› Keskustelut › Puukauppa › Teollisuus: Suomessa maailman kolmanneksi kalleimmat tukit

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2

  • Teollisuus: Suomessa maailman kolmanneksi kalleimmat tukit

    Lähetetty: 8.11.2012, 13:13

    Uutisista poimittua:

    ”Puukauppa kävi lokakuussa tasaista runsaan 500 000 kuution viikkotahtia. Kuukauden ostot nousivat Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan 3,2 miljoonaan kuutioon, mikä on viidennes enemmän kuin syyskuussa.

    Havutukeista maksettiin lokakuussa valtakunnallisesti keskimäärin 53-54 euroa kuutiolta. Se on hieman enemmän kuin syyskuussa.

    Sahoilla kantohinnan osuus on keskimäärin 70 prosenttia sahatavaran tuotantokustannuksista. Puun hintataso onkin pistänyt sahateollisuuden kestämättömään asemaan, Metsäteollisuus ry:stä korostetaan. Järjestön mukaan Suomessa maksettiin havutukista huhti-kesäkuussa maailman kolmanneksi kalleinta hintaa.”

    Jokin aika sitten oli tarkoitus, että alan osapuolet istuvat saman pöydän ääreen pohtimaan nykymenon ongelmiin ratkaisuja. Metsäteollisuus oli jo tuolloin esittänyt tukin hinnan joustoa markkinatilanteen mukaan. Toivoin, että MTK selvittäisi kuinka joustoa on tapahtunut ja esittäisi vastineen väitteille. Muuten ne herkästi jäävät elämään totuuksina huolimatta siitä, että ne ovat vain toisen osapuolen näkemyksiä.

    Tähän uutiseen, kuten myös edelliseen tilanteeseen liittyen olisi myös hyvä saada vähän tarkempi katsaus väitteestä, jonka mukaan tukki olisi meillä maailman kolmanneksi kalleinta. Ainakin uusimmassa lehdessä oli maininta saksan 93 euron hintatasosta. Lieneekö sitten venäjältä tuotu tavara maailman toiseksi kalleinta. Ja miten hintataso on vertailussa muutettu yhteismitalliseksi. Eikös ainakin Ruotsissa mittaustapa ole erilainen kuin meillä.

    Kiinnostava on myös Metsälehden artikkelissa olleen sahurin kommentti. Raaka-aineen hinta ei ole ongelma, mutta erot euroopassa eivät saisi olla isoja.

    Jos siis raaka-aineen hinta edustaa 70% lopputuotteen hinnasta, miten mahtaa 93 eurolla sahaaminen kannattaa?

    Tekijä
    Gla
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Kurki 8.11.2012, 17:25

    Kummallista että aina vain kantohintojen pitää joustaa.
    Eikö pitäisi myös palkkojen joustaa?

    Nythän ollaan taas siinä tilanteessa että palkkojen noustua kymmmenen vuotta 2..3% vuosittain kilpailijamaita enemmän pitäisi voida devalvoida n. 20..30-prosentilla palkat alas, mutta kun devalvaatio on pois keinovalikoimasta, niin sitten palkkoja olisi alennettava sille tasolle, että kilpailukyky puun sahauksessa palautuu.

    Kun Saksassa palkat ovat pysyneet kurissa, niin kantohintaakin voi maksaa enemmän.

    jees h-valta 8.11.2012, 17:43

    Tuleehan se palkka-alekin sieltä vielä perässä. Mutta kovemmille se ottaa. Tukin hinta laskettelee aivan kevyesti kuten hintaosiosta näemme.Kohta voi tehdä kronttikaupan leimikosta. Sopii vain läpihinnan motille ja antaa mennä kaikki samaan syssyyn.
    Energiasta laatutyviin.

    Leevi Sytky 8.11.2012, 17:46

    Siitä vaan, kurki, alahan alentaa palkkoja. Taitaa jäädä tekemättä, heh heh.

    Sahatyöntekijän alkupalkka on reilusti alle kympin tunnilta. Miten niitä enää voi alentaa?

    Kurki 8.11.2012, 18:45

    Silloin kun Suomella oli oma markka, kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset hoidettiin devalvaatiolla 15..40%. Silloin ei kysytty sahatyötekijältä, vaikka kuinka vastaan pani 10 markan tuntipalkalla, kun devalvaatio tehtiin.
    Silloin kuin nytkin on kysymys työllisyydestä ei vain sahauksessa, vaan muussakin metsäteollisuudessa ja vientiteollisuudessa..
    Jos puun hintaa alennetaan, niin puun myynti hiljenee, ja silloin on aivan sama mikä hinta puulla on, sahaus vähenee ja työtömiä tulee.

    Aina kun Suomessa palkat nousee enemmän kuin kilpailijamaissa esim. Saksassa, niin puun hinta laskee suhteessa.

    Hyvä esimerkki on Saksa, siellä palkkataso on pidetty kurissa ja kantohitaakin voidaan maksaa enemmän.

    Tämä suomalaisen talouden syöpä eli kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset nyt, kun ei ole omaa valuuttaa, aiheuttaa vain työttömyyttä.
    Ja kuka sen aiheuttaa?
    Palkansaaja.
    Ja sitten tämä palkansaaja raivoa hallitukselle, että eikö hallitus tee mitään tälle kasvavalle työttömyydelle.
    Vaikka on se itse aiheuttanut.
    Jos olisi tehty palkkaratkaisut Saksan tasolla huomioien myös tuottavuuden kasvu, niin Suomen kilpailukyky olisi säilynyt, eikä tarvitsisi huudella taas kerran kantohintaa alas.

    Olisi palkansaajankin kannalta parempi ratkaisu.
    Nimellispalkka olisi pienempi, mutta ostovoima sama, ja mikä kaikkein tärkeintä tulevaisuudenäkymät ( turvattu työpaikka, matala inflaatio) olisivat paremmat kuin tällä nykyisellä palkkapolitiikalla.

    Selvennän vielä ettei tule vääriä käsityksiä.
    Minä haluan, että palkan ostovoima olisi mahdollisimman korkea, en sitä että ylisuurilla palkan nimelliskorotuksilla aiheutetaan kilpailukyvyn menetys, joka ei nosta palkan ostovoimaa yhtään, sillä työttömän työttömyyskorvaus on aina alempi kuin palkka.

    6tukki 8.11.2012, 21:56

    En jaksa uskoa palkanalennuksiin – olisi jo aikamoinen jousto, jos pidättäydyttäisiin palkankorotuksista jonakin sovittuna aikajaksona.

    Kurki on jo pariinkin otteeseen maininnut Saksan palkkojen pudotukset. Onko sinulla faktaa näistä pudotuksista puunjalostus- ja paperiteollisuuden osalta?

    Siitä olen aikalailla varma, että ainakin saksalaisen sahatyöntekijän palkkataso on selkeästi parempi kuin kuin suomalaisen, vaikka esim. elintarvikkeiden hintataso on Suomea huomattavasti huokeampi. Miten tämä sitten korreloi tuohon yllä esitettyyn saksalaisten tukin hintaan?

    Siinäpä olisikin jollekin nettisurffarille sopiva iltapuhdetyö, siis kaivaa netistä eurooppalainen puutavaran (tai edes tukin-) hintataso ja jos se on nopeasti selvitetty voisi tehtävää vaikeuttaa selvittämällä vähän noita palkkakustannuksiakin eri maissa.

    Ei tarvitsisi aivan mutu-pohjalta vertailla…

    vänkäri 8.11.2012, 22:52

    Kun nyt tässä on sekä puunmyyjä että jalostaja, niin sopinee kertoa esimerkki puun hinnan merkityksestä mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotteissa. 2007-2008 kuten kaikki varmaan muistaa, puunhinta taisi olla aikalailla puunmyyjien mieleinen. Olikohan vaneritukin hinta päälle 70 euron, niillä paikkeilla kumminkin. No, tuolloin kumminkin esimerkiksi 30 millisen viira/sileällä pinnoitetun koivuvanerin tuotto firmalle oli +-0. Asiakassuhteen säilymisen takia piti kuitenkin tehdä. Kannattaa pitää mielessä, että mottiin vaneria tarvitaan vähintään reilu 2 mottia puuta, koivulla enemmänkin.

    Palkoista senverran, että vaneritehtaiden yleisimmän eli 3/5 työaikamuodon tekijöiden ei yleensä kannata edes haaveilla 13 eurosta tunnille, siis lisineen. Ei miun mielestä kovin rapiat tulot työstä, josta ei moni terveenä eläkkeelle jää. Joka ei usko, voi kokeilla esim. miten viidentenä yönä levy liikkuu vaikka käsilajittelussa, mitä iteltä on tullut kyllä koitettua. Nyt on sentään ainakin toistaiseksi onni tehdä 3/7:aa, vaikkei siitäkään sen kovakuntoisempana taida sitten joskus 15 vuoden kuluttua vapaalle päästä.

    Kurki 9.11.2012, 10:42

    ”Kurki on jo pariinkin otteeseen maininnut Saksan palkkojen pudotukset. Onko sinulla faktaa näistä pudotuksista puunjalostus- ja paperiteollisuuden osalta?”

    En ole maininnut mitään Saksan palkkojen laskusta, vaan saksalaisesta palkkapolitiikasta, jossa palkkoja korotetaan työn tuottavuuden mukaan eli jotain 1..2% vuosittain.
    Mutta Suomessa nämä palkankorotukset ovat sitten 2..3 % yli saksalaisten korotusten.
    Seurauksena, että suomalainen yritys menttää kilpailukykyä 10 vuodessa 20..30% saksalaiseen, kuten nyt viimeisten 10 vuoden euroaikana on tapahtunut.
    Jos Suomessa seurattaisin Saksaa palkkojen korotuksissa, niin kilpailukyky sailyisi eikä tarvetta devalvaatioon eli palkkojen kaskuun olisi pitkällä tähtäimellä.
    Saksassa on isommat tukit ja sekin jo mahdollistaa paremman kantohinnan, sekä lyhyemmät kuljetusmatkat maailmanmarkkinoille kuin Suomessa eli palkkatason Suomessa on oltavakin tuon kuljetusmatkaeron verran alemmat.

    Jos jokun ihmettelee että mitä, eihän palkat ole kuin n.10% paperitehtaan kustannuksista.
    Tiedoksi vain, että yrityksen ainoat kustannukset ovat vain palkkakustannukset n.90 ja hankintaketjun yritysten voitot n.10%.
    Esimerkiksi paperitehtaan lainat ovat tietenkin vain palkkakustannuksia ja voittoja, sillä lainalla on rakennettu tuotantotiloja ja ostettu koneita, jotka ovat taas vain työkustannuksia ja voittoja.

    Eli hyvä nyrkkisääntö on, että jos Suomessa nostetaan palkkoja kaksinkertaisiksi, niin paperista on saatava kaksinkertainen hinta vientisatamassa aiempaan verrattuna, jotta paperin valmistaminen olisi yhtä kannattavaa kuin ennen palkkojen korotusta.

    jees h-valta 9.11.2012, 12:31

    Tuo läpihinta puukaupoille voi olla aivan hyvin tulevaa kun noita visioita lueskelin ruokapaussin iloksi. Energiamassan (hake) arvo voisi olla haketuspaikallaan jopa lähes kymmenkertainen verrattuna nykysähkön tuotannon hintaan. Lisää illemmalla.

    vänkäri 9.11.2012, 14:23

    Paperin touhuista en tiedä, mutta vanerilla huomattava osa palkasta muodostuu nimenomaan työn tuottavuuden mukaan. Laskentatapa vaihtelee sen mukaan onko alkupäässä vai valmiissa päässä kuten minä. Nämä peruspalkan korotukset, onkohan viime vuosina taso ollut jossain 1-2% välillä eivät ole riittäneet kattamaan edes inflaation nousua muusta noususta nyt puhumattakaan. Eli se paljon puhuttu palkan korotus on saatu meillä aikaan polkemalla levyä menemään entistä vauhdikkaammin, mikäli vehkeet ja tekijät kestää. Jos asiakkaita ei löydy tarpeeksi ollaan seisokissa, niinkuin viime vuosina on saanut olla melkein vuosittain. Suomessa tuottaminen on kallista, mutta se on sitä vähän joka alalla. Sehän on huomattu jo Nokiallakin. Palkkojen alentaminen on taas sellainen temppu, ettei siihen taida nyky-Suomesta tekijää löytyä. Se vaatii jo aika rajut elinkustannusten alennukset ja kenen maksettavaksi ne sitten taas jäävät.

    Oli miten oli, puunjalostukselle tuli tehtyä kalikkaa nätin päivän ansiosta ihan lystikseen. Huomenna kuusta jalostamaan.

    Kurki 9.11.2012, 17:16

    Kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002, niin markka kytkettiin euroon aliarvostuksella, joka oli Saksaan nähden n.15% Suomen eduksi.
    Nyt kymmenen vuoden eroajan jälkeen Suomi on menettänyt tuon 15% kilpailuedun korkeammilla palkankortuksillaan ja on nyt jäänyt Saksan kilpailukuvystä n.15% .

    Eli kymmenessa vuodessa suomen kilpailukyky rapautui 30% Saksaan nähden.

    Jos Suomessa olisi pidetty palkat kurissa huomioon ottaen työn tuttavuuden nousu ja nostettu palkkoja Saksan tahtiin, niin nyt suomalaisella palkansaajalla olisi huomattavasti valoisammat näkyvmät kuin mitä nyt, kun talous taas heikkenee.
    Kuten Stora-Enso tuossa viime viikolla ilmoitti metsäjalosteiden kysynän heiketessä Suomi on se alue, jossa sitten supistetaan ensin, kun siellä on kilpailukyky heikoin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2