Oletteko pystyneet metsänomistajana myymään samasta hakkuusta kahdelle yhtiölle?Esim hakkuun suorittaa saha ja ottaa tukit,hakkaa myös kuidut ja laskuttaa mo:ta.Mo myy sitten hankintana kuidut vaikka Metsäliitolle tms firmalle
Näimpä juuri kuten Jätkä aprikoi. Metsänomistajan tappio on melkoinen kun joudutaan tukki josta juuri tulisi 37 vetämään kuiduksi. Samoin kun tehdään yksi pitempi kun muuten voisi tehdä kaksi lyhyempää.
Minä olen seurannut leimikoiden keskikuutio hintoja ja sahoilla hinnat ovat useampia euroja parempia kuin sellufirmoilla. Saa siinä sitte hinta takuilla yrittää paikata hinnaneroa ja muilla bonuksilla.
Nytpä onkin viime vuosien leimikot menneet sahalle jonka lyhin mitta on 3,1 m
Ylä-Karjalassa yksityisellä sahalla oli viime syksynä ostovalttina kuusessa pituus 31 :n, jonka pystyi tekemään kokorungon alueelta, mitta oli vertaansa vailla oleva.
Siinä tuli tukki otetuksi tarkkaan, leimikko oli viimeisessä harvennuksessa oleva kuusikko, pituudet kauppakirjalla oli 31, 41 – 61 / 16 cm ja nämä myös toteutui korjuussa.
Kai olen vähän erikoinen hankintahakkaaja. Myyn miltei kaikki puutavaralajit eri ostajille. Kaikilla ostajilla on puulajeja jotka on läpikulku tavaraa…ei haluttua. Ihan mukavasti on menny viiden eri ostajan kanssa. Nyt on pikkusen päätehakkuuta ja kylessä ensharvennusta josta tulis hyvin pikkutukkia. Kahdelta isolta oon pyytäny tarjoukset pystyyn. Katotaan nyt hinnat ja sitten päätän puinko ite vai myynkö pystyyn. Kai sen päätehakkuun ainakin. Pikkutukkia en ala tekemään. Hintaero on niin pieni kuituun verrattuna ja en kai osaa koska raakkiprosentti on korkea…eli kuidun hinnalla menee. Ja mikä vitunvellominen niissä on. Ei kannata hankintana.
Koneketju pyörii vielä. Routaa on sen verran että ojikoiltakin vai lyhyiden ajourien varrelta tehdä. Varsiteiltä alkaa routa pettämään kun joutuu useita kuormia ajamaan samaa uraa. Ens viikolla sitten kangasmaille pariksi viikoksi. Sitten huoltotauko. Nyt onki kesäkuun alussa neuvottelut eri firmojen kans mihin aletaan vai aletaanko mihinkään. Vai tuleeko hankinnassa ihan välivuosi?
Taloudenkin sain tasapainoon kun tuo metsäkeskus suuressa armossaan alkoi tilittään rästikemeroja. Ei tää nii helppoa ole näinkään.
31 :nen on japanintukki, jota sinne viedään. Japanilaisten omistuksessa oleva saha taisi lopettaa tänä keväänä Haukiputaalla (tai jossain siellä päin) sahauksen kokonaan, mutta muuallakin kaiketi sen kokoisia tukkeja sahataan.
Tuollaisilla mitoilla – jos niitä saa vapaasti käyttää- ja käytetään, saadaan tukki talteen täydellisesti ja tukkiprosentti nousee lukemiin, joita ”silloin ennen” saatiin tukkikuvion päätehakkuissa.
Joskus hakkasin sellaista huippukuusikkoa, että tukkia tuli jokaisesta puusta 30 metriä.
Pituusmittayksikkö oli metri ja sai tehdä 4 -6 metrisiä, mutta piti olla tukkilaatua. Kun tukin osuus päättyi, latvasta sai juuri 2 metrisen pölkyn ja latvusta jäi metsään metrin verran. Kyllä täytyi olla tukkiprosentti korkealla.
metsä-masa. Mihin tarkoitukseen tehtiin 41 dm:n kuusitukkia?
Kyllä tuo Wanhan jätkän kirjoitus kuvastaa hyvin tilannetta, joka on puumarkkinoilla, siellä on jäljellä enää työnilo omatoimiselle ja taitaa urakoitsijoiden tilannekin olla jo lähellä nollatulosta. Vain tehokkaimat koneketjut pärjäävät. Kyllä yhtiöt pystyvät puristamaan urakointihinnat niin alas, että ei markkinoilla ole mitään mahdollisuuksia edess jollain tomitusmyynnillä parantaa katetta. Kun pelikenttää hallitsevat ne, joilla on eurot, ei sinne muut pysty uusia pelisääntöjä tuomaan.
Myös sahojen katteet ovat lähellä nollaa ja niiden omavaraisuus ei ole kestävällä tasolla, jos omaa rahaa on vain 20%, se ei riitä, kun pääomamarkkinta normalisoituvat ja korot hiukan nousevat.
Puolitoista vuotta sitten Itävaltalainen Binderholz osti Nurmeksen ja Lieksan sahat ja vuoden 2017 alussa Anaika Wood Group Oy:ltä Kevätniemen jatkojalostuslaitoksen.
Näillä tuotantolaitoksilla yritys tuottaa sahatavaran ja höylätavaran lisäksi profiilipuun, yksi- ja monikerroksisia liimapuita ja massiivisia puulevyjä.
Laaja tuotevalikoima mahdollistaa raakapuussakin tavanomaista enemmän lyhyttä ja poikkeavaa katkontaa, tarpeiden mukaan.
Ylä- Karjalalle ja lähiseudulle on pieniläpimittaisen puun käyttö, jalostuksen kehittäminen on ollut erittäin myönteinen asia !
On ne konetaksat nousseet melko reilusti vuosikymmenen alusta, vaikka puun hinnat on laskeneet. Työ kallistuu suhteessa alkutuotannon raaka-aineisiin jatkuvasti. Sahojen katteita on laskenut konttikuljetusten roima hinnan nousu ja joidenkin ostajien siirtyminen heikomman laadun käyttämiseen mäntysahatavaran osalta.
Puuki: On ne konetaksat nousseet melko reilusti vuosikymmenen alusta, vaikka puun hinnat on laskeneet.
En tiedä mitä konetaksoja puuki tarkoittaa mutta metsäkonepuolella ei ole käynyt näin. Kun öljyn hinta nousi voimakkaasti niin korjuuhintoihin tuli korotusta polttoaineen hinnan nousun vuoksi. Nyt viimeisessä taksaneuvotteluissa putosivat taksat noin 6 % ja sitä edellisessä taksaneuvotteluissa 3%. Samoin mm kantokäsittelykustannukset tulivat pakollisiksi etelä ja keski-suomessa ja nyt ne maksaa koneyrittäjä. Enää kantokäsittelyn kustannuksia ei peritä myyjältä eikä niihin saa valtion avustusta. Nousseita työntekijöiden palkkakustannuksia ei ole saatu siirrettyä taksoihin joten kate on siltä osin pienentynyt. Koneyrittäliiton tavoitteena on noin 12 % kate mutta nyt kate pyörii 3 % nurkilla. Aika ohuella marginaalilla mennään.
Metsurmotokuski :Maanmuokkaus on hinnakkaampaa kuin muutama vuosi sitten. Ja myös korjuu ainakin paikkakuntakohtaisesti 3 eri kaupan perusteella on kallistunut menneiden vuosien taksoista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.