Kehottaisin avaajaa ottamaan ensiksi yhteyttä ostotoimihenkilöön ja häntä odotellessa tutustumaan varmuuden vuoksi vielä kerran tukin laatuvaatimuksiin .

Tukkinpölkyn läpimitta ei ole tae siitä , että pölkky olisi välttämättä laadultaan tukkia. Jos palstan puut ovat monivääriä ja oksaisia , ei ole aihetta ihmetellä hakkuun toteutuman ja leimausselosteen välistä eroa. Metsäsuunnitelmissa ei välttämättä ole huomioitu puuston laatua. Jos leimausseloste tehdään pelkästään metsäsuunnitelman pohjalta käymättä palstalla lainkaan , voidaan joutua avaajan kertomuksen mukaisiin tilanteisiin.

Yllä mainittiin eri yhtiöiden välisistä eroista puunkäyttötavoissa . Eroa löytyy . Pelkästään sahaukseen keskittyvät yhtiöt tutustuvat tarkemmin leimikoihinsa . Ne ostavat vain paraslaatuiset . Kolme suurta puolestaan joutuvat ostamaan lähes kaikki mahdolliset kohteet saadakseen tarpeensa täytettyä . Joukkoon mahtuu runsaasti huonompaakin laatua.

Tukkiaines päätyy näiltä kolmelta suurelta usein oman toiminnan ulkopuoliselle taholle . Näissä tilanteissa ostaja määrää laadun . Olen huomannut käytännössä , että välitettävän puun laatukriteerit ovat jonkin verran kireämmät , kuin jos tavara jalostetaan omilla tuotantolaitoksilla . Lievästi vajaalaatuisesta autokormasta tukkia saattaakin tulla ”harakirikuorma” toisen tuotantolaitoksen pihaan ajettuna . Tästä tulee tieto minuuteissa puutavaraa valmistavalle koneelle .Tämä tieto puolestaan johtaa siihen , että kuljettaja on huolellisempi (raakkaa herkemmin epävarmat pölkyt kuiduksi).

Valmistustaksa riippuu leimikon keskimääräisestä runkotilavuudesta . Se , mihin tavaralajiin pölkky päätyy , ei vaikuta tekotaksaan .

Ei ole omalle kohdalle vastaavaa sattunut,mutta usein syy joko kuskissa,puunlaadussa tai jos firman laatuvaatimus kiristetty äärimmilleen,saattaa tukkiprosentit huveta.

Ammatti apua saatavissa mhy,metsäkeskus.Keskustele ja syynää puitasi ensin ostaneen firman edustajien kanssa,jos ette yhteisymmärykseen pääse sitten vasta ulkopuolisia avuksi puidenlaatua arvioimaan.