Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoituksen ensiharvennuksen jälkeen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Tuhkalannoituksen ensiharvennuksen jälkeen

    Merkitty: 

    Kannattaako tuhkalannoitus? Kuvio on lannoitettavan harvennuskuvion vieressä ja siksi lannoitus houkuttelee. Jos vaikka ensiharvennus  harvennettaisiin alarajalle ja kasvatettaisiin tukkia? Kyseessä on ohutturpeinen, ojitettu ja mäntyä kasvava kohde.

  • mehtäukko

    Osatekijät huomioiden ettei ne ole pielessä,- kannattaaha se.

    Mutta miksi eh alarajalle?

    pihkatappi pihkatappi

    Tapion ohje on että jos turvepaksuus alle 30 cm, puusto ei juuri hyödy tuhkalannoituksesta. Käytännössä voi tietysti olla jossain kohteella toisinkin. Pienen kuvion tuhkalannoitus menee siinä samalla ja jos harvennat reippaasti, luulisi typpeäkin olevan sen jälkeen vähän aikaa riittävästi. Itse kuitenkin luottaisin Tapion ohjeeseen ja mittaisin ensin turvepaksuuden ennenkö alan tuhkaa levittämään, harvennus ja pohjan kuivatuksen varmistaminen ovat ensisijaiset toimenpiteet.

    mehtäukko

    …sekä kehityskelpoisen puuston määrä ja laatu.

    Jätkä

    Meillä pitäisi olla jo mitattavissa olevaa tietoa koealoista, joihin levitettiin tuhkan ja puhdistamolietteen sekoitusta erilaisille koealoille.

    Koska olen jo sivussa työelämästä, ei minulla ole sen tarkempia tietoja kokeiluista, mutta uskon, että typpilisäys yhdessä puuntuhkan kanssa ei ole ainakaan pienentänyt kasvua.

    Pitääkin ilmeisesti kysäistä, olisiko mittaustuloksia saatu – kokeilu ei siis ole Metsäoppilaitoksen oma, vaan LUOVA:n järjestämä. Koealat on kylläkin opetusmetsässä.

    Lannoitusta suositellaan tehtävän metsään, joka on harvennettu, eli sieltä on alle jääneet ja viallisetkin puut jo poistettu, mutta pohjapinta-ala pitäisi olla hieman korkeampi, kuin metsässä jota ei lannoiteta.

    tupe tupe

    Jos saat tuhlaa edullisesti, levitä vain. Vaikka kohde on ohutturpeinen, se voi olla hapan ja tuhka auttaa paljon.

    Jätkä

    Joillakin alueilla Etelä-Pohjanmaalla on karjatilalliset – ennenkaikkea sikalanpitäjät ajaneet lietelantaa metsiinsä, jälki näyttää siltä, että tavaraa on ruiskutettu melko tehokkaiden pumppujen avulla parinkymmenen metrin levyiselle vyöhykkeelle ajouria pitkin ajaen ja puut ovat paskassa kolme . jopa neljän metrin korkeuteen saakka.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ehkä ihan maataloustukisäännösten mukaista toimintaa?

    Jätkä

    Ei varmaan, mutta kun peltoa on vain parisataa hehtaaria ja sianpaskaa tulee viidellesadalle riittävästi, niin johonkin se ylimääräinen pitää holvata.

    harrastelija harrastelija

    Eiköhän se sian paska häviä metsässä jo ensimmäisen kesän- ja syyssateiden myötä? Talvella saattaa olla vaarana sulavesien kanssa valua ojien kautta vesistöihin.

    Pelloillehan lietelannan voi kait ajaa ja äestää sen maan sisään? Aikoinaan muistan, kun Oulujärven rantapelloille keväällä ajoivat isännät lietteen  roudan päälle. Koko kesän oli siinä lahdessa sonnan haju. Sen jälkeen kevätsonnan ajo rantapelloille loppui!

    reservuaari-indeksi

    Yllä harrastelija täräyttikin ns. maalaisliittonäkökulman. Kun se paska ei enää puunrungolla näy niin eihän sitä enää ole olemassakaan enää!

    Kiitän tuosta ympäristöymmärrystä pursuavasta kommentista, kuvastaa hyvin sitä kuplaa missä muutamat näyttää elävän.

    yt Gunnar

    (meitä on muutama kirjoittaja eri organisaatiosta tässä samassa Gunnar-nimimerkissä, tällä kertaa lähti ympäristöhallinnon puolelta ☺)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)