Olen kyllä saanut kohtalaisen helposti ja kohtalaisen tarkasti hieman isommatkin puut Raivurilla tekemällä sahaukset puun takkaa, eli siis ”vänkärin suunnalta”. Usein menen jopa tuon ison puun ohi ja käännyn siitä – sahaan työntävällä terällä niin syvälle kuin menee, sitten vetävällä terällä oikealta puolen mielellään niin, että rungon vastapuolelle jää pitopuu, joka varmistaa, että puu ei kaadu sinnepäin, missä minä olen. Sitten pukkaan puun kumoon ja sahaan sen irti kannosta.
Näin saan puun tarkasti siihen, mihin sen haluan.

Toki jos noita isoja puita on enemmän, tai kerään niitä polttopuiksi, käytän Pikki-tilhiä, joka on niin kevyt, että se voisi olla taskussa raivatessa.

200 millisellä terälläkin katkeaa täysin 15 senttinen puu ja 225 millisellä 17,5 senttinen puu, jos niin haluaa – ja ilman mitään kaatolovi pelleilyä.

”Taimikonhoidossa hehkutetaan raivaussahaa”

Raivuri onkin hyvä työkalu taimikon hoitoon. Kuten sanoit, työmaasi oli hoitorästikohde eli sinne ei raivaussahaa ole ajoissa viety ja siksi homma piti tehdä epätaloudellisella menetelmällä. Mutta hyvä, että sait tehtyä ja löysit kohteeseen sopivan menetelmän. Taas on yksi rästikohde vähemmän.

Joskus kaipaa m-sahaa isoissa pajupuskissa peltoraivauksissa , metsässä jätän pystyyn . Myös karun maan pikkutaimikossa voisi m-sahan kanssa kiertää ja ottaa isommat koivut ja jättää pienemmät seuraavaan kertaan . Näissä voisi olla hyvä se reppuhuxu .

Pikku sthillä kaikki työt, raivuri myyty pois.

Pikku sthilit on kyllä näppäriä, msahalla pystyy tekemään paljon muutakin vrt. raivuriin.

Helppo kuljettaa autossakin ja painokin eri luokkaa.

Rästitaimikoiden hoidossa poistettavan puuston järeyden takia muuta vaihtoehtoa ei ollutkaan.