Hyllystä löytyi Tapion vuosikirja 1913.  Jos joku haluaisi kasvattaa puuntaimia, niin siitä löytää erinomaiset ohjeet tilapäisen taimitarhan perustamiselle.

Taimitarha sijoitetaan loivaan pohjoisrinteeseen mieluummin lehtimetsän keskelle, jottei tulisi sienitauteja.  Kasteluvettä saa olla lähellä.  Maa muokataan ja sen laatua voi parantaa tarvittaessa suomudalla ja palaneella lehmän lannalla.  Savimaahan tarhaa ei saa perustaa.

Tehdään metriset pohjois-eteläsuuntaiset penkit, joiden välissä 30 cm käytävät.  Kylvövaot tehdään 10 cm välein penkkeihin poikittain.  Näin kasvavat taimet suojaavat toisiaan keskipäivän auringon paahteelta.

Kylvövaot ovat 2 cm syviä ja siemenet peitetään vähän.  Vaot peitetään kostealla rahkasammalella, joka poistetaan, kun taimet ovat itäneet.  Huolehditaan tatvittaessa aurinkosuojauksesta ja joskus myös kastelusta.  Etenkin kevällä pitää taimia suojella liialliselta haihduttamiselta jotteivat ne kuolisi kevätahavassa.

Taimet irroitetaan siten, että rivin viereen kaivetaan vako, johon rivi kaadetaan ja sitten taimien juuret irroitetaan varovasti toisistaan.  Koska kyse on paljasjuuritaimista, niin niiden juuret eivät saa päästä kuivumaan.

Etenkin suurille kulonpalo- ja hakkuualoille suositeltiin näitä taimitarhoja.

Aiemmin olen kirjoittanut, että vuoden 1914 vuosikirjassa oli sitten ohjeet näiden istutustaimikoiden hoidosta.