Keskustelut Metsänhoito Tulevaisuuden älymetsässä ilmalaiva tekee metsänhoitotyöt

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)
  • Tulevaisuuden älymetsässä ilmalaiva tekee metsänhoitotyöt

    Otteita ”Forest.fi” sivuston artikkelista:

    Jo muutaman vuoden kuluttua metsien yllä voidaan nähdä zeppeliinejä, jotka hoitavat taimikkoja harvennuksen sijaan latvomalla. Idea on Reijo Pankan, joka voitti Sitran ideakuulutuksen LoggerZeppelin-ehdotuksellaan.

    Sitran järjestämässä Smart Forest -kilpailussa etsittiin ratkaisuja, jotka kasvattavat metsän tuotteiden ja palveluiden lisäarvoa ja yhdistävät niin kutsutun teollisen internetin (Internet of Things) elementtejä metsäteollisuuteen.

    Latvonnassa hoidettavasta taimikosta ei poisteta puita kokonaan, vaan niistä katkaistaan latva. Siten huonompien puiden kasvu hidastuu ja tulevat tukkipuut saavat lisää tilaa.

    Pankka on perehtynyt muun muassa ruotsalaiseen tutkimukseen latvomisesta. Hänen mukaansa toimenpide sopii kaikille puulajeille ja parhaiten varttuneisiin taimikoihin. ”Siten oli löydettävä ratkaisu latvonnan toteuttamiseksi ylhäältä käsin. Siitä syntyi idea ilmalaivasta, LoggerZeppelinistä.”

  • Planter Planter

    Raivaussahamiehet saavat vähitellen katsella sopivia asuntoautoja,
    jossa voi maata röhnöttää ja katsella näytöltä miten robotti silppuaa taimia 🙂

    ””
    Liikkumisessa zeppeliini hyödyntää satelliittiteknologian paikannustietoja. Puuston tunnistamisessa auttavat laserkeilausaineisto ja muu 3D-mallinnus.

    LoggerZeppeliniä voidaan ohjata kameran välittämän kuvan perusteella esimerkiksi parkkeeratusta autosta. Tavoitteena on täysin automaattinen metsätyörobotti, joka hoitaa latvomisen ja vaihtaa itse akkunsa.

    Pankan mukaan prototyyppi on kehitteillä. Parhaillaan hän selvittelee mahdollisuuksia laitteiden tuotantoon Suomessa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tämähän toteuttaa sitä amerikkalaisten ideaa että otetaan muutama kymmenen maalikkoa ja selostetaan kehitettävä prosessi päällisin puolin. Sitten vain kerätään maalikkojen ideat talteen.
    Seuraavassa vaiheessa asiantuntijat punnitsevat ideat. Hylkäykseen ei riitä toteamus että ei onnistu, asia pitää perustella hyvin.

    Tämä nyrjähti vain sivuraiteelle jo siinä että on tarkoitus vain katkoa latvoja. Jos ajatellaan jäävän puuston elinmahdollisuuksien parantamista, niin ei valo ja kasvutila riitä. Pitää puuttua myös maanalaiseen sotaan ravinteista.
    Poistettavista puulajeista vain mänty on sellainen että sen saattaa saada pitkän päälle hengiltä katkaisemalla latva tarpeeksi pitkältä. Jos vihreää oksistoa jää, niin jäävien puiden varjostus saattaa tappaa puun esim. viiden vuoden aikana. Kaikki muut poistettavat puulajit jatkavat ravinteitten nilkomista kuten ennenkin, Erityisesti kuusi pysyy hengissä aivan varmasti jos yksikin vihreä oksa jää.
    Kun tiedetään että esim männiköstä karummilla mailla pitää jokainen kuusenkarahka olla poikki ja muutkin puulajit tykkäävät lisäravinnosta, niin homma ei toimi.
    Eri asia olisi, jos homma kehitettäisiin katkaisemaan poistettava puusto johonkin alle metrin kantoon, silloin voitaisiin ruveta pohtimaan seuraavaksi homman onnistumista ilmasta.

    jatkuu

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jatkoa

    Itse ilmasta tehtävä metsätyö sinänsä on mielenkiintoinen asia.
    Jos tämä taimikonhoito tehdään juuresta katkaisten sen esteenä on enää kustannukset. Konenäön yms teknisten sovellusten käyttö antaa huikeat mahdollisuudet.
    Siitä onkin sitten lyhyt matka harvennuksiin ilmasta päin. Sillähän ensiharvennusmetsässä on iso merkitys, kun tehollinen pinta-ala kasvaa 10%, kun ei tarvitse ajouria. Ei ole ongelmana rinteet, eikä pehmeät maastot, ei myöskään ojat yms esteet. Sähkölinjat ovat suurin tekninen este.

    No, En minäkään kuitenkaan usko kovin pian lilmalaivojen korvaavan Motoja, mutta asia on mienkiintoinen. Voisihan sitä lähteä siitä liikkeelle, mitä ehdotettiin jo täällä, että kenennetään motoa ja ajokonetta helium säiliöllä.
    Kehitelmien taloudelliset tekijät ratkaisevat aikanaan homman.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    e-h e-h

    Taetaa porukat jo uniaasa sepustella tälläkiin kanavalla.

    jees h-valta

    E-h, olen tismalleen samaa mieltä!
    Mutta jospa sitten onkin niin kun sanotaan että köyhän ainut huvitus onkin vilkas mielikuvitus!
    Mutta aivan varmaa on että ilmaan ei noissa puitteissa kyllä tulla ikinäkään lähtemään. Maan toimet tehdään maassa ja mielikuvitus laukatkoon puissa tai jopa niiden yläpuolella pilvissä.

    Rane

    Realistinen vaihtoehto voisi olla saarisavotoilla kaluston ja rekkojen keventäminen jolloin selvittäisiin lyhyemmilläkin pakkasjaksoilla ja heikommilla jääteillä.
    Toki varmaan vaatisi hirmuisen ilmalaivan .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kuule Jees onkos jäänyt huomaamatta että linjojen johtokatuja jo raivataan ilmasta päin.

    En minäkään usko mihinkään äkkikehitykseen, mutta varsin kiinnostava idea. Kustannukset ovat se asia joka homman sitten lopulta kaataa, jos se lopullisesti kaatuu.

    60 luvun alussa vannottiin vielä senkin nimeen ettei moottorisaha tule kokonaan korvaamaan sahaa ja kirvestä. Eikän sillä vielä 65-66 talven sahoilla oikein karsinta onnistunut kun ei kestänyt ketjut.
    Motot olivat 60-luvun alussa täysin utopistinen unikuva.
    Vielä 81, kun metsääsäni oli prosessori, joka karsi ja katkoi metsurin kaatamat rungot, joku, ei niin vanhakaan, metsuri vannoi ettei koskaan kone tule hakkuutyössä korvaamaan miestä ja moottorisahaa. Vähissäpä taitaa olla firmat jotka hakkauttaisivat metsureilla muuta kuin vanerikoivuja. Hankintahommaa toki vielä tehdään.

    Maailma muuttuu ainakin muualla paitsi Harjavallassa.
    Mehän emme tällä hetkellä kyllä aidosti tiedä miten puuta 20 vuoden kuluttua korjataan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla Gla

    Rane: ”Toki tässäkin [heliumpallossa] on jotain vaikeuksia kuten sähkölinjat ja kovemmat tuulet.”

    Ajourienkin pitäisi olla melko väljät, ettei reunapuuston oksat tulisi tielle. Ja pallon kohtalaisen kokoinen, kun kuutio heliumia keventää n. kilon verran koneen runkorautaa. Pelkästään pallon ja sen narujen tai koneen heliumsäiliön painon kompensoimiseen tarvittaisiin valtava pallo, joten nyt voidaankin alkaa miettiä sopivaa kuljetustapaa leimikolta toiselle. Tai sitten ei, koska ihan heti en näe vision toteutuvan tulevaisuudessa. Toki insinöörien ja keksijöiden on syytä välillä tuulettaa ajatuksiaan tällaisilla jutuilla, mutta kaupalliset ratkaisut haetaan muualta. Esim. materiaalien kehityksellä saavutetaan huomattavasti helpommin säästöä painossa kuin olemattoman kevyen ilman takia vaikeasti hyödynnettävän nosteen kautta. Eri asia on, kun tehdään töitä vedessä. Siellä kuutiolla nostetaan n. 1000-kertainen määrä rautaa pinnan yläpuoliseen maailmaan verrattuna. Harmi vaan, ettei meillä ole vedenalaisia leimikoita. Mutta uittoporukat keksi tämänkin menetelmän hyödyntämisen mahdollisuudet vähän ennen minua.

    Mutta nyt keksin käyttöä Zeppeliinille. Laserskannauksen avulla hirvet sillä ehkä löytäisi taimikosta makoilemasta ja saisi ehkä karkotettuakin. Tai sitten metsästäjien iloksi koirien susivaaraa torjumaan siihen voisi laittaa kiväärin, jolla äänettömästi hirvi yllätetään pahimmastakin pusikosta. Loppuisi suorittavan portaan tuskailu hoitorästien hankaloittamista metsästysmaastoista. Tarktori kyllä tarvitaan edelleen siihen, että 500 kg ruho saadaan pois metsästä.

    Jos Zeppeliinin tekisi haukan muotoon, karkottaisikohan se myyrätkin, kun pari viikkoa leijailisi taimikossa? Tässä olisi todellista potentiaalia, kun laitteen hankinnan ja käytön kulutkin voi laittaa verovähennyksiin. Tai siihen ei tarvita edes Zeppeliiniä. Täytyy ensi vappuna käydä torilla kyselemässä sopivia palloja, jotka ankkuroidaan taimikkoon.

    Portimo

    Vähän hurjaltahan tuommoiset ilmalaivan tekemät raivaushommat kuulostavat. Heinän ja haavan kantovesakon ruiskutuksessa tuollainen täsmäase olisi paikallaan.

    Itse uskon enemmän siihen, että taimikkoon päästetään irti käveleviä tai mönkiviä koneita, jotka osaavat lukea taimikkoa ja samalla osaavat varoa eläviä kohteita kuten ihmisiä tai linnunpesiä. Ja tosiaan, kuten joku tässä aiemmin kirjoitti, e-metsuri valvoisi ja huoltaisi tätä joukkoaan.

    harrastelija harrastelija

    Toinen asia joka tuossa tuntuu vieraalta, on latvominen?
    Kuusiaitaa ja puiston puustoa olen nähnyt latvotun ja muutenkin fiksatun. Mutta ne latvotut ylimääräiset taimikot tuntuu kovin utopistiselta.

    Olen kuvitellut, että maaperä kykenee valon ja auringon lämmön kanssa antamaan kasvun määrätylle kuutiomäärälle?
    Nämä latvattomat taimet työntävät kasvua yleensä monihaaraisena ja vaativat siihen entistä enemmän kasvuenergiaa.
    Niksi latvattomia puun tureikkoja pitäisi kasvattaa?

    Enemmänkin olen varhaiskasvatuksessa kitkemisen kannalla. Sitrankin kannattaisi jakaa niitä apurahoja mieluummin vaikka Pentin pajalle kuin lihottaa uneksijoiden tiliä.

    Toisaalta ilmasta tapahtuva raivaushan on sähköyhtiöillä käytössä – kuten Taneli valveutuneena hankilönä jo totesikin. Kulmavaihde sirkkelille, niin helikopteripelillä saa taimet katkaistua juurestakin, eikä pelkästään latvoja nirhata.

    Tuota puiden pystyraivausta en toisaalta ymmärrä. Aivan oman tien varresta sitä tehtiin linjan vieruskoivikossa. Viime syksynä kun niitä pystykarsittuja koivuja kaadettiin, niin puolilahoista pökkelöistä ei tullut kunnon polttopuitakaan!
    Miksei niitä linjanvieruspuita voisi kaataa vähän leveämmältäkokonaan. Tai laitetaan maakaapeli.

    Kustannuksissa helikopteriraivaus ei taida pärjätä metsurille?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)