Keskustelut Metsänhoito Teinkö silti väärin ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Teinkö silti väärin ?

    Kyseessä on taimikko, joka oli tulohetkelläni seuraava:
    1. Tiheä siemennetty männikkö, jossa leppää reilusti ja koivua ylispuuna.
    2. Männyn korkeus n.2-5m.
    3. Mäntyjen väli oli tuppaissa vain 30 cm.
    4. Kokonaispuustomäärä ehkä 20 000/ha
    5. Vieressä hirvien talvehtimispaikka.
    Tein raivauksen ehkä 6 000 mäntyyn/ha

    Äsken vieressä autoillessani huomasin että 5 vuotta sitten raivaamani oli aivan liian tiheä. Muutama lumentaittama löytyi, mutta muuta tuhoa ei. Suurimpien mäntyjen oksakasvu oli hidastunut, ja hirvituhoja ei ollut. Selvästi oli kyllä huomattavissa eri puiden eri kasvurytmi.
    Kyseinen raivaus ei ole normien mukainen ja se vaatii kohta uudelleen raivauksen tai kasvattamista osaa energiapuuksi.

  • Itäsuomen Antti

    Makukysymys

    Jos teit vieraalle niin sillon olis hyväksyttävää olettaa että teit väärin, mutta itselle tehtynä se tuskin niin iso synti on.

    Vähän kasvutappiota mut toisaalta hirvituhoriski eliminoitu.

    Minäkin teen joskus ylitiheää jälkeä jos on odotettavissa lumi- tai tuulituhoja.

    Gla

    En minäkään tuota osaa väärin tehdyksi sanoa. Kovin tihenä kasvaneen kanssa voi olla ihan viisasta tehdä perkaus kahdessa vaiheessa. Todennäköisesti tuossa on nyt kasvamassa ainakin oksien suhteen laadukasta tavaraa.

    Korpituvan Taneli

    Teit ihan järkevästi, mutta ehkä vähän työläämmin.

    Miksi pitäisi kerralla rouhia kaikki mahdolliset ja sitten itkeä, että ei ole ”varapuita” kun hirvi syö? Tälläisessä vaiheittaisessa hommassa ei vain saa olla välissä liikaa niitä vuosia.

    Tässähän on tietysti tärkeintä miten saadaan mahdollisimman täystiheä ja laadukas metsä aikaiseksi. Kemera on kuitenkin sivuseikka, sitä tulee jos hyvin tehty työ sattuu mahtumaan kemeran ehtoihin.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    jees h-valta

    Olen myös Tanelin linjoilla ettei se tapa vaan se tulos.
    Kyllä tuo on hyvin hallittavissa ja sietää vielä lähes puolet pois männyistä kunhan on karsiutumaan päin. Energia-asentona käytän lähelle neljäätuhatta. Ne koivut siellä ylispuuna hiukan mietityttää.
    Onko nyt oltu hiukan rehevässäkin pohjassa männyn kanssa. Poistaakin ne koivut pitäisi. Mutta tärkein havaintoni on aloittajalla ettei löydy itsevarmuutta toteuttaa omalla tavallaan. Kun jotain aletaan jollain suunnitelmalla se tehdään eikä n…ita. Eikä aleta horjua päätöksissä koska silloin menee ne siemenetkin koko jutusta nk. kankkulan kaivoon.

    Visakallo

    Kohdetta näkemättä joutuu vähän arvuuttelemaan, mutta minä en tekisi nyt mitään jos mäntyjen ikä on alle 20 vuotta. Yli kaksikymppisenä energiapuuhakkuu laatuharvennuksena 1500-2000 runkoon / ha. Tulee todella hyvä kertymä urien aukaisusta ja suuresta runkoluvusta, ja kasvamaan jää laadukas nuori männikkö.

    suorittava porras

    On juurtunut tuo energiapuuhakkuu tiukasti monen ajatuksiin. ”Muutamia” sellaisia tehneenä ja tulokset nähneenä kannustaisin mieluummin kasvattamaan niitä puita , eikä riuduttamaan tiheiköissä.

    Kun energiapuun tukeminen loppuu ja työstä aletaan periä korjuun todelliset kustannukset , voi tulla suru puseroon. Vielä murheellisemmaksi mieli tulee , kun näkee palstan muutama vuosi hakkuusta luonnon suorittaman apuharvennuksen jälkeen.

    Laadukasta puuta saa riittävästi , kun raivailee palstan ankaralla kädellä ja turvaa näin puuston kehittymisen kokonaisuutena parhaalla mahdollisella tavalla. Oksattomasta puusta ei paljoa makseta , jos se on nurin ja lahonnut tai keskeltä poikki.

    Yksi havaintoesimerkki lukijoiden kuvissa sivulla 5 ”tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä”

    Puun takaa

    Ymmärrän hyvin Suorittavan portaan näkökannan, mutta tässä tapauksessa aloittaja joutuu pohtimaan oman toimintansa kustannuksia ja tuottoja, joten kysymyksessä ei ole metsänhoidon yleisohje. On melkoinen kustannus ja ajanviete nyt raivata kohde ihanneasentoon, vaikka sen tekisi omana työnä. Metsälain uudistus saattaa vielä venyä, joten tämän kohteen voi ehtiä tekemään tai teettämään kemera-energiapuuharvennuksena. Visakallo varmaankin tarkoitti kannanotollaan samaa.

    Leevi Sytky

    Käsitin, että aloittaja on raivannut lehtiylispuut ja mäntyä on jäänyt 6000 kpl/ha:lle. Varapuita on reilusti, joten kyseessä ”herkkumesta” suorittaa raivaus siten, että kasvamaan jää parisen tuhatta laadukasta tukkipuun alkua.
    Unohtaisin energiapuun kokonaan pois kuvioista ja tyytyisin seuraamaan huikeaan arvokasvuun ryntäävää mäntymetsää. Lannoitus saattaa olla kova sana tässä kohteessa?

    Leevi Sytky

    Visakallo ehdottaa energiapuuhakkuuta myöhemmin. Miten se toteutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, jos runkojen tilavuus on 20-30 litran luokkaa?
    Suorittava porsas ainakin vastustaa keppisulkeisia tomerasti, kuten olemme huomanneetkin.

    Mehtäinssi

    Ihan oikein…ehkä turhan tiheäksi on jääny. Itse suosittelen erityisesti kylvetyissä tai luontaisesti hyvin lähteneissä männyntaimikoissa tuossa n. 2 metrin vaiheessa 4000 runkoa hehtaarille ja pääsääntöisesti kaikki lehtipuu pois. Hirvet on sitten arvottava tapauskohtaisesti ja usein ne merkit näkee niistä lähitaimikoista parhaiten. Tuskin ne hirvet osaa laskea onko runkoja 2000, 3000 vai 4000 hehtaarilla. Ja toiset väittää että raivatussa taimikossa ne hirvet viihtyy kun on helppo kulkea, ja toiset että raivaamattomassakun on näkösuojaa. Kokemukseni mukaan yhdistettynä hirvenmetsästysharrastukseen pysäyttävillä koirilla, kummatkin ovat oikeassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)