun pois. Lisäksi saippuoin aitalankaa kerran kuukaudessa kahdessa rexona-saippualla. Talvella saippuoin lankaa sitten parin kuukauden välein.
Tänä talvena, kun tuolla alueella on ollut toimintaa ja joka viikko käytyä, niin aitaa en ole saippuoinut. Lisäksi hirvet ovat nyt parin viime vuoden aikana vähentyneet siinä määrin, että ei niitä ole näkynytkään.
Menneinä vuosina mielestäni aita on suojannut männyntaimikot hyvin ja nyt parin vuoden sisällä poistan aitaa ainakin 3 ha alalta vanhoja jo yli viisimetrisiä taimikoilta, joille hirvet ei voi enää mitään. Joudun kyllä lisäämään saman alan uutta taimikkoa aidan sisään jo ensi vuona.
Ajatuksena tuolle saippuoinnille on, että hirvi haistelee turvallaan nauhaa ja saa sähköiskun ja sitten pimeälläkin haistaa aidan paikan ja osaa varoa.

Pieni talvitiedote Pohjois-Satakunnan h-haapataimikoiden aitauksilta. Kuljin ne lauantaiaamupäivällä siellä ympäri ja totesin että aidat talvehtineet hyvin vaikka hiukan haasteellinen talvi onkin ollut. Pari paikkaa oli painunut alas kun hanki oli jäätynyt kovaksi ja alin nauha oli jäätynyt aika syvälle lumen alle. Vapautin ne ettei muovitolpat luonnu luokalle. Muuten hyvin säilynyt ”kylmänä” ja vain jänikset hiukan napsineet jokusen haavan poikki.
Ilvekset ovat vasta nyt jäljistä päätellen ilmestyneet maisemaan joten tietää ”jusseille” kovia aikoja.
Helppo keikka ja pääasia oli päästä ”praakaamaan” motokuskin kanssa. Mukava nuorimies ja olisi ottanut hyttiinkin mutta lähdin H-valtaan iltapäiväksi vielä hiukan sahahommiin. Komea uusi iso Ponsse ja tuntui menevän kuin sukkasiltaan ison kallion päälläkin.
Ja eihän ne konetyöt kannata, eihän?