Tuttava sanoi että kaikki se, jota on pitkään puhuttu että 5 v. päästä tulee tänä vuonna.

META eli facebook tuo markkinoille rannekkeen, joka lukee neuroniviestintää ja voit sen jälkeen ohjata hiirtä jne ajatuksen voimalla Meta’s experimental ’neural’ wristband controller will be a real product that lets you type just by thinking because Zuck doesn’t want ’a chip that you jack into your brain’ | PC Gamer

Kahden hengin start-up täällä suomessa on jo rakentanut etätyöläisen, jonka kanssa keskustelet ja annat tehtäviä, ohjeita jne. ja joka pärjää yhtä hyvin kuin kuka tahansa meistä esimerkiksi sihteerin hommissa varaamassa tapaamisia, lippuja jne. Joka ei ole kuin koodia. Kun mietitte mitä isot miljardiyritykset tekevät, niin aika pian ollaan tässä ahma-tilanteessa. TEDx Helsinki II – Jufo Peltomaa – Singulariteetin vaikutus Euroopan talousalueeseen (youtube.com)

Eikä tämä ole kiinni meidän halustamme. Jollakin on jotakin hyötyä jokaisesta askelmasta, joten joku ottaa tuon askelman. ja seuraavan. ja sitä seuraavan.

Tietokonekin tarvii ”speksit” minkä mukaan se tekee arvioita /  suorittaa ja nämä arvot antaa kuitenkin joku ihminen.

Minä olen ollut ihan tyytyväinen tekoälyn tekemisiin. Se on jo vuosia hoitanut Kemera-anomuksieni käsittelyn ja maksatuksen, hoitanut lähes kaikkien pankki- ja veroasioiden käsittelyn, laskuttanut ja lähettänyt suurimman osan minulle tulevista laskuista, hoitanut autojeni omistajanvaihdokset, ajokorttiasiani, passini sekä henkilökorttini, kaikki vakuutukset, jne. Se on toki sanottava, että tekoälyn tekemät myynti- ja mielipidetiedustelu soitot eivät ole minun mieleeni, eikä chatti-tekoälyt.

Tekoälyssä  ei ole yhtään  niin tyhmää  algoritmiä  joka hörhöttäisi puujalkajutuille.

Perko – näin tekoäly vastasi väiteeseesi ”Tekoälyssä  ei ole yhtään  niin tyhmää  algoritmiä  joka hörhöttäisi puujalkajutuille.”

Tekoälyssä on monenlaisia algoritmeja, ja niiden älykkyydessä on suuria eroja. Vaikka tekoäly voi olla erittäin kehittynyttä monilla alueilla, on olemassa myös yksinkertaisempia algoritmeja, jotka eivät ole kovin älykkäitä. Näitä voisi kutsua “tyhmiksi” algoritmeiksi.

Esimerkiksi suodatusalgoritmit voivat olla melko yksinkertaisia. Ne voivat esimerkiksi suodattaa sisältöä tiettyjen sääntöjen perusteella, mutta ne eivät välttämättä ymmärrä syvällisemmin sisällön merkitystä. Tällaiset algoritmit eivät ehkä osaisi hörhöttää puujalkajutuille, mutta ne voisivat kyllä suodattaa niitä pois.

Toisaalta on myös monimutkaisempia tekoälyalgoritmeja, jotka pystyvät ymmärtämään monimutkaisempia asioita ja tekemään älykkäitä päätöksiä. Näitä käytetään esimerkiksi kuvantunnistuksessa, luonnollisen kielen käsittelyssä ja monilla muilla alueilla.

Joka tapauksessa tekoäly ei itse syrji, mutta jos historiallinen data, josta se oppii, on vinoutunutta, on sitä myös lopputulos. Algoritmi ei osaa kaivaa datasta moraalisia normeja tai korjata vinoumia.

Joten vaikka tekoäly voi olla älykästä monilla alueilla, on myös olemassa “tyhmiä” algoritmeja, jotka eivät ymmärrä syvällisemmin asioita. Puujalkajutuille hörhöttäminen voi olla juuri sellainen tehtävä, johon yksinkertaisemmat algoritmit voisivat soveltua!