Tekninen laatu

<div class=”comment__text js-discussion-text”>

”Muuten ok, mutta tiheässä alkukasvatuksessa voi mennä taimien latvukset piloille, joten jokin tiheyden maksimi järkevässä toiminnassa on.”

Kirjoitti keskustelupalstan aiantunitja tai erityisen erityinen asiantuntija

Ihmettelen mitenkähän ne metsät olivat syntyneet joita moottorisahalla kaatelin aikoinaan, ei mitään merkkkiä merkkejä mistään latvarikosista, ikää pitkälti yli satavuotta, männyistä osa kilpikaarnaisia ja paksuoksaisia joista tuli ratapölkkyaihioita. Ei merkkejä ajourista,  Tai kun hakkasi lepikoita polttopuuksi tai kuitupuuksi nuorissa kuusikoissa.  Huomasin kesällä kun maantienvarressa taimikko raivattiin toisen kerran, kuuset yli kolmemetrisiä ja lepikko ja koivikko ehkä juuri ja juuri saman mittasta tai pikkusen pitempää…. jos sitä ei olisi raivattu niin parissakymmenessä vuodesssa oisivat lehtipuut hävinneet kasvulilpailun täysin kuuselle.  Ainakin kolme ellei neljä päivää siinä raivaaja tussaroi siinä kohteessa, noin hehtaarin kokoinen pokale.  Noh eihän näitä kukaan mittaile ja laskeskele esimerkiksi koulutuksessa tai oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa mikä kannattaisi tai on kannattavaa.  Kannattavuudessa ei kannattavuutta lasketa samalla tavoin kuin pankissa jos pyydät lainaa.  Pääasia että tuppi hhäilyy ja heiluu.  Tämä oli tosin UPM:n maalla ja kyllä siell ainakin kahteen kertaan kuusen taimikot raivataan ja ojitus kuoppamätästetään kaikki kohteet. Yks kohe on semmonen että nyppivät vesakon pois nyppijällä, oli oikein kyltti tienvarressa.  Noh parin kolmen vuoden kuluttua kyltti hävisi ja ainakin kerran ellei osittain kahdesti ovat raivaneet sen kohteen harvemaksi ja koivua jättäneet kasvamaan. Jos eivät ois raivanneet ois hyvä kohe ollut ja tuotto hyva vaikkeivat ois raivanneet ku koivun oes lumi painanut alas ja taatusti yksikään kuusi ei ois kärsinyt teknisen laadun osalata.   Ihmetellä täytyy mutta siihenhän pystyn kyllä.

</div>