› Keskustelut › Metsänhoito › Tunnustus niille joille se kuuluu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Tunnustus niille joille se kuuluu

    Sent on: 11.9.2013, 18:20

    11.9. 2013 Maaseudun Tulevaisuudessa on juttu Osaran aukeiden nykymetsistä.
    Puuta on nyt enemmän kuin alueilta aikoinaan hakattiin.
    Puun laatu on myös pääsääntöisesti hyvää.
    Uudistamisen vaikeuksista opittiin käyttämään koneellista maanmuokkausta.
    Laadukkaan männynsiemenen pula haittasi silloin uudistamista.
    Kaikenkaikkiaan kysymyksessä on yksi Suomen parhaimmin onnistuneista suurista projekteista.
    Nyt on korkea aika antaa tunnustus ja kunnia kunnolliselle metsänhoidolle, ja jättää jatkuvat kasvattajat ja muut hörhöt omaan arvoonsa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 11.9.2013, 19:37

    Tunnustusta kyllä voi antaa muttei se oikeuta myöskään nk. jatkuvan kasvatuksen tai uudistusmielisten eri tapoja hakevien tyhmään mollaamiseen. Ne ovat aivan ok juttuja metsämaailmassa jossa muita arvoja haetaan paljon huolestuttavamminkin verukkein.
    Näistä puuntakusen mollaamista voi sentään nousta aivan kelpo tapoja kunhan jälleen opitaan ja perehdytään. Mutta kun sekoillaan joissain muissa arvoissa kuten metsästys,luonto elämys sun muut safaroinnit jopa talousmetsäajattelua vieroksuen ja runtaten ollaan hakoteillä kyllä.

    Puun takaa 11.9.2013, 21:33

    Kysymys ei ole mollaamisesta vaan asiatiedosta.
    Tyylini on sanoa asiat suoraan ja kaunistelematta.
    Kun olen itse virheitä tehnyt ja kärsinyt niistä aiheutuneet taloudelliset menetykset, on kanttia jotain sanoakin.
    Kovin paljoa en anna arvoa niille metsäalan asiantuntijoille, jotka eivät ole toimineet täydellä omistajan vastuulla.
    Veronmaksajan Taloustaito lehdessä nro 8 / 2013 on mielestäni tähänastisista asiallisin kirjoitus uuden metsälain tarjoamista mahdollisuuksista ja riskeistä.
    Varsinaisissa metsäalan julkaisuissakin on vastaavia juttuja ollut, mutta aika pintapuolisina.
    Ehkä Taloustaito-lehti tuntee paremmin talouspuolen ja siitä aiheutuvan vastuun.

    tamperelainen tamperelainen 11.9.2013, 23:23

    Osara taisi haluta(Valtiovalta määräsi?) hakata puuta mahdollisimman paljon.Ensinnäkin halusi häntä tituleerattavan liikemieheksi.Ei ollut valtion palkkaan tyytyväinen,siksi hänelle järjestettiin hallintoneuvostopaikkoja lisätulon lähteeksi.Joutui v1959 eroamaan taloudellisten epäselvyyksien takia.
    Mikähän Osaran osuus aukioiden uudistamisessa oli?Miksi 60-luvulla siirryttin kylvön sijasta syväauraukseen ja istutuksiin.Oliko kylvön tulokset 50-luvulla huonoja?

    metsänvartija 11.9.2013, 23:37

    Siemenpula..siemenistä sai aikaan enemmän taimia.

    Silloin perustettiin taimitarhoja, MERA-aikakauden tuloksia nekin.

    Lähde ;Metsähallitus 150 vuotta kirja.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 11.9.2013, 23:52

    Jotain mätää siinä hommassa on ollut, koska Erkki Lähde ”käänsi takkinsa” yht`äkkiä silloin kun näitä aurauksia tehtiin.

    Ps. Voin olla väärässäkin asian suhteen. Saa oikoa.

    Pete 12.9.2013, 08:11

    Jälkiviisaus on sitä imelintä viisautta. Olosuhteet olivat silloin toisenlaiset ja kaikkia menetelmiä ei ollut käytössä. Silloin rakennettiin ns. hyvinvointi yhteiskunnan perusteita. Nykypäivänä alueelle jätettäisiin varmasti runsaasti alueita hakkuun ulkopuolelle ja runsaasti jättöpuita. Aivan joka notkelmaa ja kukkulaa ei tarvitsisi edes hakata. Käytetyt menetelmät olivat aikanaan parhaita ja osa niistä on tänäkin päivänä parhaita. Sitä ei käy kiistäminen. Isolta alueelta löytyy epäonnistumisiakin ja Lähteen porukka hakeutuu tietysti niille viljelymetsätaloutta kauhistelemaan. Hyvin subjektiivista mutta ymmärrettävää.
    Loistava menestystarina tuo Osaran aukko kuitenkin on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.9.2013, 08:16

    Erkki Lähteen uran alkuun osui tosiaan tutkimuskohteeksi auraus. Olisiko tässä osasyy siihen miksi hän lähti kehittämään luonnonmukaisempaa metsänhoitoa?

    Auraus auttoi metsänuudistamista parempiin tuloksiin kovissa pohjoisen oloissa. Menetelmää arvosteltiin muista syistä: maisema- ja virkistyskäyttöhaitat, ja lisäksi pelättiin maan happamoitumista kun rikastumiskerros käännetään maan pinnalle.

    kuusessa ollaan 12.9.2013, 08:43

    Niin, olematta puolesta tai vastaan…

    Mikä olisi ollut vaihtoehto, jättää harsintahakkuiden jäljiltä metsät vajaatuottoisiksi?

    hemputtaja 12.9.2013, 09:29

    #### Jotain mätää siinä hommassa on ollut, koska Erkki Lähde ”käänsi takkinsa” yht`äkkiä silloin kun näitä aurauksia tehtiin.

    Ps. Voin olla väärässäkin asian suhteen. Saa oikoa.
    Lähetetty: 9 h, 21 min sitten
    Lähettäjä: Leevi Sytky ####

    Että ”Jotain mätää siinä hommassa on ollut”.

    Tyypillistä.

    Vuosikymmeniä on jatkunut ränkytys Osaran aukeista. On osoittautunut paskapuheiksi ja pöljimmät city-vihreet hätäpäissään nimeävät tuntureiden lakeja ja ja avosoita Osaran aukeiksi.

    Sittenpä aloitetaan vihjailla, että jotain mätää kuiteski. Toinen laji on kertoa kuinka ovat ne puut ihan kelvotonta, karvaista höttöä (kuulemma on sellaisiakin, mutta eivät kaikki).

    Ei muuten kokenut E: Lähde ”herätystä” aurauksen vuoksi, vaikka jossain vaiheessa yrittikin väittää, että muokkaus vetää alumiinimyrkyt pintaan ja se tappaa kaikki.

    tamperelainen tamperelainen 12.9.2013, 10:04

    Ei kaikista aukonhakkaajista tule suurmiehiä.Itsekkin olen aukkohakkauksen kannattaja
    Valtio oli 40-luvulla rahapulassa.Lapissa oli hakkamatonta metsää ja liikemies,professori Osara sai tehtäväksen toteuttaa metsän hakkuun.Näihin hakkuisiin liittyi taloudellisia epäselvyyksiä,jotka lopulta lopettivat Osaran työtehtävät
    Käsittääkseni kunniakkaan uudistuksen hoitivat näillä Osaran aukeilla toiset miehet,jotka eivät olleet niin valovoimaisia kuin Osara. Löytyisikö aikalaisia kertomaan?
    Vai onko tämä vain imelää jalkiviisautta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2