› Keskustelut › Metsänomistus › Toimittaja riikilä erehtyi elävänäpyytävään rotanloukkuun

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Toimittaja riikilä erehtyi elävänäpyytävään rotanloukkuun

    Sent on: 21.6.2015, 11:45

    Riikilä kirjoittaa (metsälehti 12/2015):
    ”Borrelioosi on bakteerin aiheuttama. Sitä vastaan ei ole rokotetta, mutta tartunta on onneksi helppo kukistaa antibiooteilla… …Punkkien vaaroja on ylikorostettu…”

    Noinkohan on ylikorostettu!

    Lääketieteellinen aikakauskirja duodecimissa on jo 1995 seuraava teksti:
    ”Kovanen ym. (1985) ja Marttila ja Panelius (1985) kuvasivat Suomen ensimmäiset myöhäisborrelioositapaukset… …Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 400 myöhäisborrelioositapausta. Primaarimuoto esiintyy vuosittain noin parillatuhannella potilaalla. Myöhäisvaihe voi olla invalidisoiva ja tauti on selvä kansanterveysongelma.”

    Noista tietämättömyyden onnenpäivistä on jo kaksikymmentä (20) vuotta. Nyt tiedetään, että tauti on tappava, erittäin invalidisoiva ja todella paha kansanterveysongelma.

    Tällä hetkellä myöhäisborrelioosia diagnosoidaan vuosittain noin 2000.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 21.6.2015, 12:23

    ”Tällä hetkellä myöhäisborrelioosia diagnosoidaan vuosittain noin 2000.”

    Laitatko lähteen tälle?

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.3.2016, 10:29

    Yksi myöhäisborrelioosin ilmenemismuodoista on neuroborrelioosi, josta kirjoitti lääketieteellinen aikakauskirja duodecim jo 2001 seuraavaa (nyttemmin, 14-vuotta myöhemmin uusin tieto on vain lisännyt tuskaa):
    ”Neuroborrelioosin myöhäisvaiheessa puutiaisen puremasta tai erythrema migrans-ihottumasta voi olla aikaa kuukausia tai jopa vuosia. Taudinkuva poikkeaa varhaisesta neuroborrelioosista, ja siihen saattaa kuulua erilaisia meningoenkefalomyeliittiin sopivia oireita, kuten päänsärkyä, kognitiivisia ja psyykkisiä häiriöitä, tasapainohäiriöitä, epilepsiakohtauksia, ataksiaa, spastinen parapareesi tai jopa tetrapareesi ja virtsaamishäiriöitä tai vaskulaarisia oireita (verenkiertohäiriö tai aivohalvaus) (Kaiser 1998, Oschmann ym. 1998).”

    Tetrapareesi on muuten neliraajahalvaus.

    henttonen (metsälehti 11/2015):
    ”Kesän tullen alkaa median vakiohypetys punkeista.”

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.3.2016, 10:30

    Minulla ei ole valtuuksia jakaa uusinta tietoa, mutta vuodelta 1995 löytyy haulla: ” Lymen borrelioosi eilen, tänään ja huomenna” tietoa kahdenkymmen vuoden takaa.

    Petri Petri 20.3.2016, 10:30

    Näissä punkin puremissa on se ikävä puoli, että vasta-aineet eivät välttämättä näy kotimaassa tehdyissä testeissä eikä tarkemmissa testeissä, mitkä teetetään Saksan maalla.

    Kaikin puolin hankala tauti ja todella invalidisoiva. Saattaa aiheuttaa osittaisia halvausoireita ja epilepsiaa muistuttavia oireita.

    Raivaaja 20.3.2016, 10:31

    Meillä työnantaja tarjosi rokotusta punkin levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan. Sääli vaan ettei tehoa borrelioosiin.

    Tuossa linkissä juttu juuri kuolleesta tanskalaisesta jalkapalloilijasta,
    kuoli borrelioosiin 41 vuotiaana sairastettuaan vuodesta 2011

    http://www.hs.fi/urheilu/a1434074241341

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.3.2016, 10:31

    Pohjoismaissa metsämyyrät ja metsähiiret on todettu borrelioosin kannalta tärkeiksi puutiaisen isäntäeläimiksi (Jaensson 1988).

    Tuo tarkoittaa sitä, että mitä enemmän on metsämyyriä, niin sitä enemmän on borrelioosia. Tarkoittaa myös sitä, että borrelia elää nimenomaan erityisesti metsämyyrissä, joista punkit saavat sen.

    Siitä huolimatta 1990 kettujen ja muiden myyränsyöjien tappaminen nostettiin ihan uudelle tasolle (joka juuri silloin romahdutti teerikannan), kunnes aloitettiin oikein erikoistehostettu erityisesti kettujen tappokampanja 2001 (huolimatta siitä, että oli selvästi osoitettu, että juuri kettujen tappaminen romahdutti kanalintukannat, joiden elvyttämiseksi tuo kampanja aloitettiin), jonka sadosta saamme nyt nauttia.

    Kettukanta on onnistuttu puolittamaan ja borrelia viisinkertaistamaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 20.3.2016, 10:32

    Tuossa yhdellä sivulla sanottiin, että punkit viihtyy parhaiten mustikkatyypin havupuumetsässä ja lehtimetsässä punkkeja on puolet vähemmän. Miksi näin?

    Antonin poika 20.3.2016, 10:32

    ”Minulla ei ole valtuuksia jakaa uusinta tietoa” — Ikään kuin suomalainen tartuntatautirekisteri olisi Antonin hallussa. Tíedoksi Antonille ja muillekin, että THL:n ylläpitämä julkinen, kaikkien nähtävissä oleva tartuntatautirekiseri löytyy täältä:

    https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri

    Luin Henttosen punkkijutun viimeisestä Metsälehdestä: mielenkiintoinen kirjoitus, jossa monia sellaisia ekologisia aspekteja, mitä ylensä punkkikirjoituksissa ei tapaa. Antoninkin kannattaisi sitä tavata — jo muutamankin kappaleen ymmärtäminen toisi hänelle valaistusta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.3.2016, 10:33

    Tuohon THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 1995 vain 345 borreliaa, joka luku sisältää myös primaarimuodot.
    Lääketieteellinen aikakauskirja duodecimin mukaan tuolloin on ollut jo 400 myöhäisborrelioositapausta ja 2000 primaari-infektiota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.3.2016, 10:33

    Ammatti Raivoojalle: tutkimus puutiaisten levinneisyydestä on vasta aloitettu, mutta se, että ne viihtyvät aiemmin luultua paremmin – paitsi ruohikoissa – myös havumetsissä, voi johtua siitä, että näissä metsissä on tärkeitä isäntäeläimiä eli veren lähteitä puutiaisille. Niitä ovat luultavasti mm. metsähiiri ja metsämyyrä.

    Sen sijaan siihen, miksi puutiaishavaintoja kertyy kosolti nimen omaan vesistöjen varsilta, en ole kuullut vielä uskottavaa selitystä. Liittyykö tämä ihmisten vai esimerkiksi lintujen liikkumiseen? Puutiainenhan ei itse liiku juuri muuten kuin isäntäeläintensä mukana ja omin voimin vain pystysuunnassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2