Keskustelut Metsänomistus TOIVOTON SAAMATTOMUUS HIILISIDONTAJUTUSSA

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 68)
  • TOIVOTON SAAMATTOMUUS HIILISIDONTAJUTUSSA

    Meitä, tai niitä vallassaolevia suomalaisia vaivaa täydellinen kyvyttömyys hoitaa tärkeitä asioita

  • Visakallo Visakallo

    Myös Neuvostoliiton aikaan meillä oli näitä synnyinmaansa kustannuksella omia etujaan ajavia.
    Suoranaisia maanpettureita oli siihen aikaan myös.
    Silloin jälki vain ei ollut aivan niin tuhoisaa kuin nyt.
    Joitakin näistä henkilöistä on vielä nytkin vaikuttamassa Suomen kohtaloon EU:n kautta.
    Suomi on ajautumassa taloudellisesti ja poliittisesti tilanteeseen, jossa ero rahaliitosta ja jopa koko EU:sta voi tulla väistämättömäksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    EU:n sisällä pitää olla yhtenäiset pelisäännöt kaikille maille, tai yhteisö menettää hyväksyttävyytensä. Rikkidirektiivi ei kai aiheuttanut pelätyn suuruisia vaikutuksia kun voitiin siirtyä vähärikkisempään polttoaineeseen, mutta epäreilua silti. Samoin hiilen sidonnan hyvitykset pitää laskea samoilla perusteilla. Tämä edistäisi maapallon vihertymistä globaalisti ja sillä taas voitaisiin hidastaa kasvihuoneilmiötä nopeastikin. Kaikki joutomaat pitäisi saada hyötykäyttöön, ja niitä on EU:ssakin paljon.

    Rane

    Mitenkäs muuten Ruotsin metsille kävi?

    Visakallo Visakallo

    Ruotsista en tiedä, mutta ainakin Itävalta piti puolensa ja sai asiat osaltaan kuntoon.

    tamperelainen tamperelainen

    《《《 Suomen metsien hiilensidontakyky on ollut jo vuosia agendalla,Suomen tehtävä on ns lobata asiassa. elikkäesittää tosiasioita metsistä ja niiden hiilitaseesta.Ville Niinistö oli ympäristöministerinä 2011-2014.Vihreitten käsityksen mukaan Suomen metsät ovat päästölähde.Taitaa V Niinistö olla Suomelle kallis mies.Osan syytä saavat ottaa päälleen metsä-maatalousministerit Jari Koskinen 2011-2014 ja Petteri Orpo 2014-2015

    Ministeri Kimmo Tiilikaisella on nyt näytön paikka.Joutui kepussa jo sivuraiteelle syrjäytettyää pätevän Esa Härmälän Metsähallituksen pääjohtajan paikalta.Jos Tiilikainen ei metsien hiilitaseeseen saa mitään helpotuksia komission iltalypsyneuvotteluissa,niin ministeriurasta ei paljon jää lapsille kertomista 》》》

    Oliko ehkä niin,että Ville Niinistön kaudella tarkoituksellisesti mentiin sammutetuilla lyhdyillä ”kohti helvettiä ”
    Jokainen voi ymmärtää EU:n päästöpolitiikan mielivaltaisuuden,epärehellisyyden Itävalta versus Suomi vertailulla

    Erityisesti riepoo,että kaiken tämän teatterin ja kieroilun arvostelijoita nimitellään halventavasti populisteiksi.Brexit oli briteiltä pirteä liike,EU on brittien mielestä sairas kaikkine mukahyveellisyyksineen

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin mielipideosastolla Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Hilden ja Soimakallio selventävät komission kantaa. Kirjoituksen mukaan komission esitys on kompromissi. ”Sen mukaan maat eivät edelleenkään voi laskea metsiensä hiilinieluja täysimääräisesti hyväkseen, mutta esitys ei myöskään aseta puunkäytölle sen nielua pienentävästä vaikutuksesta johtuvaa päästörasitetta täysimääräisesti.”

    Toivottavasti komissiossa tajutaan myös se biologinen tosiasia, että jos hakkuut ovat pysyvästi pienemmät kuin kasvu, metsä alkaa vanheta ja nielu alkaa pienentyä. Metsätaloudessa ei voida sekä ”säästää kakkua että syödä sitä”, pitää valita jompi kumpi. Nyt ollaan valittu kakun säästäminen eli tosiasiassa nielun pieneneminen pitkällä tähtäimellä. Loogisempaa olisi sallia kasvun käyttö täysimääräisesti, jolloin nielu pysyisi yhtä suurena tulevaisuudessakin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Professori Olli Tahvonen jatkaa tänään Hesarin vieraskynässä metsien ja ilmastopolitiikan pohdiskelua. Hän peräänkuuluttaa metsä-ilmastopoliittista ohjelmaa, joka sovittaisi yhteen metsien käytön ja muun ilmastopolitiikan. EU voi vaatia Suomelta aitoja päästövähennyksiä, eli metsänieluilla ei saa kompensoida laiskuutta muilla sektoreilla. Vastineeksi tästä metsien käyttö pitäisi olla melko vapaata, koska on biologisesti mahdotonta, että metsien kasvu olisi pysyvästi hakkuita suurempi. Metsien kasvua lisäävät toimet siirtäisivät tämän ongelman tuonnemmaksi, jolloin voitaisiin toivoa, että jossain vaiheessa järki voittaa ja säännöt muuttuvat.

    Metsien käytöstä puheen ollen, en malta olla siteeraamatta prof. Henrik Heräjärveä ”Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa” seminaarissa 13.10. (koko sitaatti Metsämakasiinissa 7/2016): Kiinassa … tehty päätös tukea vihreää rakentamista avaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden puuhun perustuville ratkaisuille”.

    Minun ilmastopoliittinen ohjelmani sisältäisi ainakin seuraavia aineksia:

    1. Metsitystuki poistaisi/vähentäisi metsäpinta-alan vähenemisen.
    2. Metsien (arvo)kasvua lisäävät toimet: mm. jalostettu siemen, taimikonhoitotuki, sopivissa kohteissa lannoitus (esim. Jyrki Ketolan kolumni Metsämakasiini 7/2016), hirvikannan roima leikkaus.
    3. Materiaali- ja energiatehokas biotalous eli puuraaka-aineen viisas käyttö.
    4. Raportoinnin ja seurannan kehittäminen, mm. vertailutasojen käyttö sekä viennin kirjaaminen ym. ongelmat. EU:n piirissä ja globaalistikin pitäisi katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi jos meiltä viedään hirsitaloja Kiinaan, ne eivät käsittääkseni kirjaudu hiilen sidontana meille vaan kiinalaisille.

    Puuki

    Onhan niillä paikallisesti vaikutusta co2,ym-päästöjen vähennyksillä, mutta miten paljon vaikuttaa kokonaisuuteen, kun teollisuus on siirtynyt maihin, joissa päästövähennyksiä ei juuri tehdä ?
    Se on ihan eri juttu, mutta maallikosta ainakin vaikuttaa lähinnä ”peiton yläpään jatkamiselta alapäästä otetulla palalla”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Päästövähennysten globaali tarkastelu on mahdollista viimeistään Pariisin ilmastosopimuksen tullessa voimaan, joten periaatteessa ’vapaamatkustus’ ei ole enää mahdollista vaan kaikille on samat säännöt. EU hakkaa kyllä kirveellä omaan nilkkaansa, jos laadimme täällä niin tiukat säännöt että järkevä metsien käyttö vaarantuu.

    uudehko metsänomistaja

    Voiko erimielisyys metsien hiilinielusta olla kokonaan ajatellun lähtötilanteen huomioimista?

    Oletetaan autiomaa, jossa ei kasva mitään. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne sama. Autiomaa ei ole hiilinielu.

    Oletetaan toinen autiomaa, jossa on kymmenessä vuodessa kyetty aikaansaamaan heikko viherrys. Toimii hiilinieluna.

    Oletetaan suomalainen normaali metsä. Aukkohakkuun jälkeen jäljellä on vain vähän puutavaraa. Tänä väliaikana metsä ei ole toiminut hiilinieluna. Hillinielutoiminto saavutetaan vasta, kun metsässä on enemmän puuta kuin lähtötilanteessa.

    Oletetaan päätehakattu suomalainen metsä. Alkaa toimia hiilinieluna heti, kun jonkinlaista kasvua ilmenee.

    Eli ei ole syytä vertailla kasvuston kasv uston nykytilaa, vaan kehitystä vertailtavana aikana.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 68)