› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Tutkimus: Euroopan istutusmetsät pahentaneet maapallon lämpenemistä

    Sent on: 7.2.2016, 21:18

    Yle:n uutiset

    Tuoreen tutkimuksen mukaan lehtimetsien korvaaminen havumetsillä on lämmittänyt huomattavasti maapalloa. Talousmetsät myös aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Metsitys on siis tehtävä järkevästi, jotta sillä olisi myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

    Luonto

    Uusi tutkimustulos horjuttaa käsitystä, että puiden istuttaminen hidastaisi ilmaston lämpenemistä automaattisesti. Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus ilmentää, että Euroopassa teollistumisen aikana istutetut metsät ovat itse asiassa lämmittäneet ilmastoa.

    Laajassa tutkimuksessa selvitettiin Euroopan metsäpeitteen muuttumista kuluneiden 250 vuoden aikana.

    Vuosien 1750 – 1850 aikana Euroopan metsät hupenivat nopeasti, kun kasvava väkimäärä käytti puuta lämmitykseen. Suunnilleen vuoden 1850 tienoilla metsäala alkoi taas kasvaa, kun hiili korvasi puun lämmitysenergiana ja metsiä alettiin istuttaa teollisuutta varten. Euroopassa on nyt metsiä lähes 400 000 neliökilometriä enemmän kuin ennen teollistumisen aikaa, tutkijat sanovat.

    Tekijä
    n-merkki n-merkki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • n-merkki n-merkki 7.2.2016, 21:19

    jatkuu

    Euroopan metsissä on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos. Kun 150 vuotta sitten lähes kaikki metsät olivat luonnontilassa, nyt 85 prosenttia metsistä on hoidettuja talousmetsiä.

    Vääriä puita

    Talousmetsissä on suosittu nopeasti kasvavia, teollisuudelle tuottoisia havupuita, kuten kuusta ja mäntyä. Ne sitovat kasvaessaan paljon hiilidioksidia, mutta tutkijoiden mukaan tämä hyöty jää sananmukaisesti haittojen varjoon.

    Havupuut ovat tummempia kuin lehtipuut ja siksi ne sitovat itseensä enemmän lämpöä. Tummasävyisten metsien albedo on vaalealehtisiä pienempi, toisin sanoen havumetsistä heijastuu vähemmän auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen.

    BBC:n tiedelähetyksessä vieraillut ranskalainen metsätutkija Kim Naudts sanoi, että lehtipuiden korvaaminen havupuilla selittää kuusi prosenttia maapallon tähänastisesta lämpenemisestä, eli keskimäärin 0,12 astetta.

    Metsän värin lisäksi ongelmana on talousmetsissä tapahtuva koneellinen puunkorjuu, joka tutkijoiden mukaan lisää voimakkaasti hiilidioksidipäästöjä.

    Tutkijat painottavatkin, että viranomaisten on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä puulajeja käytetään metsien istutuksissa ja miten metsiä hoidetaan. Tutkijat suosittelevat, että sitä mukaa kun havumetsiä hakataan, tilalle istutettaisiin lehtipuita.

    Visakallo Visakallo 7.2.2016, 21:51

    Kyllähän tutkimuksia löytyy aina tilaajiensa ja tekijöidensä näköisiä. Vastuu siirtyy siten aina tutkimusten lukijoille.
    Suomea on aivan turha liittää mukaan tähän ko. tutkimukseen.
    Suomen metsät kun ovat vain 0,5% maailman metsistä.

    Trooppiset metsät käsittävät 50 prosenttia maapallon metsistä. Sademetsien osuus tästä on puolet.

    Lauhkean vyöhykkeen sekametsät peittävät noin 25% maapallon metsäpinta-alasta.
    Tärkeimmät sekametsää kasvavat valtiot ovat Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Itävalta.

    Havumetsät peittävät 25 % maapallon metsäpinta-alasta.
    Havumetsä vyöhykkeen eloperäisessä maaperässä on paljon ravinteita, mutta ilmasto-olosuhteet rajoittavat metsien kasvua. Pääpuulajeja ovat erilaiset kuusi- ja mäntylajit.

    Rane 7.2.2016, 22:30

    Tämä ei ollut edes New age sontaa vaan ihan puhdasta paskaa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 7.2.2016, 22:54

    Asioita voi pyörittää ja kieputtaa miten päin tahansa, mutta siitä huolimatta totuus on, että lähes karvaton trooppinen päiväeläin, joka on eksynyt kauas ekologisesta lokerostaan joka on palmun alla, on tuhonnut kaksikolmasosaa metsistä. Viimeiset metsänrippeet eivät kykene sitomaan saman lajin tupruttamaa fossiilista hiiltä.

    Pohjoisen havumetsävyöhykkeen ylivoimaisesti tärkein puulaji on haapa (jolla elää enemmän eri eliölajeja kuin muilla puulajeillamme yhteensä), jonka olemassaoloa uhkaa holtiton sorkkaeläinlaidunnus, jonka syy on edelleen holtittoman trooppisen päiväeläimen harjoittama omaan (todellisuudessa laina) pesään paskantaminen: ravintoketjun huippupedon hillitön ja aivoton vainoaminen, asia josta kirjoittaa ainoa biotietieden nobelistimme (grafoord-palkinto) ilkka hanski:
    ”Pedoilla on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta.”

    Edelleen hanskia:
    ”Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia.”

    Metsäkupsa Metsäkupsa 8.2.2016, 07:04

    Kyllä tutkimuksia maailmassa piisaa ja usein on ,että jos loppupäätelmä on tilaajan mieleen,niin julkaistaan näkyvästi.Kun loppuoletus vähemmän mieleinen,saattaa jäädä siinä tapauksessa julkaisematta.

    Länsi-Eurooppa on maapallosta pienimurunen,jonka merkitystä usein kokonaisuuteen ylikorostetaan.Milloin päästötalkoot,kansainvaellus ja nyt on hoidettu metsiä liian tehokkaasti.Siirtomaa kaudella Eurooppa oli mahtitekijä,myös kaksi maailmansotaa on ansiolistalla.Sodan jälkeen alkoi Euroopan merkityksen väheneminen,eikä taida EU paljon pitkässä juoksussa erota entisestä Neuvostoliitosta,hajoaa tavalla tai toisella.

    jees h-valta 8.2.2016, 08:50

    Tutkimus ottikin kovasti ”kuusiuskovien” pirtaan. Olisko päätelmä, se koira älähtää johon kalikka kolahtaa kohdallaan?

    jees h-valta 8.2.2016, 08:52

    Mutta kyllä ne kuusikot siinä lakkaa lämmittelemästä kun kilpaa mennään että kumpi kerkiää moto juureen vai itikka kuoreen. Naapurimetsälön Umppikin heräsi ja nauhoitti aika huomattavan alan itikkametsäänsä vihdoin hakkuuseen.

    Timppa 8.2.2016, 09:33

    !50 vuotta sitten lähes kaikki metsät olivat luonnontilassa? Eivät ainakaan Eteläisessä Suomessa Oulun eteläpuolella.
    Jos metsät uudistettaisiin lehtipuulle, niin korvattaisiinko sitten jatkossa mänty ja kuusi muovilla ja metalleilla? Koivuhan ei kaikkiin tarkoituksiin sovellu, haavasta puhumattakaan. Entä karujen maiden puusto? Eihän mäntyä voi korvata koivulla.

    Jännää, että luontoväki tekee itsestään melkeinpä pellejä tällaisilla jutuilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2016, 10:06

    http://www.sciencemag.org/news/2016/02/europe-s-trees-have-been-warming-planet

    Keskustelua tutkimuksesta näkyy olevan. Kommenteissa kyseenalaistetaan mm. se oletus, että tummempi metsä automaattisesti lämmittäisi ilmakehää verrattuna vaaleaan lehtimetsään tai puuttomaan alueeseen. Kaikki tunnemme kyllä ilmiön jossa tumma vaate lämpenee auringossa enemmän kuin vaalea vaate, mutta singahtaako lämpö valkoisesta pinnasta takaisin avaruuteen vai jääkö se kuitenkin ilmakehään? Vastatkaa ken tietää.

    Risto Isomäki on muun muassa kirjassaan ”34 tapaa torjua ilmastonmuutosta” esittänyt, että Suomessa erityisesti lumisessa Lapissa pitäisi olla enemmän lehtimetsää, joka on vieläpä talvella lehdetön, joten maanpinnan heijastuskyky olisi sekä kesällä että talvella suurempi.

    On vielä erotettava, mikä on teoriassa ja malliaskelmissa toimivaa ja mikä on käytännössä mahdollista. Euroopan metsistä merkittävä osa sijaitsee vuoristoissa, ja kaikille alueille ei ole sopivaa lehtipuuta mitä viljellä. Toisekseen, olisiko Suomessa mahdollista lisätä oleellisesti lehtimetsiä – näillä hirvi- ja poromäärillä vastaus on kielteinen.

    Entä jos Euroopan metsäpinta-alaa ei olisi lisättykään, vaan vastaava määrä teollisuuden puuta, rakennuspuuta ja polttopuuta olisi tuotu muualta tai korvattu muilla lähteillä? Mikä olisi ollut sen vaihtoehdon nettovaikutus ilmastollisesti?

    jees h-valta 8.2.2016, 10:18

    Niin, kaikki lehtipuuhun kohdistuva kehitys on tyssännyt juuri hirvieläinlaidunnukseen. Onko vika sitten missä ettei tätä asiaa saada tolkulleen ennen kuin olemme suorastaan rähmällään väärien puulajien edessä. Joita emme enää saa ilmastossamme toimimaan. Jos olisimme tasapuolisesti kehittäneet puulajityypillistä teollista jalostusta olisimme nyt aivan eri kehityskuvassa metsinemme. Kun alamme lähestyä p….t housuissa tilannetta ei tarvii enää liioin rypistellä. Sekametsillä olisimme potkineet paljon pidemmälle ja soveltuvilta osin puhtaalla lehtipuulla meno olisi jo tolkun metsäläisten touhuamista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4