Keskustelut Metsänhoito ”Tierahat vähenivät, …”

  • Tämä aihe sisältää 19 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • ”Tierahat vähenivät, …”

    Merkitty: 

    Ymmärrän kyllä sen pitkin hampain että vanhuksille pitää yhteiskunnan vaipat ostaa ja tarvittaessa vaihtaa, mutta miksi ihmeessä yhteiskunnan pitää kustantaa myös metsäautotiet saatika niiden kunnossa pidon?

    Miten minä sen selitän kanadalaisille jos matkani sinne toteutuu?

  • mehtäukko

    Yhteiskunta avustaa, ei kustanna.

    Selitä se, että on yhteiskunnan etu kun palokunnat pääsevät ajoissa tukahduttamaan metsäpalot ennenkuin käryää tuhansia ha:ria kuten Kanadassa. Ja se, että yksityisomisteiset pienetkin metsät pääsevät keskenään samalle viivalle = tielle,  tuottaessaan sitten puunmyyntiveroja.

    Tomperi

    Mehtäukolla ihan aiheellinen tarkennus.  Eikö se ole paskanmakuinen väite tilanteessa jossa yhteiskunnalla on vaikeuksia turvata lupaamansa peruspalvelutihmisille, ”täytyy antaa tukea metsäteitten perusparannuksee ja kunnostukseen” vaikka jo tien tekemiseen on yhteiskunnan varoja käytetty. Montako prosenttia ko hankkeiden kustannuksista menee ns asiantuntijoitten virkamiesten kustannuksiin?  Miksi sitten enso Gutzeit tai UPM saa tukea metsäteitten kunnostukseen? Saatika että ei riittävästi saada varoja asfaltti teiden kunnostukseen?

    Rane

    Oikeastaan businesmies Tomperin pitäisi ymmärtää selittämättäkin.

    Kun valtio laittaa rahaa vanhustenhoitoon yms. niin se raha häipyy jonnekin samantien eikä riitäkään.

    Kun valtio laittaa rahaa avustuksina metsänhoitoon yms.niin se raha poikii tulevaisuudessa lisääntyviä verotuottoja ja lisääntyvää taloudellista toimeliaisuutta.(Mistä saa sitten lisää rahaa vanhustenhoitoon yms.)Joku voi toki sanoa että kannattavien investointien tekeminen ei ole valtion tehtävä mutta siinä on kyse makuasiasta.

    Nostokoukku

    kun valtio laittaa rahaa vanhustenhuoltoon raha häipyy jonnekkin…

    Niin. Hautausmaille ne rahat tahtovat häipyä. Osansa siitä välistä ottaa palkkoina hoitohenkilökunta. Eikö sekin poiji verotuloja ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.

    kun valtio laittaa rahaa metsänhoitoon.

    Jos tällä toiminnalla saadaan aikaan lisääntyviä verotuloja ja taloudellista toimintaa, niin eikö metsänomistajan kannata tehdä ne työt itsekkin. Ainakin toisaalla tälläkin palstalla on käytetty tuhansia viestejä siihen miten kannattavaa on tehdä metsänhoitotoimet oikein ja ajallaan. Jopa laskettu korkoja ja tuottoja ja niillä laskelmilla epäilty ”toisinajattelijoita”. Miksi siihen, että pitää omaa omaisuuttaan mahdollisimman tuottavassa kunnossa tarvitaan avustuksia.

    Olin aikoinaan työnantajani edustajana muutamissa tiehoitokunnissa. Tien perusparannukseen valtion avustuksia haettaessa hankkeesta piti olla ”virallinen” suunnitelma. Usein tuo suunnittelu maksoi saman verran kuin millä rahalla tien olisi saanut aivan hyvään kuntoon. Suunnitelman mukaan tehdyt työt olivat useimmiten turhan järeitä. Lisäksi avustusten tulo markkinoille nosti tienkorjauskuluja huomattavasti. Kyllä urakoitsijat tiesivät, että avustusten innoittamana tienomistajat lähtevät usean kymppitonnin remontteihin vaikka muutaman tonnin korjaus olisi pitänyt tien aivan hyvässä kunnossa. Lisäksi minua on ihmetyttänyt se, että itse säännöllisesti tiestään huolehtiva ei ole oikeutettu minkaanlaiseen avustukseen. Tarpeen mukaan tehdyt lanaukset ja muutamat murskekuormat huonoimpiin kohtiin ei oikeuta mihinkään. Mutta kun annat tien mennä käytännössä pilalle, niin johan lähti avustuksia tulemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vakituisten asujien piirissä olevat tiekunnat saavat kai vuotuisia avustuksia aivan normaaliin tienpitoon. Metsätiet kannattaa tehdä tilanteen mukaan joko itse tai tuettuna perusparannuksena. Ainakaan meidän kemeran kanssa perusparannettu tie ei leventynyt toiveiden mukaiseksi vaan jäi vajaaksi. Kunnossapidossa on kyllä säästetty jonkin verran rahaa verrattuna tilanteeseen ennen perusparannusta kun tie routi silloin enemmän.

    Mistä rahat vanhustenhoitoon yms. No tietenkin kerrannaisvaikutuksista joita metsätalouden pyörien pyörimässä pitäminen tuottaa. Siitä kuuluisasta kansantaloudellisesta ylijäämästä?

    Visakallo Visakallo

    Mikähän siinä on, että tien rakentamisen ja kunnossapidon pienikin avustaminen maaseudulla nostaa joissakin tunteita pintaan, kun samaan aikaan samat ihmiset köröttelevät 100% avustuksilla tehtyjä ja ylläpidettyjä katuja, taajamateitä ja taajamien välisiä teitä pitkin?

    narisija

    Ei centtiäkään valtion rahaa ole kiinni tiessä jonka varrella asun ja kuulun luonnollisesti tiekuntaan, kunta myöntää vuosittain pienen avustuksen, liekö korvamerkitty talvikunnossapitoon.

    Visakallo Visakallo

    Kunnan avustusta ei ole suoraan korvamerkitty yksittäiseen tienhoitotoimenpiteeseen, mutta sen maksamisen ehtona on, että tiellä on vähintään yksi vakituisesti asuttu talous. Avustuksen suuruuteen vaikuttaa tien pituuden lisäksi tien merkitys läpiajotienä, säännöllinen liikenne, kuten posti, koululaiskuljetus, kirjastoauto, yms. Uutena ongelmana on viime aikoina tullut, että kuntarajan ylittävillä yksityisteillä toinen kunnista onkin saattanut lopettaa rahapulassaan yksityisteiden avustamisen kokonaan. Ajoreitit saattavat tämän takia pidentyä huomattavasti, kun esim. talvikunnossapito onkin loppunut kuntarajaan, tai sinne on ilmestynyt puomi. Kerran tuli vastaan sekin, että koko tie oli purettu.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Meillä 500 metrin matka oltava vähintään vakituisen asutuksen käytössä, että kunnan avustusta saa. Valtiolta ei kunnossapitoon tule euroakaan, päinvastoin  maksamme valtiolle 24 % alvia. Olisi paikallaan sen palautus mielestäni, mutta ei päättäjät ole asialle lämmenneet. Mitä korvamerkkaukseen tulee, niin avustettavat tieosuudet on talviaurattava ainakin meillä. Lopuksi totean, että meidän 4 km tie saa vähemmän kunnanavustusta, kuin mitä maksan yksin kiinteistöveroa kunnalle.

    Rane

    ”välistä ottaa palkkoina hoitohenkilökunta. Eikö sekin poiji verotuloja ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.”

    Jos valtio palkkaisi henkilöitä siirtelemään tiiliä kasasta toiseen niin voitaisiin ajatella senkin palkkatulon lisäävän verotuloja ja taloudellista toimeliaisuutta.Mutta kun ajatellaan metsätalouden tukia valtion kannalta niin sillä ei ole väliä miksi metsätie on mennyt huonoon kuntoon tai onko sen korjaaminen reilua jonkun mielestä.Sillä on merkitystä että tie tulee kuntoon ja puu huilaa ja tuo (vero)tuloja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)